Huhtikuun huhuilut
- Ketjun aloittaja sinttu83
- Aloituspäivämäärä
maarinen
Sukkela juttelija
Hei vaan, hei!
Hetken taas äimistelin, että mihin palstalle minä oon joutunu!!!! Siellä on tehtyy etusivulla uudistuksia, ihan kun meidän kylällä metän raivausta. Ei heti tunnista maisemia samaksi ja menee hätäsellä sormi suuhun vapisemaan.
TAPAHTUMIA:
Otin rohkeasti multa pussukat auki ja räpistelin ne tomaatin siemenet ruukkuihin mullan alle. Ruukut aurinkoon ikkunalaudalle. Siunauksen kera saattelin ne kasvamaan. En siis raaskinu jättää kokeilematta, kerta oli jo ostanut ne siemenet. Meen sinne taimikauppaan viikolla ostamaan varmuuden vuoksi takuu taimet. Noiden tomskujen lisäks kylvin basilikaa muutaman ruukun. Ja rapsuttelin pihaa. Ja lykkäsin pääsiäis narsissit kukkapenkkiin. Tuli soman kodikasta!
Heh... täällä toinen kokeilija... Pitihän minunkin heti kokeilla miltä se ylähuuli alahuulen päällä tuntuu.. Hyvä Sannakoo, kun ekaks kerkesit tunnustaa. Hitto, me saatais varmaan paljon aikaseks kimpassa. Toinen höynäyttäis toista. Pian ois kulmakunnan pellot kynnetty ja mummot kuskattu polkyupyörän ritsalla kauppaan ja yhä vaan hullut miettis "mitäs sitä sitten tekis"!
No mitäs lapsi, tää kun on kuitenkin vauva-palsta. Ääniä täälläkin harjoitellaan. Erilaisia, kummallisia, hassuja ja kamalia. Ilmeet on myös tosi rajuja! Tiedättekö sen, kun laittaa ripsiväriä ja pitää vääntää suu luokille? Noh, tää on vissiin seurannu mun meikkauksia, tai jotai, ja nyt se muikistelee naamaansa. Näyttää tosiaan välillä aika LEVOTTOMALTA! Että, jos Sinttu saat Veeran kuvan napattua, niin laita ihmeessä tänne.
Sitten vielä. Venla rassukka tajusi tänään, että isissä on jotain outoa! Istuttiin ulkona kahvilla ja iskä sytyttää tupakin (lopetus olikin lakko). Ja voi ei, se savukihara oli vissiin jotain kauheeta! Tää tuijottaa isää jäykkänä ja parahtaa kimeään pikkutytön lohduttomaan itkuun. Isi hätääntyi ja nolostui ja minä jouduin hyssyttelemmään rauhaan pihaan vaikka kuinka pitkään. Kyllä on paljon pienelle maailmassa ihmeen aiheita. Miten sitä osaa oikealla tavalla suojella ja rohkaista toista?
Jaaha, olen edelleen tylsä ja painun tuonne ukkoni kainaloon! Pärjätkää pimut! Hyvää yötä!
Hetken taas äimistelin, että mihin palstalle minä oon joutunu!!!! Siellä on tehtyy etusivulla uudistuksia, ihan kun meidän kylällä metän raivausta. Ei heti tunnista maisemia samaksi ja menee hätäsellä sormi suuhun vapisemaan.
TAPAHTUMIA:
Otin rohkeasti multa pussukat auki ja räpistelin ne tomaatin siemenet ruukkuihin mullan alle. Ruukut aurinkoon ikkunalaudalle. Siunauksen kera saattelin ne kasvamaan. En siis raaskinu jättää kokeilematta, kerta oli jo ostanut ne siemenet. Meen sinne taimikauppaan viikolla ostamaan varmuuden vuoksi takuu taimet. Noiden tomskujen lisäks kylvin basilikaa muutaman ruukun. Ja rapsuttelin pihaa. Ja lykkäsin pääsiäis narsissit kukkapenkkiin. Tuli soman kodikasta!
Heh... täällä toinen kokeilija... Pitihän minunkin heti kokeilla miltä se ylähuuli alahuulen päällä tuntuu.. Hyvä Sannakoo, kun ekaks kerkesit tunnustaa. Hitto, me saatais varmaan paljon aikaseks kimpassa. Toinen höynäyttäis toista. Pian ois kulmakunnan pellot kynnetty ja mummot kuskattu polkyupyörän ritsalla kauppaan ja yhä vaan hullut miettis "mitäs sitä sitten tekis"!
No mitäs lapsi, tää kun on kuitenkin vauva-palsta. Ääniä täälläkin harjoitellaan. Erilaisia, kummallisia, hassuja ja kamalia. Ilmeet on myös tosi rajuja! Tiedättekö sen, kun laittaa ripsiväriä ja pitää vääntää suu luokille? Noh, tää on vissiin seurannu mun meikkauksia, tai jotai, ja nyt se muikistelee naamaansa. Näyttää tosiaan välillä aika LEVOTTOMALTA! Että, jos Sinttu saat Veeran kuvan napattua, niin laita ihmeessä tänne.
Sitten vielä. Venla rassukka tajusi tänään, että isissä on jotain outoa! Istuttiin ulkona kahvilla ja iskä sytyttää tupakin (lopetus olikin lakko). Ja voi ei, se savukihara oli vissiin jotain kauheeta! Tää tuijottaa isää jäykkänä ja parahtaa kimeään pikkutytön lohduttomaan itkuun. Isi hätääntyi ja nolostui ja minä jouduin hyssyttelemmään rauhaan pihaan vaikka kuinka pitkään. Kyllä on paljon pienelle maailmassa ihmeen aiheita. Miten sitä osaa oikealla tavalla suojella ja rohkaista toista?
Jaaha, olen edelleen tylsä ja painun tuonne ukkoni kainaloon! Pärjätkää pimut! Hyvää yötä!
Hyvää iltaa :)
Tänään päästiin neuvolaan hakemaan lisää rotaa ja sitten se ensimmäinen yhdistelmärokotus. Onneksi iskä oli mukana neuvolassa (niin kuin meillä aina), että mun ei tarttenut pitää Aleksia piikityksen aikana kiinni. Varoittelin jo etukäteen, että äiti saattaa sitten muutaman kyyneleen neuvolassa vieräyttää, mutta kyyneleet jäivät äidin osalta onneksi tulematta. Aleksilta sen sijaan pääsi kyllä iso itku. Tuo kun niin harvoin muutenkin itkee (lähinnä vaan "kitisee"), niin olihan se outoa, kun palosireeni alkoi soimaan. Äidin hymy ja helistimellä leikkiminen olikin osa suurta salajuonta ja sitten piikki iski. Tunsin itseni niin petturiksi! Onneksi äidin syli toi kuitenkin turvaa ja huuto saatiin suhteellisen pian loppumaan. Ilta meni ihan kivasti. Aina silloin tällöin tuli itku, mutta pahempaa odotin. Kyllähän se meno illan mittaan paheni, kuumetta ei tullut, mutta pistokohta ainakin oli varmasti kivulias punoituksesta ja lievästä turvotuksesta päätellen. Pulautteluiltakin vältyttiin, mutta yltyvän itkemisen ja naamanväänteiden takia pistin yhden supon poikaselle ja parin kymmenen minuutin päästä Aleksi vihdin nukahti levollisesti. Toivottavasti tulee rauhallinen yö.
Poikasella on nyt ikää 13 viikkoa 4 päivää ja pituutta oli nyt "vain" 63,5 cm ja painoa 6765g. Olemme alun spurtin jälkeen kotiutuneet kuulemma oikein hienosti keskikäyrälle. Kevätpipon koko oli hitusen vajaa 42cm.
Jasminelle teretulemast! :)
Marianna: (Nyt tulikin tekstiä pitkän kaavan kautta...) Mä viihdytän Aleksia laulujen, lorujen ja jutustelun lisäksi mm. antamalla sille tunnusteltavaksi erilaisia leluja. Siis annan sille suoraan käteen esim. äippäpakkauksen helistimen, Brion ensilelu-puput (joilla on pehmeät, mutta rapisevat korvat) jne. ja sitten on uutena hittinä Aleksille ostettu oma nalle. Etenkin se nalle aiheuttaa hulvattomia hymyjä ja ilon kiljahduksia. Niillä sitten hivelen Aleksin poskea, kättä jne. ja ohjaan ne välillä suuta kohti, jos Aleksi haluaa niitä erilaisia materiaaleja "maistella". (Noi pienet lapsethan haluavat tutustua ympäristöönsä maistellen työntämällä kaiken suuhunsa.) Annan yleensä yhden tai kaksi lelua kerrallaan, ettei tule liikaa katseltavaa vaan Aleksi voi keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan. Niin joo...sitten aina käydään esim. ton nallen kanssa läpi ruumiin osia, että "tässä on nallen nenä, tässä on Aleksin nenä, ja tässä on äidin nenä" ja samalla osoittelen, missä kenenkin nenä on.
Sitten suosittu leikki on peilistä kurkkiminen, jalkojen ja käsien jumppaaminen äidin avustuksella ja välillä vaan katsellaan kotia, erilaisia kuvia ja esineitä. Tää toimii myös lattialla maaten, jos vaihtaa lattialla olevan peiton paikkaa...oon välillä vaihtanut paikkaa olohuoneessa tai tuonut peiton keittiöön tms. Yleensä eri paikassa ollessaan Aleksi löytää aina uutta katseltavaa sieltä lattian rajasta, eikä äitiä tarvita viihdyttämään.
