Huhtikuun hupsutukset <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maminka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ku ajattelee ni kyllähän se lapsi jotenkin aina maailmaan putkahtaa.. pelkään eniten kyllä kipuja ja tiedän että meidän mutsilta murtui häpyluu kun mun veljeäni yritti punnertaa ulos.. =/
Mulla ei oikeestaan suurempia leikkauskammoja ole.. 3 kertaa ollu eri leikkauksissa ja ne on aina menny hyvin.. voisin muutenkin mennä suoraan sektioon :D Sairaalakammoakaan ei ole kun itse olen sairaanhoitaja mutta miehellä sitäkin suurempi kammoa kaikkia laitoksia ja sairaaloita kohtaan emoticon <--ei vitsi mikä hymiö :D

 
Lauraelina: Ihana lukea muiden synnytystarinoita ja kyllä se pieni ihme sitten palkitsee kaikki kärsityt kivut ja kolotukset <3
 
Marini ja Tiikelilja: Mullakin on aina ollut synnytyspelkoa. tosin nyt se on lähtenyt suurinosa pois ku tulin raskaaks. Mä en pelkää yhtään sitä kipua vaan jsut kans niitä repeemisiä ja välilihan leikkausta :s
 
Tiikerililja ja Eevi^ : Mulla oli kans ennen ensimmäistä synnytystä kova pelko repeämisestä ja välilihan leikkauksesta. Aloitin sitten joskus rv 34 paikkeilla ceridalin intiimiöljyllä välilihan hieronnan, josta oon joskus täällä tainnu jo mainita.  Niitä hieronta ohjeita löytää monesta paikkaa esim googlettamalla. Toki sitä öljyämistä voi alkaa harrastaa jo vaikka nyt tästä päivästä lähtien niinkun jonkun neuvolatätikin oli ehdottanut. Synnytyssairaalan esitietolomakkeeseen kirjotin isolla että vältetään episiotomian tekemistä viimeiseen asti ja mainitsinpa tästä vielä kätilölle synnyttämään mennessänikin. Uskon sen hieronnan tuottaneen tulosta, sillä väliliha mulla säästyi täysin ehjänä. Noi kaksi pientä repeämää, jotka esikoisen synnytyksessä sain niin tuli muualle. Molemmat repeämät parsittiin parilla tikillä ja tosi pian synnytyksen jälkeen alapää näytti ihan samalta kuin ennen synnytystäkin. Mainittakoon vielä, että luulin säästyneeni ilman mitään repeämiä sillä en tuntenut mitään. Istumaan pystyin ilman sen kummempia tuskia jo synnytyssalissa :)
Esikoisen odotusajalta on vielä jäljellä tuota samaista ceridalin öljyä, joten taitaapi tosta hieronnasta tulla mun ja miehen harrastus tässäkin odotuksessa :)
 
Olipa ihana lukea toi synnytyskertomus LauraElina. :)
Alko heti miettimään sitä omaa synnytystä.. :)
Mulla tosin repes paikat, mut en kyllä ollu tota öljyämistäkään harrastanu.. nyt miettiny et pitäiskö kokeilla jos pääsis vähemmillä repeämisillä tjn. emoticon

Ultran painoarvioihin en kyllä enää luota. :D
Meillä sanottiin 2 viikkoa ennen synnytystä ultrassa että joo, vauva on 2kg 900g- 3kg ja sitten 1 viikko ennen synnytystä ultrassa että vauva olis 3kg-3kg 200g max.  Ja kappas ku vauva synty ni oliki
4k 250g :D
Mutta joo, nyt tää äippä lähtee nukkumaan jotta jaksaa taas temmeltää pikkumiehen kanssa huomenna. :) Hyvää yötä kaikki! <3
 
Hui, nyt alkoi itelläkin jännittään synnytys ku luki noita juttuja!:) Toisaalta sitä jotenki oottaa innolla. Ja aatelkaa, että vain me naiset siihen pystymme. Se tuntuu aika hienolta, vai mitä kanssasisaret? emoticon
 
jonna^^^^ Mulle annettiin Jeminasta joskus rv 35 painoarvio synnytyshetkellä noin 3kg ja sit kätilö teki vielä käsikopelolla painoarvion sillon kun mentiin synnyttämään, että 3,5kg ja Jemina paino 3540g :) Mut oon kyllä joo kuullu paljon noista että painoarvio on menny ihan pieleen :D

Oli pakko tulla hehkuttamaan, että tänään aamulla kun heräsin ja makasin sängyssä selälläni niin huomasin, että masuvauvan potkut näkyy ihan selkeesti masun päälle!! emoticon  Sen kunniaksi räpsäsin uuden masukuvankin! :)
 
Onhan noita tosiaan et joillain osuu aika lähellekki. Mäkin ajattelin et ehkä pieni heitto voi olla, mutta et kumminki reilu kilo.. Se oli musta jo aika paljon. :D

LauraElina Ihana et näkyy jo potkut. <3 Mäkin eilen tunsin ensimmäistä kertaa potkut mahan läpi ku salkkareita katselin.. Ihana tunne tuli. emoticon Todemmaksi vaan muuttuu kokoajan ajatus että meille tosiaan tulee toinen vauva! :D Jotenkin menny niin nopeasti tä koko raskausvaihe nyt ni ei oo kerinny niin miettimään asiaa, ainakaan niin paljon ku esikoisen kohdalla. :)
 
Tulipa tänään varattua kirkkokin ens vuoden häitä varten.. :) <3 16.6 2012 on meidän päivämme sitten, vaikka turkulaisia ollaankin niin mennään raumalla naimisiin, siellä asuu hiukan miehen sukua ja musta se muutenkin kiva paikka. Suunitteilla muuttaakkin sinne joku päivä vielä.. :)
 
Mä en käsitä mistä mun käden puutuminen johtuu :S ensin alko yöllä et yhtäkkiä puutu oikee käsi, nyt se alko tänään jo päivälläki, mul puutuu iha täyisn sormet oikees kädessä et nipistelee vaa :O mitähä hittoa. Tänää mulla alko duuni hulluillapäivillä, huuh onneks ne loppuu mun osalta jo lauantaina. Mut kyllä teki rankkaa seistä siel tänään :D Sit sain nyt 2 muuta duunia, ne on keikkamuotosii eli saan ite päättää jaksamisen mukaa miten teen duunii :) toinen on päiväkotikeikkailuu ja toinen kauppojen kassoil :P mul ei nyt oo aikaa mihkää vakkari hommii ni siks keikkailen :P

LauraElina: Siitä aiaksemmasta siitä hemoklobiinista. Mullaki oli vaan 110. lääkäri sano sillon että mun o alotettava nyt rauta ettei alemmaks mene. Mun yhdel akveril sillä kolme lasta niin sillä on ollut jopa 87 vaan hemoklobiini :OOO

Mun vanhemmat ei tiedä mun olevan raskaana ja ajattelin kertoa 
vasta rakenneultran jälkee eli 3.5 :D mitenhä pystyn piilotella vatsaa siihe saakka :DDD en kyllä tiiä, ku nyt o alkanu iha selkeesti näkyy :D
 
Heippa  kaikille :)
Mulla taas huoli nostaa päätään... Tähän saakka oon säästyny kaikilta vaivoilta, mutta nyt ihan viimesen viikon aikana on ollu noita ennakoivia supistuksia ja tosi kipeitä vihlasuja vatsaan! Onkohan se ihan normaalia,että noita supistuksia tulee jo nyt vk 16??
Onko teillä muilla ollu tuommosia oikein repiviä kipuja vatsan seudulla? Toisaalta, eikös juuri näillä viikoilla ala vauva oikein vauhdilla kasvamaan,että noi kivut vois selittyä sillä...

Voi kun alkais pian tuntumaan liikkeitä, niin ei tarvis koko ajan huolehtia,että onko siellä kaveri hengissä....
 