Ollaan myös silloin tällöin luettu yhdessä kirjoja (joko niin, että Aleksi on mun sylissä tai sitten se istuu sitterissä tai on lattialla). Suosikki on ollut pitkään sellainen (pahvinen) katselukirja, jossa on todella yksinkertaiset kuvat (jutustelen niistä kuvista). Nyt oon muutaman kerran lukenut sellaista lorukirjaa, jossa on värikkäitä kuvia, mutta mä haluan pitää asiat vielä suhteellisen yksinkertaisina, joten suosin noita perinteisiä katselukirjoja. Mä koitan aina noihin lorutteluihin kehittää jonkun "leikin" niin, että siinä on samanaikaisesti silittelyä, kutittelua, nostelua ym. Etenkin noi lorutteluleikit, nostelut ja koskettelut saa Aleksin hyvälle tuulelle vaikka kesken itkunkin. Se Sannan jo aiemmin mainostama lentokone-leikki, jossa lasta nostetaan tonne pään yläpuolelle ja samalla vaikka päristellään, on meillä nykyään ihan hillitön hitti!
Ja meillä on tuollainen lelukaari, joka saatiin lahjaksi. Itse en alkuun niin välittänyt tuosta muovisesta hökötyksestä, joka aina kaaressa roikkuvaa lelua heiluttamalla alkaa soittaa erilaisia musiikkipätkiä. Aleksi kuitenkin siitä tykkää, etenkin nyt kun se on oivaltanut sen, että sillä voi "itse soittaa" niitä musiikkipätkiä. Se on sellainen lelu, jota käytän silloin kun Aleksilla on virtaa leikkiä ja seurustella, mutta äiti haluaa hetken huilia. Siinä riittää ihmeteltävää ja katseltavaa. Nyt lopetan tän, vaikka ideoita putkahteleekin kokoajan lisää...
Vastailut vähän venähti, joten muut asiat sitten ensi kerralla. Jos vaikka pääsisin nyt nukkumaan. Öitä!
Tänään päästiin neuvolaan hakemaan lisää rotaa ja sitten se ensimmäinen yhdistelmärokotus. Onneksi iskä oli mukana neuvolassa (niin kuin meillä aina), että mun ei tarttenut pitää Aleksia piikityksen aikana kiinni. Varoittelin jo etukäteen, että äiti saattaa sitten muutaman kyyneleen neuvolassa vieräyttää, mutta kyyneleet jäivät äidin osalta onneksi tulematta. Aleksilta sen sijaan pääsi kyllä iso itku. Tuo kun niin harvoin muutenkin itkee (lähinnä vaan "kitisee"), niin olihan se outoa, kun palosireeni alkoi soimaan. Äidin hymy ja helistimellä leikkiminen olikin osa suurta salajuonta ja sitten piikki iski. Tunsin itseni niin petturiksi! Onneksi äidin syli toi kuitenkin turvaa ja huuto saatiin suhteellisen pian loppumaan. Ilta meni ihan kivasti. Aina silloin tällöin tuli itku, mutta pahempaa odotin. Kyllähän se meno illan mittaan paheni, kuumetta ei tullut, mutta pistokohta ainakin oli varmasti kivulias punoituksesta ja lievästä turvotuksesta päätellen. Pulautteluiltakin vältyttiin, mutta yltyvän itkemisen ja naamanväänteiden takia pistin yhden supon poikaselle ja parin kymmenen minuutin päästä Aleksi vihdin nukahti levollisesti. Toivottavasti tulee rauhallinen yö.
Poikasella on nyt ikää 13 viikkoa 4 päivää ja pituutta oli nyt "vain" 63,5 cm ja painoa 6765g. Olemme alun spurtin jälkeen kotiutuneet kuulemma oikein hienosti keskikäyrälle. Kevätpipon koko oli hitusen vajaa 42cm.
Jasminelle teretulemast! :)
Marianna: (Nyt tulikin tekstiä pitkän kaavan kautta...) Mä viihdytän Aleksia laulujen, lorujen ja jutustelun lisäksi mm. antamalla sille tunnusteltavaksi erilaisia leluja. Siis annan sille suoraan käteen esim. äippäpakkauksen helistimen, Brion ensilelu-puput (joilla on pehmeät, mutta rapisevat korvat) jne. ja sitten on uutena hittinä Aleksille ostettu oma nalle. Etenkin se nalle aiheuttaa hulvattomia hymyjä ja ilon kiljahduksia. Niillä sitten hivelen Aleksin poskea, kättä jne. ja ohjaan ne välillä suuta kohti, jos Aleksi haluaa niitä erilaisia materiaaleja "maistella". (Noi pienet lapsethan haluavat tutustua ympäristöönsä maistellen työntämällä kaiken suuhunsa.) Annan yleensä yhden tai kaksi lelua kerrallaan, ettei tule liikaa katseltavaa vaan Aleksi voi keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan. Niin joo...sitten aina käydään esim. ton nallen kanssa läpi ruumiin osia, että "tässä on nallen nenä, tässä on Aleksin nenä, ja tässä on äidin nenä" ja samalla osoittelen, missä kenenkin nenä on.
Sitten suosittu leikki on peilistä kurkkiminen, jalkojen ja käsien jumppaaminen äidin avustuksella ja välillä vaan katsellaan kotia, erilaisia kuvia ja esineitä. Tää toimii myös lattialla maaten, jos vaihtaa lattialla olevan peiton paikkaa...oon välillä vaihtanut paikkaa olohuoneessa tai tuonut peiton keittiöön tms. Yleensä eri paikassa ollessaan Aleksi löytää aina uutta katseltavaa sieltä lattian rajasta, eikä äitiä tarvita viihdyttämään.
Ollaan myös silloin tällöin luettu yhdessä kirjoja (joko niin, että Aleksi on mun sylissä tai sitten se istuu sitterissä tai on lattialla). Suosikki on ollut pitkään sellainen (pahvinen) katselukirja, jossa on todella yksinkertaiset kuvat (jutustelen niistä kuvista). Nyt oon muutaman kerran lukenut sellaista lorukirjaa, jossa on värikkäitä kuvia, mutta mä haluan pitää asiat vielä suhteellisen yksinkertaisina, joten suosin noita perinteisiä katselukirjoja. Mä koitan aina noihin lorutteluihin kehittää jonkun "leikin" niin, että siinä on samanaikaisesti silittelyä, kutittelua, nostelua ym. Etenkin noi lorutteluleikit, nostelut ja koskettelut saa Aleksin hyvälle tuulelle vaikka kesken itkunkin. Se Sannan jo aiemmin mainostama lentokone-leikki, jossa lasta nostetaan tonne pään yläpuolelle ja samalla vaikka päristellään, on meillä nykyään ihan hillitön hitti!
Ja meillä on tuollainen lelukaari, joka saatiin lahjaksi. Itse en alkuun niin välittänyt tuosta muovisesta hökötyksestä, joka aina kaaressa roikkuvaa lelua heiluttamalla alkaa soittaa erilaisia musiikkipätkiä. Aleksi kuitenkin siitä tykkää, etenkin nyt kun se on oivaltanut sen, että sillä voi "itse soittaa" niitä musiikkipätkiä. Se on sellainen lelu, jota käytän silloin kun Aleksilla on virtaa leikkiä ja seurustella, mutta äiti haluaa hetken huilia. Siinä riittää ihmeteltävää ja katseltavaa. Nyt lopetan tän, vaikka ideoita putkahteleekin kokoajan lisää...
Vastailut vähän venähti, joten muut asiat sitten ensi kerralla. Jos vaikka pääsisin nyt nukkumaan. Öitä!
maarinen
Sukkela juttelija
Huomenta!
Sanon jotain kun vielä kerkiin....
Eli: PASKA MUTSIN LYÖMÄTTÖMÄT LELU VINKIT:
- tyhjä keksi rasia. Pahvinen. Sisältä on syöty keksit joten voi aivan mainosti antaa lapselle. Siellä on se rutiseva "keksikotelo" ja päällä ihana värikäs pahvirasia. Pahva voi rutistella, heitellä, heilutella, imeskellä kunnes äiti vie sen liian varallisena pois....sitten se ruskea keksi kotelo peliin...
- tyhjä lommolle imeskelty pieni muovinen limupullo. Pohjalla tilkka vettä. Ja A VOT.... miten on taas lystiä!!! Vesihelmi loiskuu ja ohutkuorinen muovi loksuu puristellessa, paukutellessa.... ja keirii mukavasti karkuun pitkin lattiaa...
-Karkki aski. UUSI. sitte kun rapistelu ja ihmettely loppuu voi äiskä pistellä pastillit poskeensa. Samon toimii myös iskemätön suklaalevy turvaistuimessa auton tkapenkillä kaupasta kotiin tulo matkalla. Ei tule ite syötyä sitä koko levyä heti kerralla ja kotona se ei enää kauheesti kiinnosta KUMPAAKAAN!
MEILLÄ KUN TUO leluvarasto on aika suppea niin tulee tökättyä tuolle ihmelapselle käteen millon mitäkin. Eilen oli kirjakerhon mainosposti varmasti paljon mielenkiitoisempi, kuin mitä itse kerho olisi koskaan tarjonnut. Sopivan tukevaa ja mielenkiitoisen kiiltävää paperia ISO arkki!
JA ULKONA:
-kuokin sitä kukkapenkkiä tyttö toisen polven päällä keikkumassa. Tyttö ilosena ja minä hikisenä. Tyttö nukkui yönsä hyvin ja minä niska kipeänä... Nyt sitten hankinta listan kärjessä SATEENVARJO RATTAAT.
-metsässä iloa tuotti KAUHEEN PIIKKISET puut! Ja niiden huojuminen. Hiljaa kuuntelu. JA kurkiparven räväkkä kaartaminen pihan yli, olisi varmaan jäänyt huomaamatta, ellei ois just silllon pysähdytty "vauvasylissä"-asentoon pilviä tiirailemaan.
IHMEELLINEN LUONTO. TÄMMÖSTÄ MEILLÄ. Ja ne iskän jatkuvat vasaran paukkeet ja poraamiset ja sahaamiset kodin työmaalla....