Osanottoni emby <3 Paljon voimia ja jaksuja sinne <3


Hei vaan kaikille:)

Tännekkään ei mitään ihmeenpää kuulu muuta kun pahoinvointi on vähentynyt ja masu ruvennut kasvaan. pikkasen jo näkyy ♥ Kovasti odottelen että rupeen tunteen potkut masussa ♥ Huomenna vaihtuu vko 16 15+0 ♥ Niin se aika vaan rientää eteen päin ♥
Ensi keskiviikkona olis neuvola ♥ pääsee kuuleen pikkuisen sydämenlyönnit ekan kerran ♥
Sitä kovasti myös odotelessa ♥

 
Suolalamppu Et oo ainut joka on nyt saanu olla huolissaan!
Tänään aamupäivällä alko ja kesti monta tuntia kipeet supistukset, vihlo kohdunsuuta ja särki koko alaselkää. Soitin neuvolaan ja th sano, että soita Päijät-Neuvoon (vähän niinkuin päivystysnumero) ja sieltä sanottiin ettei he osaa asialle tehä mitään et soita takas neuvolaan. Soitin sitten taas neuvolaan ja th:n kanssa sovittiin että käyn huomenna viemässä labraan 4h pissanäytteen ja sain ajan neuvolalääkärille ens keskiviikoks. Jos sitä ennen tilanne jotenkin huomattavasti pahenee niin sit ei muuta kun päivystykseen suoraan ilman mitään soittoja. Sit söin vähän ja painelin esikoisen kanssa saman peiton alle päikkäreille. Sain kuin sainkin unen päästä kiinni ja nukuinkin tosi hyvin. Sen jälkeen ei oo kauheesti kipuillu mitä nyt maha on edelleen tosi arka ja jos painaa kohtua niin tuntuu tosi ikävältä. Eipä mua vauvan vointi sinänsä tässä huoleta kun koko ajan on tuntunut kovasti potkuja ja möyryämistä. emoticon Ainut mikä huolettaa on se, etti tuolla kohdunsuulla oo alkanu tapahtuu mitään kohdunkaulan lyhenemistä tai kohdunsuun pehmenemistä saati avautumista. Toivotaan, ettei mitään tuu ainakaan ennen ens keskiviikkoa eikä tietysti sen jälkeenkään. Mua ei ainakaan pätkääkään houkuta mikään vuodelepo seuraavaks viideks kuukaudeks emoticon
 
LauraElina: Joo, oon jostain lukenutkin tuosta öljyämisestä ja hieronnasta, pitää varmaan alkaa harrastamaan ihan oman mielenrauhan takia :) Toisaalta epäilen, että itse synnytyksen aikana huoli noista repeämistä ja leikkauksista katoaa muun häsläyksen ja supistuskipujen alle. Mutta oispahan ainakin yksi huoli vähemmän, jos saisi tuon repeämäkauhun pois päästä.

Eevi^: Mulla puutuu kädet tosi herkästi öisin, jos nukun kyljelläni tai laitan kädet mahan päälle. Kiva herätä, kun käsi on ihan tunnoton. Joskus saattaa puutua päivisinkin, jos tekee töitä läppärillä huonossa asennossa pitkään. Kysyin tästä joskus terkkarilta, joka epäili, että mun hermoradat on sellaisessa paikassa, että kädet puutuu helposti. Tiedä sitten, mikä lie oikea syy.

Noista kivuista: mulla on ollut "oikeita" kipuja vain silloin, kun aivastan tai nousen/liikahdan äkkinäisesti, ja senhän pitäisi olla ihan normaalia. Joskus tuntuu sellaista hassua tuntemusta alapäässä, mitä en ehkä kivuksi sanoisi. Olis kyllä ihan kiva tietää, mistä pitää huolestua ja mistä ei. Kaikilla nuo kivut on tosin niin erilaisia, että vaikea siihen on kai terkkarinkaan sanoa juuta saati jaata. Lisäksi mä en tiedä mitään tuosta kohdunsuun sijainnista ja miten sen auki oleminen todetaan :P Pitänee pyytää terkkaria demonstroimaan asia seuraavalla käynnillä...