Nyt suihkuun ja vielä ehkä takaisin peiton alle. Isi lähti SUUREEN KAUPUNKIIN ja me tytöt (kuulostaa kivalta) jäätiin kotiin ruoan tekoon ja siivoomaan... Sitä ennen ehtii mainiosti vähän torkkumaan. Joku jo tuolla lupaavasti haukottelee!
TEHTÄISKÖ TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ HYVÄ?
Sanon jotain kun vielä kerkiin....
Eli: PASKA MUTSIN LYÖMÄTTÖMÄT LELU VINKIT:
- tyhjä keksi rasia. Pahvinen. Sisältä on syöty keksit joten voi aivan mainosti antaa lapselle. Siellä on se rutiseva "keksikotelo" ja päällä ihana värikäs pahvirasia. Pahva voi rutistella, heitellä, heilutella, imeskellä kunnes äiti vie sen liian varallisena pois....sitten se ruskea keksi kotelo peliin...
- tyhjä lommolle imeskelty pieni muovinen limupullo. Pohjalla tilkka vettä. Ja A VOT.... miten on taas lystiä!!! Vesihelmi loiskuu ja ohutkuorinen muovi loksuu puristellessa, paukutellessa.... ja keirii mukavasti karkuun pitkin lattiaa...
-Karkki aski. UUSI. sitte kun rapistelu ja ihmettely loppuu voi äiskä pistellä pastillit poskeensa. Samon toimii myös iskemätön suklaalevy turvaistuimessa auton tkapenkillä kaupasta kotiin tulo matkalla. Ei tule ite syötyä sitä koko levyä heti kerralla ja kotona se ei enää kauheesti kiinnosta KUMPAAKAAN!
MEILLÄ KUN TUO leluvarasto on aika suppea niin tulee tökättyä tuolle ihmelapselle käteen millon mitäkin. Eilen oli kirjakerhon mainosposti varmasti paljon mielenkiitoisempi, kuin mitä itse kerho olisi koskaan tarjonnut. Sopivan tukevaa ja mielenkiitoisen kiiltävää paperia ISO arkki!
JA ULKONA:
-kuokin sitä kukkapenkkiä tyttö toisen polven päällä keikkumassa. Tyttö ilosena ja minä hikisenä. Tyttö nukkui yönsä hyvin ja minä niska kipeänä... Nyt sitten hankinta listan kärjessä SATEENVARJO RATTAAT.
-metsässä iloa tuotti KAUHEEN PIIKKISET puut! Ja niiden huojuminen. Hiljaa kuuntelu. JA kurkiparven räväkkä kaartaminen pihan yli, olisi varmaan jäänyt huomaamatta, ellei ois just silllon pysähdytty "vauvasylissä"-asentoon pilviä tiirailemaan.
IHMEELLINEN LUONTO. TÄMMÖSTÄ MEILLÄ. Ja ne iskän jatkuvat vasaran paukkeet ja poraamiset ja sahaamiset kodin työmaalla....
Nyt suihkuun ja vielä ehkä takaisin peiton alle. Isi lähti SUUREEN KAUPUNKIIN ja me tytöt (kuulostaa kivalta) jäätiin kotiin ruoan tekoon ja siivoomaan... Sitä ennen ehtii mainiosti vähän torkkumaan. Joku jo tuolla lupaavasti haukottelee!
TEHTÄISKÖ TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ HYVÄ?
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Huomenta taloon!
Ei taida olla kyllä enää ihan aamu, mutta kun ulkonakin on niin synkkää, niin aamuksi tää nyt saa luvan mennä...
maarinen, mä kans törkkään Joonalle mitälie lähellä sattuu olemaan käsiin, jos ei olla sen oman lelukopan lähettyvillä. Ensimmäinen asia, mihin Joona tarttui kiinni ja jaksoi nostaa ilmaan oli mun ripsiväripurtilo... :D Katotaan sit, et onko enne ;)
Ja mä voin kyllä ne mummot kuskata, mutta peltoa en näkisi itseäni kyntämässä... Oon vähän turhan kaupunkilainen sellaseen, me käydään noilla taajamien kotieläintiloilla ihmettelemässä niitä lampaita ja kukkoja ;) (ja en tiiä, oonko koskaan kertonut, mutta mä ihan oikeesti ja syvästi pelkään lehmiä! Edes karhun kohtaaminen luonnossa ei tuntuisi niin pelottavalta ajatukselta!)
Vielä Venlaa piti sympata... mä olin vähän vanhempi, ehkä alakoulun just alkanut, kun isäni aloitti tupakkalakon. Se kesti varmaan useammankin vuoden, kunnes sitten eräänä iltana... Me oltiin jo menty nukkumaan, mutta mulla tulikin vielä jotain asiaa iskälle. Nousin sängystä ylös, enkä löytänyt iskää olkkarista, mutta huomasin partsin oven olevan auki. Ajattelin isäni olevan siellä tyyliin nostamassa ruokia kylmään tai muuta, mutta totuus oli hirveä; isä istui parvekkeen nurkassa piilotupakalla kuin pahainen teini! Jostain syystä se kosketti mua tosi syvästi ja olin hirveän pettynyt... Vaan silti, oon silloin kokenut tuon ja muistan, kuinka äiti useasti yritti lopettaa tupakoinnin aina epäonnistuen, ja mitä minä idiootti menen tekemään? No opettelen sen saman pahan tavan...
Halipossu, Aleksihan on sitten kutakuinkin saman mittanen, kun Joona oli silloin kuukaus sitten. Ehkä Aleksinen tajusi, että kivempaa käyttää niitä kivoja vaatteita pitempään, ettei äitin tarvii jatkuvasti laukata ostoksilla :)
Elegia, tuskin sä nyt ihan hirveen pahasti oot mogannut, jos et Eemelille laulele. Ihan suunnilleen täyspäinen mustakin on tullut, ja arvostan musiikkia laaja-alaisesti enkä oo suppeesti jumahtanut yhteen tiettyyn kategoriaan, ja mun vanhemmat ei todellakaan kumpikaan oo meille laulaneet (hahaa, ONNEKSI, nyt aikuisena oon niiden humalapäissään kuullut laulavan joskus, ja se ei tosiaan oo kauheen kaunista :D). Kyllä se pikkumies sieltä vielä "virkoaa" tarttumaan esineisiinkin niin, että ootte helisemässä ;) Ja sulla on kuitenkin jo yks suloinen eskarilainen, joka on varmaan ihan samoin keinoin sekin kasvanut! Enempi iloa siitä isoveikasta ja höpöttelevästä äitistä on, kuin yhdestäkään puuhamatosta. Eli jos koet sen tarpeettomaksi, niin älä turhaan sellaiseen sijoita! Ei toi Joonakaan siitä makuullaan välitä, kun ei jaksa kurotella niin ylös käsillä tai jaloillaan. Sitterissä istuessa nappaa kyllä leluja käsiinsä, mutta turhautuu, kun ne ei lähde irti ja niitä ei saa suuhun :D
Ja paskamutsi se täälläkin poikaa sylissään ja vaunuissaan melkein istuttaa, viihtyy lapsi niin paremmin. ;)
Ei taida olla kyllä enää ihan aamu, mutta kun ulkonakin on niin synkkää, niin aamuksi tää nyt saa luvan mennä...
maarinen, mä kans törkkään Joonalle mitälie lähellä sattuu olemaan käsiin, jos ei olla sen oman lelukopan lähettyvillä. Ensimmäinen asia, mihin Joona tarttui kiinni ja jaksoi nostaa ilmaan oli mun ripsiväripurtilo... :D Katotaan sit, et onko enne ;)
Ja mä voin kyllä ne mummot kuskata, mutta peltoa en näkisi itseäni kyntämässä... Oon vähän turhan kaupunkilainen sellaseen, me käydään noilla taajamien kotieläintiloilla ihmettelemässä niitä lampaita ja kukkoja ;) (ja en tiiä, oonko koskaan kertonut, mutta mä ihan oikeesti ja syvästi pelkään lehmiä! Edes karhun kohtaaminen luonnossa ei tuntuisi niin pelottavalta ajatukselta!)
Vielä Venlaa piti sympata... mä olin vähän vanhempi, ehkä alakoulun just alkanut, kun isäni aloitti tupakkalakon. Se kesti varmaan useammankin vuoden, kunnes sitten eräänä iltana... Me oltiin jo menty nukkumaan, mutta mulla tulikin vielä jotain asiaa iskälle. Nousin sängystä ylös, enkä löytänyt iskää olkkarista, mutta huomasin partsin oven olevan auki. Ajattelin isäni olevan siellä tyyliin nostamassa ruokia kylmään tai muuta, mutta totuus oli hirveä; isä istui parvekkeen nurkassa piilotupakalla kuin pahainen teini! Jostain syystä se kosketti mua tosi syvästi ja olin hirveän pettynyt... Vaan silti, oon silloin kokenut tuon ja muistan, kuinka äiti useasti yritti lopettaa tupakoinnin aina epäonnistuen, ja mitä minä idiootti menen tekemään? No opettelen sen saman pahan tavan...
Halipossu, Aleksihan on sitten kutakuinkin saman mittanen, kun Joona oli silloin kuukaus sitten. Ehkä Aleksinen tajusi, että kivempaa käyttää niitä kivoja vaatteita pitempään, ettei äitin tarvii jatkuvasti laukata ostoksilla :)
Elegia, tuskin sä nyt ihan hirveen pahasti oot mogannut, jos et Eemelille laulele. Ihan suunnilleen täyspäinen mustakin on tullut, ja arvostan musiikkia laaja-alaisesti enkä oo suppeesti jumahtanut yhteen tiettyyn kategoriaan, ja mun vanhemmat ei todellakaan kumpikaan oo meille laulaneet (hahaa, ONNEKSI, nyt aikuisena oon niiden humalapäissään kuullut laulavan joskus, ja se ei tosiaan oo kauheen kaunista :D). Kyllä se pikkumies sieltä vielä "virkoaa" tarttumaan esineisiinkin niin, että ootte helisemässä ;) Ja sulla on kuitenkin jo yks suloinen eskarilainen, joka on varmaan ihan samoin keinoin sekin kasvanut! Enempi iloa siitä isoveikasta ja höpöttelevästä äitistä on, kuin yhdestäkään puuhamatosta. Eli jos koet sen tarpeettomaksi, niin älä turhaan sellaiseen sijoita! Ei toi Joonakaan siitä makuullaan välitä, kun ei jaksa kurotella niin ylös käsillä tai jaloillaan. Sitterissä istuessa nappaa kyllä leluja käsiinsä, mutta turhautuu, kun ne ei lähde irti ja niitä ei saa suuhun :D
Ja paskamutsi se täälläkin poikaa sylissään ja vaunuissaan melkein istuttaa, viihtyy lapsi niin paremmin. ;)
maarinen
Sukkela juttelija
...täällä pääsi huumoria. Pistin just sämpylät uuniin ja tytön lattialle. Heee, meillä on puuhamatto! Kaks metriä pitkä. Kudottu kangaspuissa. Siinä on raitoja ja hapsut molemmissa päissä..... Tyttö keksi sen ihan itse. Pakko se on nyt imuroida. Sekä matto, että lapsi.
...kasvimaan nurkkaan tehdäänkin keinu ämpäristä. Vähän pehmustetta retkipatjan suikaleesta ja jesseteipillä reunaan kiinni. Henkseleistä roikkumaan puun oksaan. Jos tekis hyppykiikun samalla niksillä. Laittais vaan jalan reiät ämpärin pohjaan... Ja kottikärrystä kävelytuki.
Ihanaa että teillä muillakin on "normaalia".
...kasvimaan nurkkaan tehdäänkin keinu ämpäristä. Vähän pehmustetta retkipatjan suikaleesta ja jesseteipillä reunaan kiinni. Henkseleistä roikkumaan puun oksaan. Jos tekis hyppykiikun samalla niksillä. Laittais vaan jalan reiät ämpärin pohjaan... Ja kottikärrystä kävelytuki.
Ihanaa että teillä muillakin on "normaalia".
Marianna
Jostain jotain jo tietävä
Kiitos teille kaikille vauva-arjen viihdyttämisosuuden raottamisesta!
Tutulta kuulostaa moni juttu, täällä myös peilin edessä ilveillään ja opetellaan ruumiinosia (öh tai ehkä ennemminkin tajuamaan, kuka sieltä peilistä kurkistaa [:)]) ja ihmetellään pehmoleluja tai jotain kirjojakin (kiinnostaa lähinnä lähmiä tai koittaa vetää suuhun). Maarisen pastillirasia-vinkki oli loisto, heti kippasin kaapista paketin tuliais-Mynthoneita ja rapiseva rasia kyllä kiinnosti pitkään!!
Meillä on muuten kanssa Olli tuota totisempaa ja varovaisempaa tyyppiä, hymyilee kyllä ja nauraakin välillä muttei todellakaan mikään superhekottelija. Juttua kyllä riittää mut usein sekin vakavaa, toinen ihan tosissaan koittaa ilmeisesti selittää jotain [:)] Ja "kroppahuvipuisto" ei viihdytä, ennemminkin kangistaa kauhusta... Varovasti heijailu on paljon kivempaa, taitaa tulla isäänsä, joka oli pienenä tosi arka ja pelokas.
Ja mulla kans välillä paskamutsi-fiiliksiä, siks kai tätä kysyinkin. Kun joskus (usein) vaan on sellanen olo, että ei jaksais antaa huomiotaan jatkuvasti toiselle. Tottakai USEIN on myös kivaa ja ihanaa itekin "leikkiä" ja höpötellä ja naurattaa toista mutta myöskin USEIN ois kivaa, että Olli ite viihtyis vähän pidempiä aikoja. Ehkä tää tulee myös siitä, että nyt kun hampaita rupee selvästi puskemaan niin kaveri on niin kiukkuinen ja vaikeasti viihdytettävä välillä, että oon jo iltapäivällä ihan poikki. Mikään ei oo hyvin ku ikenet vaivaa, voi toista [&o]
No mutta hiljattain sitten tuli hankittua varsin kallis apuväline tähän: BabyBjörnin sitteri! On kyllä makee ja hyvä ja Olli tuntuu siellä viihtyvän. Jaksaa käsissäkin ihan erilailla pitää esineitä. Meillä sitterin virkaa on lyhyissä pätkissä hoitanut turvakaukalo tähän mennessä. Mut se on hiostava, eikä selälle oikeen hyvä, sieltä ei näe ympärilleen ja oonkin välttäny sitä liikoja käyttämästä. Oli tyhmää säästöä väärästä paikasta, kun en hankkinut heti alussa sitteriä. Ja vaan tiedoksi, että muuten ois halvempikin malli käynyt mutta kun monet loppui jo 9 kiloon ja tuo Olli on jo reilut 8 nyt!! Ainut oli tuo BabyBjörn mikä lähiostarista löytyi 13 kiloon saakka. Jättivauvan ongelmia.. [8|]
Jahas, täytyy palata viihdyttämään kun tästä koneelta juttelu ei tunnu enää Ollikaiselle riittävän.
Hyviä vointeja ja tsemppiä taas elämäntapamuutoksiin! (mulla ei mee ihan nappiin mut tänään oon taas ollu ihan täysin ilman herkkuja...)
Tutulta kuulostaa moni juttu, täällä myös peilin edessä ilveillään ja opetellaan ruumiinosia (öh tai ehkä ennemminkin tajuamaan, kuka sieltä peilistä kurkistaa [:)]) ja ihmetellään pehmoleluja tai jotain kirjojakin (kiinnostaa lähinnä lähmiä tai koittaa vetää suuhun). Maarisen pastillirasia-vinkki oli loisto, heti kippasin kaapista paketin tuliais-Mynthoneita ja rapiseva rasia kyllä kiinnosti pitkään!!
Meillä on muuten kanssa Olli tuota totisempaa ja varovaisempaa tyyppiä, hymyilee kyllä ja nauraakin välillä muttei todellakaan mikään superhekottelija. Juttua kyllä riittää mut usein sekin vakavaa, toinen ihan tosissaan koittaa ilmeisesti selittää jotain [:)] Ja "kroppahuvipuisto" ei viihdytä, ennemminkin kangistaa kauhusta... Varovasti heijailu on paljon kivempaa, taitaa tulla isäänsä, joka oli pienenä tosi arka ja pelokas.
Ja mulla kans välillä paskamutsi-fiiliksiä, siks kai tätä kysyinkin. Kun joskus (usein) vaan on sellanen olo, että ei jaksais antaa huomiotaan jatkuvasti toiselle. Tottakai USEIN on myös kivaa ja ihanaa itekin "leikkiä" ja höpötellä ja naurattaa toista mutta myöskin USEIN ois kivaa, että Olli ite viihtyis vähän pidempiä aikoja. Ehkä tää tulee myös siitä, että nyt kun hampaita rupee selvästi puskemaan niin kaveri on niin kiukkuinen ja vaikeasti viihdytettävä välillä, että oon jo iltapäivällä ihan poikki. Mikään ei oo hyvin ku ikenet vaivaa, voi toista [&o]
No mutta hiljattain sitten tuli hankittua varsin kallis apuväline tähän: BabyBjörnin sitteri! On kyllä makee ja hyvä ja Olli tuntuu siellä viihtyvän. Jaksaa käsissäkin ihan erilailla pitää esineitä. Meillä sitterin virkaa on lyhyissä pätkissä hoitanut turvakaukalo tähän mennessä. Mut se on hiostava, eikä selälle oikeen hyvä, sieltä ei näe ympärilleen ja oonkin välttäny sitä liikoja käyttämästä. Oli tyhmää säästöä väärästä paikasta, kun en hankkinut heti alussa sitteriä. Ja vaan tiedoksi, että muuten ois halvempikin malli käynyt mutta kun monet loppui jo 9 kiloon ja tuo Olli on jo reilut 8 nyt!! Ainut oli tuo BabyBjörn mikä lähiostarista löytyi 13 kiloon saakka. Jättivauvan ongelmia.. [8|]
Jahas, täytyy palata viihdyttämään kun tästä koneelta juttelu ei tunnu enää Ollikaiselle riittävän.
Hyviä vointeja ja tsemppiä taas elämäntapamuutoksiin! (mulla ei mee ihan nappiin mut tänään oon taas ollu ihan täysin ilman herkkuja...)
Huomenta-päivää...
Täällä valvottiin yöllä muutama tunti, joka on hyvin harvinaista. Ei ollut edes rokotekitinöitä vaan Aleksi valvoskeli oikein hyväntuulisena. Puoli neljästä puoli kuuteen oltiin "jalkeilla" ja sitten vaunujen kautta sain Aleksin vihdoin uudelleen uneen. Meillä noi vaunut ovat alkaneet toimia tosi hyvin lasta nukutettaessa. Eteisen käytävää niitä työntelen edes takas riepu luukun edessä ja parasta on työnnellä vaunuja kynnyksen yli, jotta vaunut saa kunnolla heilumaan ja sitten tulee ihan samanlainen hypnoottinen ääni, kun juna kulkis kiskoilla raiteita vaihtaen.
Vai että paskamutseja täällä. :D Ei ne lapsukaiset mitään hienoa lelurepertuaaria tarvitse kehittyäkseen (taloustavarat ja muut kodin esineet ja luonnonmateriaalit ovat oikein hyviä ja suositeltavia!) ja sellainen normaali vuorovaikutus riittää oikein hyvin. Siis vaippaa vaihdettaessa jne. jutustellaan lapselle ja pidetään joskus sylissä.