Täällä on ihan hillitön pesänrakentamisvietti päällä emoticon (Hih, lehmähymiö!)
Olen aloittanut kämpässä jonkinlaisen suursiivouksen laittamalla tavaroita paikoilleen. Mulla ja miekkosella on se paha tapa molemmilla, ettemme oikein osaa laittaa tavaroita takaisin oikeille paikoilleen käytön jälkeen. Saa tässä samalla raivattua lisää tilaa pikkuiselle ja hänen tavaroilleen. Haluan muutenkin, että meidän koti on "täydellinen" ja siisti silloin, kun vauveli saapuu. Toki tää asunto sotkeentuu sitten vain lisää, mutta saisi ainakin suursiivouksen tehtyä ennen sitä. Nautin tästä siivousurakasta ihan pipona, tulee jo ihan äitiolo :) Tämä pesänrakentaminen voi osin johtua siitäkin, että olen viimein pääsemässä yli alkuraskauden väsymyksestä. Saattaa myös olla rautakuurin ansiota, että puhtia riittää.
 
emoticonHellurei huhtikuu ja syysmammat :)
Meillä aukes kuin aukeskin netti vihdoin viimein eikä tarvi enää kännykällä käydä kurkkimassa kuulumisia emoticon  Ja saan nyt jopa kirjoteltuakin taas.

Ensiksikin Emby^lle osanottoni ja paljon jaksamisia  emoticon

Mitäs sitten.... En yhtään muista mitä oon kirjotellu viimeks...
Mutta, meillä on siis muutto takana (tai no ainakin melkein). Uus kämppä on vinksinvonksin ja pitäis alkaa kunnolla järjestämään mut vielä on vähän sitä toimintaa haitannu vanhan kämpän remppa (joka luvattiin vuokraemännälle tehdä vähän niin ku kuutamohommana).
Onneks se on huomena ohi ja saadaan ne avaimet luovutettua ja keskittyä vaan tähän uuteen ja tän pesän rakennukseen emoticon  Ei tämmönen säätäminen oo raskaana olevan eukon hommaa :)

Eilen tunsin ekaa kertaa selvästi kuplintaa vatsassa, tyyppi tais innostua chi kungin jälkeen niin että alotti mahdottoman hulabaloon kolossaan eikä sitä todellakaan voinu olla tuntematta emoticon 
 
Tiikerililja Joo noi ns. repäisykivut, joita tulee kun aivastaa tai muuten äkisti liikahtaa on ihan normaaleja. Käsitykseni mukaan ne kohdun kiinnikkeet ligamentit ottaa itteensä siitä. :)
Mä kans esikoisen odotusaikana olin aivan kauhean pesänrakennusvietin pauloissa :D Mulla oli piiitkä lista kirjotettuna, mitä pitää saada tehdyksi ennen vauvan syntymää. Lista sisälsi kaiken mahdollisen kaikkien mattojen pesusta, varaston siivoukseen ja siitä pullan leipomiseen valmiiksi pakkaseen vauvan syntymän jälkeisiä vieraita varten. Nyt kun on menossa jo round 2 niin taitaa jäädä listat kirjottamatta. :D

mayday Kiva saada sinutkin taas mukaan ja onnea uuteen kotiin! :)

Tänään ei oo ollu enää mitään kummempia kipuiluja, onneksi! Sen 4h pissanäytteen kävin antamassa labrassa ja nyt sit vaan odotellaan keskiviikon lääkäriaikaa.
Samalla reissulla kun käytiin Jeminan kanssa siellä labrassa niin poikettiin s-marketissa. Just tuotiin kuorma mallorcalaisia uusia perunoita kun oltiin siinä kohdalla niin olihan niitä pakko ostaa ja kokeilla. Broilerin fileepihvien kaveriks ne sitten keittelin. Vähän oli vetisen makusia, mutta menee paremman puutteessa kun laittaa ripauksen suolaa ja nökäreen voita päälle :) Meidän likkakin tänään ensimmäisen kerran söi meidän kanssa ihan oikeeta ruokaa. Tähän asti syönyt siis melkeinpä pelkkiä soseita niin nyt vaan haarukalla ja veitsellä pilkoin tytölle ruoan pieniksi ja hienosti meni melkein koko lautasellinen! Mami on ylpee, iso tyttö jo! :)
 
Laitampa minäkin kantoni kaskeen.