Ettei mun tekstistä nyt vaan tullut ihan väärää vaikutelmaa?! En mäkään aina ja koko ajan tota lasta "viihdytä". Kyllä meilläkin Aleksi saa möllöttää sitterissä ja lattialla ja hyvinhän tuo ihan itsekseenkin viihtyy, ihan ilman virikkeitä...ja hyvä niin! Pukluriepu on usein sitterissä ja sitä tuo poikanen usein hyplää ja jyystää. Yritin vaan Mariannalle kerätä vinkkejä meillä toimivista jutuista. Ei tää meidän koti mikään Linnanmäki kuitenkaan ole. (Eihän Sanna?) Silloin tällöin koitan jotain "puuhaa" kehittää, ettei ton lapsukaisen tarvitse koko päivää yksin olla...
---
EDIT: Ilmeisesti mä en ole sitten normaali? :)
Mulla on näköjään tänään kunnon lukihärö. Korjailin omia kirjoitusvirheitäni jo kolme kertaa... Kun ei osaa kirjoittaa, niin ei osaa.
Täällä valvottiin yöllä muutama tunti, joka on hyvin harvinaista. Ei ollut edes rokotekitinöitä vaan Aleksi valvoskeli oikein hyväntuulisena. Puoli neljästä puoli kuuteen oltiin "jalkeilla" ja sitten vaunujen kautta sain Aleksin vihdoin uudelleen uneen. Meillä noi vaunut ovat alkaneet toimia tosi hyvin lasta nukutettaessa. Eteisen käytävää niitä työntelen edes takas riepu luukun edessä ja parasta on työnnellä vaunuja kynnyksen yli, jotta vaunut saa kunnolla heilumaan ja sitten tulee ihan samanlainen hypnoottinen ääni, kun juna kulkis kiskoilla raiteita vaihtaen.
Vai että paskamutseja täällä. :D Ei ne lapsukaiset mitään hienoa lelurepertuaaria tarvitse kehittyäkseen (taloustavarat ja muut kodin esineet ja luonnonmateriaalit ovat oikein hyviä ja suositeltavia!) ja sellainen normaali vuorovaikutus riittää oikein hyvin. Siis vaippaa vaihdettaessa jne. jutustellaan lapselle ja pidetään joskus sylissä.
Ettei mun tekstistä nyt vaan tullut ihan väärää vaikutelmaa?! En mäkään aina ja koko ajan tota lasta "viihdytä". Kyllä meilläkin Aleksi saa möllöttää sitterissä ja lattialla ja hyvinhän tuo ihan itsekseenkin viihtyy, ihan ilman virikkeitä...ja hyvä niin! Pukluriepu on usein sitterissä ja sitä tuo poikanen usein hyplää ja jyystää. Yritin vaan Mariannalle kerätä vinkkejä meillä toimivista jutuista. Ei tää meidän koti mikään Linnanmäki kuitenkaan ole. (Eihän Sanna?) Silloin tällöin koitan jotain "puuhaa" kehittää, ettei ton lapsukaisen tarvitse koko päivää yksin olla...
---
EDIT: Ilmeisesti mä en ole sitten normaali? :)
Mulla on näköjään tänään kunnon lukihärö. Korjailin omia kirjoitusvirheitäni jo kolme kertaa... Kun ei osaa kirjoittaa, niin ei osaa.
helou! long time no see!
Oon käynyt lueskelemassa, mutta ei vaan oo lähtenyt irti mitään. On ollu muutenkin kiirettä harrastusten parissa kun ollaan päästy semifinaaleihin asti sm-sarjassa niin menee ne paukut sinne. Ihana mieheni on valittamatta hoitanut nyt neljä iltaa putkeen ja hoitoo vielä ainakin 3 seuraavaa kun mä oon kiinni peleissä ja treeneissä. Oon lypsänyt aina päivällä iltamaitoannoksen valmiiksi niin se pärjää täällä erinomaisesti!
The Cable Guy on jo neljä kuukautta ja hirveen ilonen pikku mies, ihana paketti. Harmi kun nää kasvaa niin nopeesti ettei meinaa perässä pysyä. Eilen maistettiin ekaa kertaa mangososetta. Sai ehkä yhen teelusikallisen verran yhteensä. Tuntu maistuvan ihan ok, aika ihmettelevä ilme oli kyllä päällä. Aateltiin, et alotetaan sit kunnolla kiinteitä tossa viiden kuukauden jälkeen, kunhan sai nyt vähän äidin herkkuja maistella. Huomewnna on neuvola ja jos ollaan pysytty nollakäyrällä niin sit jatketaan tissimaidolla, mutta jos ollaan tiputtu sinne alapuolella, niin sit otetaan kiinteet hieman aikasemmin kuvioihin. Tuntuu, että ukkeli on kasvanut hirveesti viime aikoina niin mukava mennä neuvolaan kattomaan onko oikeesti vai tuntuuko vaan siltä.
Jooh, eipä se edelleenkään oikeen irtoa enkä jaksa nyt kirjottaa. Meen fiilistelemään tehosekoittimen tahdissa halvapurkki toisessa kädessä! Moronder!
Oon käynyt lueskelemassa, mutta ei vaan oo lähtenyt irti mitään. On ollu muutenkin kiirettä harrastusten parissa kun ollaan päästy semifinaaleihin asti sm-sarjassa niin menee ne paukut sinne. Ihana mieheni on valittamatta hoitanut nyt neljä iltaa putkeen ja hoitoo vielä ainakin 3 seuraavaa kun mä oon kiinni peleissä ja treeneissä. Oon lypsänyt aina päivällä iltamaitoannoksen valmiiksi niin se pärjää täällä erinomaisesti!
The Cable Guy on jo neljä kuukautta ja hirveen ilonen pikku mies, ihana paketti. Harmi kun nää kasvaa niin nopeesti ettei meinaa perässä pysyä. Eilen maistettiin ekaa kertaa mangososetta. Sai ehkä yhen teelusikallisen verran yhteensä. Tuntu maistuvan ihan ok, aika ihmettelevä ilme oli kyllä päällä. Aateltiin, et alotetaan sit kunnolla kiinteitä tossa viiden kuukauden jälkeen, kunhan sai nyt vähän äidin herkkuja maistella. Huomewnna on neuvola ja jos ollaan pysytty nollakäyrällä niin sit jatketaan tissimaidolla, mutta jos ollaan tiputtu sinne alapuolella, niin sit otetaan kiinteet hieman aikasemmin kuvioihin. Tuntuu, että ukkeli on kasvanut hirveesti viime aikoina niin mukava mennä neuvolaan kattomaan onko oikeesti vai tuntuuko vaan siltä.
Jooh, eipä se edelleenkään oikeen irtoa enkä jaksa nyt kirjottaa. Meen fiilistelemään tehosekoittimen tahdissa halvapurkki toisessa kädessä! Moronder!
maarinen
Sukkela juttelija
Voi kauheeta, Halipossu! Anteeksi!
Minä taas tarkoitin, että tää meidän perheen kyseenalainen normaalius on suriinpiirtein sitä luokkaa, että pannaan tyttö istumaan pihalle kuralammikkoon. Lopastaa reikäkauha käteen ja sanotaan, että kattoppas kun on jännä lapio! Sitten sille koulussa valkenee, että kaikilla muilla on ollu ETOLAN kaltaiset ja vihreät...
Jokainen puuhaa ihan varmasti niin kauniisti ja oiken oman lapsensa kanssa, kuin suinkin. Ja kun en tuota HÖPÖTÖPSELIÄ jaksa jatkuvasti viihdyttää, niin sillon tulee nää kotoisen hokuluspokulukset.
Nooh, meen syömään lisää sämpylöitä. Mies soitti, että istuu Vantaalla jossain (vi**n) terassilla.... Kahvilla kylläkin! Kahvilla?
Minä taas tarkoitin, että tää meidän perheen kyseenalainen normaalius on suriinpiirtein sitä luokkaa, että pannaan tyttö istumaan pihalle kuralammikkoon. Lopastaa reikäkauha käteen ja sanotaan, että kattoppas kun on jännä lapio! Sitten sille koulussa valkenee, että kaikilla muilla on ollu ETOLAN kaltaiset ja vihreät...
Jokainen puuhaa ihan varmasti niin kauniisti ja oiken oman lapsensa kanssa, kuin suinkin. Ja kun en tuota HÖPÖTÖPSELIÄ jaksa jatkuvasti viihdyttää, niin sillon tulee nää kotoisen hokuluspokulukset.
Nooh, meen syömään lisää sämpylöitä. Mies soitti, että istuu Vantaalla jossain (vi**n) terassilla.... Kahvilla kylläkin! Kahvilla?
Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meilläkin mieluista luettavaa Valolle tulee postista ihan ilmaiseksi. Mainokset ja lehdet hän ahmii, kirjaimellisesti. Tuo mainostamani muovihärveli, joka on lainatavaraa, on ollut hyvä jonkun aikaa. Sen kanssa tuo pieni mies viihtyy itsekseenkin ja etenkin kun ei vielä jaksanut mahallaan tutkailla mitään. Nyt kun hän mielellään on pidempiä aikoja mahallaan, on helppo törkätä mitä vaan eteen kurkoteltavaksi. Ja sitteri pelastaa, jos mikään muu ei nappaa[:)]
Mieletön ahmatti tuo poju. Johtuneeko lisääntyneestä liikkumisesta jo, mutta tänäänkin päärynäsoseen päälle meni aimo annos tissiäkin. Ihan tarpeeseen näkyy menevän kaikki mitä suuhunsa saa. Alkuyön pitempi unipätkä on alkanut vähän lyhetä, tulee pojalle nälkä. Ja aamuyö on tiuhaan tissittelyä. Ensi viikolla on neuvola, keskiviikkona ja kyselen sitten sieltä miten edetä tässä ruokahommassa.
Jokos maarisen jännitys on ratkennut? Joko Venla saa alkaa odottamaan pikkuveikkaa tai -siskoa?
Nyt lukemaan kirjaa, rauhassa.
Basilikaa laitoin itämään tänään ja ostin pensaspapuja valmiiksi. Jiihuu! oletteko tulleet ajatelleeksi että meidän muksut ovat syntyneet mainioon aikaan, koska alkanut kevät ja tuleva kesä tarjoavat hirmu paljon ihmettelemistä.
Kenes vauveli se hoki mummmuuuta syödessään? Samaa täällä ja kun alkaa olla nälkäkin, niin katse kohdistuukin jo isiin ja hokee mummmmummmammmammmh. Ja suu käy. Ruokaillessamme kurkistelee vuoronperään meitä ja yrittää lirkutella suuhunsa jotain. Yleensä saakin jotain makua suuhun.
No nyt sinne kirjan pariin.
Mieletön ahmatti tuo poju. Johtuneeko lisääntyneestä liikkumisesta jo, mutta tänäänkin päärynäsoseen päälle meni aimo annos tissiäkin. Ihan tarpeeseen näkyy menevän kaikki mitä suuhunsa saa. Alkuyön pitempi unipätkä on alkanut vähän lyhetä, tulee pojalle nälkä. Ja aamuyö on tiuhaan tissittelyä. Ensi viikolla on neuvola, keskiviikkona ja kyselen sitten sieltä miten edetä tässä ruokahommassa.
Jokos maarisen jännitys on ratkennut? Joko Venla saa alkaa odottamaan pikkuveikkaa tai -siskoa?
Nyt lukemaan kirjaa, rauhassa.
Basilikaa laitoin itämään tänään ja ostin pensaspapuja valmiiksi. Jiihuu! oletteko tulleet ajatelleeksi että meidän muksut ovat syntyneet mainioon aikaan, koska alkanut kevät ja tuleva kesä tarjoavat hirmu paljon ihmettelemistä.
Kenes vauveli se hoki mummmuuuta syödessään? Samaa täällä ja kun alkaa olla nälkäkin, niin katse kohdistuukin jo isiin ja hokee mummmmummmammmammmh. Ja suu käy. Ruokaillessamme kurkistelee vuoronperään meitä ja yrittää lirkutella suuhunsa jotain. Yleensä saakin jotain makua suuhun.
No nyt sinne kirjan pariin.
Elegia - ihan pakko kommentoida... Mitä enemmän tarjoat vauvallesi virikkeitä ja laulu-loru-hömppä-pömppää, sen enemmän saat sitä olla tekemässä ja ei aikaakaan kun ei viihdy ilman seurustelua. Vähän kaikkea, niin hyvä tulee. Täällä ainakin poika on paljon lattialla ja siitä tiirailee mitä maailmalla tapahtuu, siis mitä muu perhe ympärillä puuhastelee. Katselee, kun isommat lapset tekevät läksyjä jne.
Välillä on sitterissä pöydällä ja katselee, kun mä teen ruokaa ja puuhailen muita keittiöjuttuja. Mutta viihtyy myös itekseen lattialla, jos laitan pyykkejä tai jotain muuta eri huoneessa.
Kirpparilta kannattaa katsella niitä puuha - ja leikkimattoja. Meillä on sellaisia kolme ja rahaa mennyt 8 euroa. Vaihtelen vaan välillä niitä, yksi esillä ja muut kaapissa. Poika ainakin tykkää hurjana, kun saa soittoja kuulumaan itse. Nyt varsinkin kun jo tietää mistä mitäkin ääniä tulee. Mä en ole ikinä oikein noista äänekkäistä vekottimista tykännyt, mutta vauvatpa tykkää, joten mikä ettei sitten äitikin. [:)]
Välillä on sitterissä pöydällä ja katselee, kun mä teen ruokaa ja puuhailen muita keittiöjuttuja. Mutta viihtyy myös itekseen lattialla, jos laitan pyykkejä tai jotain muuta eri huoneessa.
Kirpparilta kannattaa katsella niitä puuha - ja leikkimattoja. Meillä on sellaisia kolme ja rahaa mennyt 8 euroa. Vaihtelen vaan välillä niitä, yksi esillä ja muut kaapissa. Poika ainakin tykkää hurjana, kun saa soittoja kuulumaan itse. Nyt varsinkin kun jo tietää mistä mitäkin ääniä tulee. Mä en ole ikinä oikein noista äänekkäistä vekottimista tykännyt, mutta vauvatpa tykkää, joten mikä ettei sitten äitikin. [:)]
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Päivää!
Neuvola takana ja lapsiparkaa piikitetty... Käskytin isin toimimaan terkkarin apuna, koska mä en ois hennonut katsoa ja pitää kiinni, kun lasta pistetään. Mä sitten sain toimia pelle-lelun pitäjänä :D Upeasti taas Joona kasvanut, tänään siis ikää 3.5kk ja pituutta nappulalla vaatimattomat 67cm (synt. 51cm) ja painoa 7895g (3746g). Pään ympärille kieputetun nauhan pituus 42.5cm. Että tällainen pikkujättiläinen se täälläkin sitten :D Mä oon ollu saman ikäisenä 64cm ja mies 65cm, että jotain kasvuhormonia toi lapsi nappailee! Päästä tuli viimeks sanomista, että on vähän lättänä vasemmalta puolelta, mutta nyt kuulemma jo tasoittunut taas hienosti paremman malliseksi. Seuraavalla kerralla onkin sitten lääkäri neuvola, ja äitikin "pääsee" ronkittavaksi... Kerroin mun kellarin tilanteesta, ja neuvolatäti oli "kauhuissaan", että kuulostaa siltä, että siellä tikkejä olisi edelleen jossain syvällä! Tarjos aikaa jo huomiselle terveyskeskukseen omalääkärille, ja soitti jo Jorviinkin naistenpolille, mutta sitten sovittiin, että jos mulla itelläni ei asian kanssa niin suurta ahdistusta oo, niin voidaan oottaa se reilu kuukaus seuraavaan neuvolaan ja lääkäri sitten samalla tutkii mut, kun on joka tapauksessa meidän terveyskeskuksessa mun oma lääkäri. Eli ehkä saadaan tähänkin pulmaan jo jotain apua sieltä, ja mulla on viimeiset viikot armonaikaa toivoa luonnollista parantumista. Ihan hyvä näin, huominen olisi tullut jo jotenkin liian aikaisin, enkä varmasti olis saanut nukuttua tuloksia pelätessäni...
Marianna, en mäkään Joonaa koko ajan huomioi. Välillä saa kitistäkin keskenään, jos mä yritän syödä tai tehdä kotihommia... selkeesti osaa jo sellasen huomionhaku-kitinän, eikä mun mielestä oo hyvä ihan 24/7 olla mikään viihdytyspalveluiden tuottaja, vaan hiljalleen pitää löytyä kärsivällisyyttä ihan yksinkin oloon :)
(ja hei, unohdin sit kysyä niistä iengeeleistä, sori! :( )
On pitänyt vauvagooglettaa jo aiemmin, että onko täällä muita, joiden vauvat ei viihdy mahallaan kuin ihan pienen hetken? Joona nimittäin AINA puklaa, oli ruokailusta kuin paljon aikaa tahansa... ihan minuutin sisään vatsalleen laittamisesta näin siis käy. Muutenkin toki puklailee paljon, mutta en usko, että olis mitään refluksiin viittaavaa...
Halipossu, siis häh? Ainakin teille joutuu kiipeemään sinne mäelle samoin ku Lintsille menis, ja muutenkin oon Joonalle aina kuiskannut, että nyt lähdetään huvipuistoon! No mut jos ei näin ookaan, niin ei sit... :D
Tuikin mies saa sitten aimo annoksen isä-poika-aikaa! Ihanaa, että miestäsi ei tuollainen tunnu haittaavan, varmaan vaan tosi kivaa, että saa olla "rauhassa" poitsun kanssa. Ja tsemppiä peleihin! :)
Joskus palstalla ihmeteltiin, että olisko ruusunmarjasose ton luumun lisäks sellasta vatsaystävällistä kamaa. Meille neuvolan täti sanoi, että luumu- ja päärynäsoseet olis sellasia hyviä vatsanpehmittäjiä!
Tänään sitten seuraillaan, että kuinka rokote vaikuttaa... Ikävään saumaan sinänsä neuvola oli, kun oli vasta kahdelta, ja sit ei ukkeli oikein malttanut rauhottua päikkäreille missään välissä... Tunnin veti vaunuissa ennen neuvolaa, sitten syötiin nopeesti, ehti nukahtaa kaukaloon 10min, kotiin tullessa nukahti kaukaloon ja lykkäsin vaunuihin takas. Reilu puol tuntia uni maistui ja sitten kitinä ei laantunut, vaikka välillä annoin ruokaakin ja koitin uudestaan saada unille... Noh, täytyy tossa kohta taas vähän syöttää sitä ja sitten taidetaan lähteä kävelylle, niin saa äitikin vähän raitista ilmaa ja sitä kaivattua liikuntaa! Illaksi on kyllä parasupot valmiina, luulenpa, että unille mennessä sellainen laitetaan, vaikka oliskin turhaa ennakointia. Tosin vähän jänskää, että missäs meidän kakkapaketti viipyy, kun toissapäivänä edellisen kerran perille saapunut... Eli voi käydä supon kanssa vanhanaikaisesti :D
Ja ihanaiselle Valolle kuukausonnitteluita! <3
Neuvola takana ja lapsiparkaa piikitetty... Käskytin isin toimimaan terkkarin apuna, koska mä en ois hennonut katsoa ja pitää kiinni, kun lasta pistetään. Mä sitten sain toimia pelle-lelun pitäjänä :D Upeasti taas Joona kasvanut, tänään siis ikää 3.5kk ja pituutta nappulalla vaatimattomat 67cm (synt. 51cm) ja painoa 7895g (3746g). Pään ympärille kieputetun nauhan pituus 42.5cm. Että tällainen pikkujättiläinen se täälläkin sitten :D Mä oon ollu saman ikäisenä 64cm ja mies 65cm, että jotain kasvuhormonia toi lapsi nappailee! Päästä tuli viimeks sanomista, että on vähän lättänä vasemmalta puolelta, mutta nyt kuulemma jo tasoittunut taas hienosti paremman malliseksi. Seuraavalla kerralla onkin sitten lääkäri neuvola, ja äitikin "pääsee" ronkittavaksi... Kerroin mun kellarin tilanteesta, ja neuvolatäti oli "kauhuissaan", että kuulostaa siltä, että siellä tikkejä olisi edelleen jossain syvällä! Tarjos aikaa jo huomiselle terveyskeskukseen omalääkärille, ja soitti jo Jorviinkin naistenpolille, mutta sitten sovittiin, että jos mulla itelläni ei asian kanssa niin suurta ahdistusta oo, niin voidaan oottaa se reilu kuukaus seuraavaan neuvolaan ja lääkäri sitten samalla tutkii mut, kun on joka tapauksessa meidän terveyskeskuksessa mun oma lääkäri. Eli ehkä saadaan tähänkin pulmaan jo jotain apua sieltä, ja mulla on viimeiset viikot armonaikaa toivoa luonnollista parantumista. Ihan hyvä näin, huominen olisi tullut jo jotenkin liian aikaisin, enkä varmasti olis saanut nukuttua tuloksia pelätessäni...