Kolmatta odottelen ja kahden ekan raskaus aika sujui suht koht. Aikaisemmissa oli lapsosten ikäero 1 v 10 kk ja toisen kohdalla jouduin jäämäänkin saikulle jo toukokuussa. LA oli 30.9. Nyt olen koittanut varoitella töissä, että voi olla etten pysty tekemään töitä koko kesää. Meillä töissä se on aivan kaaoksen rajamailla, kaikki kirjaimellisesti juoksee! Mutta tuntuu että väkisin kaikki työt jäävät levälleen jos joudun aikaisin sairaslomalle. Silloin alkoi supistella niin paljon ettei meinannut oikein olla mikään hyvä. Nyt on kroppa levännyt edellisestä, mutta vanhentunutkin aika reippaasti. Täyttäähän esikoinen 10 tänä vuonna.

Synnytyksistä mulle jäi vähän inhottava tunne. Päälisin puolin ei ihmeempiä, mutta kaikkea pientä kivaa kuten avitusta imukupilla jne. Olenkin treenannut lantionpohjalihaksia, toivottavasti se auttaisi. Jos jollain on muuta vinkkiä niin otetaan vastaan. Molempia hoputettiin kun sydänäänet jäivät alas supistusten jälkeen. Esikoisella oli napanuora solmussa ja kuopuksella kaulan ympäri. Molemmat on syntynyt Zorron merkki päälaessa, antenni päässä. Mutta kun kesän selviäisi!
 
Rominna, tervetuloa. Kiva kun jollain muullakin jo vanhempia lapsia ennestään. Itsellä myös esikoisen syntymästä tulee lähes kymmenen vuotta kun tämä pikkuinen syntyy. Minulla myös yksi imukuppi synnäri yli vuorokauden synnytyksen päätteeksi ja yksi napanuora kaulanympäri syntynyt. Keskimmäisen synnytys meni muuten oikein nappiin paitsi isopäinen mukula repi häpyhuulen kahtia ja sen semmoista pientä kivaa...

Suppareista: Itsellä niitä on joissain raskauksissa tullut jo viikolla kuus, joten kyllä ihan normaalia on. Tässä raskaudessa supparit alkoi kumma kyllä vasta muutama viikko sitten. Kyllä ne välillä konkariaki huolestuttaa, mutta normaalia tuo on, kunhan ei tule niin kipeitä että alkaisi särkylääkkeitä kaipaamaan ja yli tuntia viiden minuutin välein.
Ja tosiaan yleensä levossa helpottaa.

Saapa nähdä mitä vanhemmat lapset sanoo asiasta kun kohta olisi tarkoitus kertoa...jännittää!
 
Rominna ja Rainbow, kertokaahan sitten miten teidän vanhemmat lapsoset ottivat vauva uutisen. Me kerrottiin myös esikoiselle (täyttää kohta 8v) äskettäin ja täytyypi sanoa että vaikka hänestä on välissä tuntunut vaikealta olla isosisko kun ehti niin pitkään olla ainokainen (nuorempi lapsi meillä 2v) , Niin oli se mahtava onnellinen hymy ja heti hypättiin kaulaan että IHANAA :)

Meillä olisi toinen neuvola ensi viikolla, kovasti sitä jo odottelen että saa kuulla sydänäänet. Itse kun en ole varma niistä möyryämisistä mitä masussa tapahtuu että onko vauvan liikkeitä vai jotain muuta. Mulla on kuitenkin arvioitu että istukka on kiinnittynyt etuseinämään, niin eikös ne liikkeet sillon pitäs tuntua vähän myöhemmin?

Ajottainen pahoinvointi vaivaa edelleen, toisina päivinä mikään ei pysy sisällä, toisina päivinä kahvi on se mikä aiheuttaa posliinin halauksen...  Ja edelleen se rasitus pahoinvointi kiusaa, mikä harmittaa ihan äärettömästi, koska pelkään kertyviä kiloja, tai lähinnä sitä kun on jo useampi raskaus takana, eikä ole enää parikymppinen et mites sit ne kilot saadaan pois jos niitä ihan mahoton tulee. Vaikeuksia oli jo viime raskauden jälkeen, jolloin meninkin periaatteella et syön mitä haluan, kiloille ihan sama... :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top