Marianna, en mäkään Joonaa koko ajan huomioi. Välillä saa kitistäkin keskenään, jos mä yritän syödä tai tehdä kotihommia... selkeesti osaa jo sellasen huomionhaku-kitinän, eikä mun mielestä oo hyvä ihan 24/7 olla mikään viihdytyspalveluiden tuottaja, vaan hiljalleen pitää löytyä kärsivällisyyttä ihan yksinkin oloon :)
(ja hei, unohdin sit kysyä niistä iengeeleistä, sori! :( )
On pitänyt vauvagooglettaa jo aiemmin, että onko täällä muita, joiden vauvat ei viihdy mahallaan kuin ihan pienen hetken? Joona nimittäin AINA puklaa, oli ruokailusta kuin paljon aikaa tahansa... ihan minuutin sisään vatsalleen laittamisesta näin siis käy. Muutenkin toki puklailee paljon, mutta en usko, että olis mitään refluksiin viittaavaa...
Halipossu, siis häh? Ainakin teille joutuu kiipeemään sinne mäelle samoin ku Lintsille menis, ja muutenkin oon Joonalle aina kuiskannut, että nyt lähdetään huvipuistoon! No mut jos ei näin ookaan, niin ei sit... :D
Tuikin mies saa sitten aimo annoksen isä-poika-aikaa! Ihanaa, että miestäsi ei tuollainen tunnu haittaavan, varmaan vaan tosi kivaa, että saa olla "rauhassa" poitsun kanssa. Ja tsemppiä peleihin! :)
Joskus palstalla ihmeteltiin, että olisko ruusunmarjasose ton luumun lisäks sellasta vatsaystävällistä kamaa. Meille neuvolan täti sanoi, että luumu- ja päärynäsoseet olis sellasia hyviä vatsanpehmittäjiä!
Tänään sitten seuraillaan, että kuinka rokote vaikuttaa... Ikävään saumaan sinänsä neuvola oli, kun oli vasta kahdelta, ja sit ei ukkeli oikein malttanut rauhottua päikkäreille missään välissä... Tunnin veti vaunuissa ennen neuvolaa, sitten syötiin nopeesti, ehti nukahtaa kaukaloon 10min, kotiin tullessa nukahti kaukaloon ja lykkäsin vaunuihin takas. Reilu puol tuntia uni maistui ja sitten kitinä ei laantunut, vaikka välillä annoin ruokaakin ja koitin uudestaan saada unille... Noh, täytyy tossa kohta taas vähän syöttää sitä ja sitten taidetaan lähteä kävelylle, niin saa äitikin vähän raitista ilmaa ja sitä kaivattua liikuntaa! Illaksi on kyllä parasupot valmiina, luulenpa, että unille mennessä sellainen laitetaan, vaikka oliskin turhaa ennakointia. Tosin vähän jänskää, että missäs meidän kakkapaketti viipyy, kun toissapäivänä edellisen kerran perille saapunut... Eli voi käydä supon kanssa vanhanaikaisesti :D
Ja ihanaiselle Valolle kuukausonnitteluita! <3
sinttu83
Näppärä viestien naputtelija
eilis illan velli kokeilu. tämä siis kokeilu nro 2. ekahan meni puihin sen liiallisen virtailun takia. noh, eilen sitten tein huolella oikean paksuista. ravistelin pulloa tiskialtaan päällä ja kokeilin moneen kertaan että pullosta virtaa juuri sopivalla vauhdilla. sitten Veera pullolle. imasee kerran, kaks. nyrpistää, eikä suostu enää lisää maistamaan. että se siitä sitten. tänään sitten päätin että keittän puuron ja tarjoan lusikalla. maitoa sitten perään pullosta. noihin öihin on nimittäin nyt saatava jotain tolkkua. viime yönä taas herättiin puolentoista tunnin välein pullolle ja joka kerta meni abut 120ml maitoa. rupeenko syöttää sille puuroa öisinkin? [;)] olis ihan kiva nukkua itekin joskus...
Marianna: Meillä myös Babybjörn sitteri [:)] on kyllä ihan huippu hyvä. Veera on nököttäny siinä jo ihan pikkusesta asti (siis jostain 3viikkosesta) hyvin toimii [:)] ja tosiaan kun käy siihen 13kg:n asti niin on pidempi aikanen käytössä.
Ja mehän ostettiin viime viikolla sellanen puuhamatto oikein kahdella ristiin menevällä kaarella, peilillä, roikkuvilla leluilla ja härpäkkeillä. matossa on kukkia joista kuuluu musiikkia, matossa olevan norsun kuvan korvat rapisee ja ja lintujen kuvat piippaa. on niin värikästä, äänekästä ja oikeesto tosi "rumaa" (mun mielestä) mutta Veera tykkää [:D] hintaa tolla hökötyksellä oli 59€, eli aika kallis. mutta luulisin että sen parissa viihtyy vähän "vanhempanakin vauvana". ja yksikseen viihtyy sen parissa hirmu pitkään. ainakin vielä. on niin paljon uutta ja jännää.
Mutta lemppareina täällä on pysynyt myös äippäpakkauksen helistin ja ihan vaan vessa/talousparirullien hylsyt, muovilusikat ja mun tyhjä multitabs vitamiinipurkki [:D]
samoin kun omia hihoja on hirveen mukava lutkuttaa. täällä on hihat aina kainaloihin asti märkinä. pitää vissii siirtyä lyhythihasiin bodyihin ja ottaa startti kohti kesää [;)]
Käytiin tossa muutama tunti sitten kaupassa, piti sitten kauppakassien purkamisen jälkeen tehdä pientä järjestelyä pakastimeen kun noi soseet siellä valtaa alaa. noh, löytypä sitten sellanen pussi raaka pakaste dallaspullia. pitihän ne paistaa pois ettei vaan pääse vanhenemaan. no joo, ei siinä mitään, mut HELVETTI kun mä söin niitä pullia KUUS!!! ja arvatkaapa vaan mikä morkkis nyt on! hitto! tekis mieli mennä työntää sormet kurkkuun ja ykäillä ne ulos... mikä muhun oikein meni. munhan piti laihduttaa että mahdun edes joihinkin kesä vaatteisiin. niinpä taas lähti hyvin käyntiin tämäkin laihis. jos sen sit aloittais vasta huomenna [&o][&o]
että semmosta... pomokin tossa soitti ja kerto että on töissä alkanu yt-neuvottelut... onneks mulla kuitenkin paikka minne palata sitten joskus kun se aika koittaa. kovasti yritti puhua mua jo syyskuussa töihin. jaah, saas nyt nähdä. onhan tässä kuitenkin heinäkuun puoleen väliin aikaa miettiä. eikös se kahta kuukautta ennen vanhempainvapaan päättymistä pidä töihin ilmottaa että onko menossa vai jääkö vielä kotiin...??
Nyt suihkuun... sit helppo elämä boxilta ennen kuin pikkusen päikkärit loppuu. moooooi!
Siellä olikin jo SannaKoo kirjottanut siitä soseesta. mä kun kyselin siitä ruusunmarjasta. mutta kokeillaan siis päärynää jos se kerta toimii! kiiitooos [:)]
Marianna: Meillä myös Babybjörn sitteri [:)] on kyllä ihan huippu hyvä. Veera on nököttäny siinä jo ihan pikkusesta asti (siis jostain 3viikkosesta) hyvin toimii [:)] ja tosiaan kun käy siihen 13kg:n asti niin on pidempi aikanen käytössä.
Ja mehän ostettiin viime viikolla sellanen puuhamatto oikein kahdella ristiin menevällä kaarella, peilillä, roikkuvilla leluilla ja härpäkkeillä. matossa on kukkia joista kuuluu musiikkia, matossa olevan norsun kuvan korvat rapisee ja ja lintujen kuvat piippaa. on niin värikästä, äänekästä ja oikeesto tosi "rumaa" (mun mielestä) mutta Veera tykkää [:D] hintaa tolla hökötyksellä oli 59€, eli aika kallis. mutta luulisin että sen parissa viihtyy vähän "vanhempanakin vauvana". ja yksikseen viihtyy sen parissa hirmu pitkään. ainakin vielä. on niin paljon uutta ja jännää.
Mutta lemppareina täällä on pysynyt myös äippäpakkauksen helistin ja ihan vaan vessa/talousparirullien hylsyt, muovilusikat ja mun tyhjä multitabs vitamiinipurkki [:D]
samoin kun omia hihoja on hirveen mukava lutkuttaa. täällä on hihat aina kainaloihin asti märkinä. pitää vissii siirtyä lyhythihasiin bodyihin ja ottaa startti kohti kesää [;)]
Käytiin tossa muutama tunti sitten kaupassa, piti sitten kauppakassien purkamisen jälkeen tehdä pientä järjestelyä pakastimeen kun noi soseet siellä valtaa alaa. noh, löytypä sitten sellanen pussi raaka pakaste dallaspullia. pitihän ne paistaa pois ettei vaan pääse vanhenemaan. no joo, ei siinä mitään, mut HELVETTI kun mä söin niitä pullia KUUS!!! ja arvatkaapa vaan mikä morkkis nyt on! hitto! tekis mieli mennä työntää sormet kurkkuun ja ykäillä ne ulos... mikä muhun oikein meni. munhan piti laihduttaa että mahdun edes joihinkin kesä vaatteisiin. niinpä taas lähti hyvin käyntiin tämäkin laihis. jos sen sit aloittais vasta huomenna [&o][&o]
että semmosta... pomokin tossa soitti ja kerto että on töissä alkanu yt-neuvottelut... onneks mulla kuitenkin paikka minne palata sitten joskus kun se aika koittaa. kovasti yritti puhua mua jo syyskuussa töihin. jaah, saas nyt nähdä. onhan tässä kuitenkin heinäkuun puoleen väliin aikaa miettiä. eikös se kahta kuukautta ennen vanhempainvapaan päättymistä pidä töihin ilmottaa että onko menossa vai jääkö vielä kotiin...??
Nyt suihkuun... sit helppo elämä boxilta ennen kuin pikkusen päikkärit loppuu. moooooi!
Siellä olikin jo SannaKoo kirjottanut siitä soseesta. mä kun kyselin siitä ruusunmarjasta. mutta kokeillaan siis päärynää jos se kerta toimii! kiiitooos [:)]
Tiihuli
Satasella mukana keskusteluissa
Iltaa naiset!
Oho olipas Joona pötkähtänyt pitkäksi pojaksi. Mistäspä ne geeninsä ottaa kuin vanhemmilta, olen antanut itseni ymmärtää että äitilläkin pituutta on mukavasti. Poika on hyvinkin sopusuhtainen, eipä nuo kilot ole mitään pituuteen nähden. Meidän neiti oli 4 kuukauden ikäisenä hyvinkin tarkasti samoilla mitoilla; 67cm ja 7900g, pipo 42,5. Piti tarkastaa neuvolakortista, enhän muuten olisi muistanut. Neiti on mennytkin kokoajan +2 pituuskäyrällä.
Olen antanut Jussille muutamana päivänä Nanniin sekoitettuna banaania. Sitä olen lusikoinut suuhun ja hyvin uppoaa. Tämä nyt on tälläistä kokeilu, eipä varmaan olisi vielä ollut tarvetta antaa, kun nukkumiset sujuu. Kahtena yönä olen ensimmäisestä kirahteluista laittanut tutin suuhun (huono äiti) ja niin Jussi on jatkanut uniaan vielä parilla tunnilla. Aikaisemmin on ensimmäinen syöttö ollut tisseistä silloin. Nyt on vain yksi herääminen aamuyöstä (5-6 välillä) ja sekin syöttö on vielä mennyt tissiruualla. Sitten on jatkettu vielä unta parituntia omassa sängyssä. Yleensä heräilee hyvällä tuulella ja alkaa juttelemaan, mutta olen saanut narrattua Jussin uudestaan unille, kun olen ottanut viereen ja lykännyt tissin suuhun. Noustu sitten vasta vähä ennen ysiä.
Viesti karkasi ennen aikojaan, mutta jatketaan....
Tuik: Onnea peleihin ja toivotaan että saadaan palstakaveriksi tuore Suomenmestari.
Ulkoilua on tullut harratettua oikein urakalla. Täälä ilmat on olleet aivan mahtavat. Olen käynyt nyt viimepäivinä joka päivä n. 5-6km vaunulenkillä ja tänään vielä lisäksi pyörälenkillä, kun neiti sai uuden pyörän niin olihan sitä lähdettävä testaamaan. Eilen hikoilin lempihommassani, pilkoin puita kirveellä. Olen muuten saanut joskus äitienpäivälahjaksi näinkin romanttisen lahjan kuin halkaisukirveen[:D]. Toki sitä toivoinkin.
Onnea Valolle!
Niin siitä piti vielä kirjoittaa eli viihdyttämisestä. Onneksi isosisko hoitaa aika pitkästi viihdytyspuolen, mutta on toki hetkiä ettei kelpaa kuin äiti ja syli. Eilen esim Jussi nauraa hekotti ja niin nauroi äitikin, kun isosisko lauloi omakeksimää räppiä ja keikutti sitteriä. Sitten kun ei keksinyt enää sanoja niin tuli myöskin virsiä räp muodossa[:D].
Viherpeukaloille onnea ja suurta satoa. Pitää itsekkin laittaa kesäkorvalla jotain penkkeihin, edes herneitä mitä voi popsia suoraan maalta.
Nyt pyykkikone hiljeni ja aion viedä pyykit ulos kuivamaan.
Oho olipas Joona pötkähtänyt pitkäksi pojaksi. Mistäspä ne geeninsä ottaa kuin vanhemmilta, olen antanut itseni ymmärtää että äitilläkin pituutta on mukavasti. Poika on hyvinkin sopusuhtainen, eipä nuo kilot ole mitään pituuteen nähden. Meidän neiti oli 4 kuukauden ikäisenä hyvinkin tarkasti samoilla mitoilla; 67cm ja 7900g, pipo 42,5. Piti tarkastaa neuvolakortista, enhän muuten olisi muistanut. Neiti on mennytkin kokoajan +2 pituuskäyrällä.
Olen antanut Jussille muutamana päivänä Nanniin sekoitettuna banaania. Sitä olen lusikoinut suuhun ja hyvin uppoaa. Tämä nyt on tälläistä kokeilu, eipä varmaan olisi vielä ollut tarvetta antaa, kun nukkumiset sujuu. Kahtena yönä olen ensimmäisestä kirahteluista laittanut tutin suuhun (huono äiti) ja niin Jussi on jatkanut uniaan vielä parilla tunnilla. Aikaisemmin on ensimmäinen syöttö ollut tisseistä silloin. Nyt on vain yksi herääminen aamuyöstä (5-6 välillä) ja sekin syöttö on vielä mennyt tissiruualla. Sitten on jatkettu vielä unta parituntia omassa sängyssä. Yleensä heräilee hyvällä tuulella ja alkaa juttelemaan, mutta olen saanut narrattua Jussin uudestaan unille, kun olen ottanut viereen ja lykännyt tissin suuhun. Noustu sitten vasta vähä ennen ysiä.
Viesti karkasi ennen aikojaan, mutta jatketaan....
Tuik: Onnea peleihin ja toivotaan että saadaan palstakaveriksi tuore Suomenmestari.
Ulkoilua on tullut harratettua oikein urakalla. Täälä ilmat on olleet aivan mahtavat. Olen käynyt nyt viimepäivinä joka päivä n. 5-6km vaunulenkillä ja tänään vielä lisäksi pyörälenkillä, kun neiti sai uuden pyörän niin olihan sitä lähdettävä testaamaan. Eilen hikoilin lempihommassani, pilkoin puita kirveellä. Olen muuten saanut joskus äitienpäivälahjaksi näinkin romanttisen lahjan kuin halkaisukirveen[:D]. Toki sitä toivoinkin.
Onnea Valolle!
Niin siitä piti vielä kirjoittaa eli viihdyttämisestä. Onneksi isosisko hoitaa aika pitkästi viihdytyspuolen, mutta on toki hetkiä ettei kelpaa kuin äiti ja syli. Eilen esim Jussi nauraa hekotti ja niin nauroi äitikin, kun isosisko lauloi omakeksimää räppiä ja keikutti sitteriä. Sitten kun ei keksinyt enää sanoja niin tuli myöskin virsiä räp muodossa[:D].
Viherpeukaloille onnea ja suurta satoa. Pitää itsekkin laittaa kesäkorvalla jotain penkkeihin, edes herneitä mitä voi popsia suoraan maalta.
Nyt pyykkikone hiljeni ja aion viedä pyykit ulos kuivamaan.
Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Valo kiittää onnitteluista[:)]
Meidän pikkujäbälle ei taida ihan tissimaito riittää enää. Yöunien jälkeen piti ekoille päikkäreille mennä ja tissi maistui hyvin. Sitten alkoi ärinä, joka loppui vasta kun nousimme uudelleen ylös ja isi antoi päärynäsosetta. Sitä mummummaaammmatteli tyytyväisenä. Soitan tänään neuvolaan ja kyselen että mihin tahtiin ja miten antaa näitä soseita, että saa maitoakin vielä jonkun aikaa tulemaan. Ei ole enää suihkutissit! Kuinka nopeassa tahdissa maito oikein voi vähetä suhteessa lapsen tarpeeseen? Vai onko tuo kierukanpirulainen voinut vaikuttaa siihenkin? Ei kuulemma pitäisi. Siitä puheen ollen, olen vuotanut neljättä viikkoa putkeen..jee jee. Ensin menkat ja kierukan asennus, sitten tiputtelua tähän päivään ja jatkuuuuuu.
Epäilen että eilinen kohtaus jota luulin vatsataudiksi, johtuukin kierukasta. (saattaa aiheuttaa suolisto-oireita) Yhtäkkiä eilen parin paahtoleivän jälkeen alkoi mahaan sattua, ylävatsaan ja oksettaa. Pari kertaa vauhdilla vessaan ja yhdet yrjöt. Se siitä ja heti helpotti[:-] Kyllä oli kumma rupeama. Illalla vain vähän ilmava olo vatsassa ja hiukan päänsärkyä.
Onnea 4 kuisille! Ainakin Kaapo ja Ampun poika ja vaikka ketä.
Joonalla on ihan miehen mitat[:D] Tosi pitkä poika!
Sinttu sattuuhan noita repsahduksia, mutta katsopa positiiviselta kantilta: enää ei ole mitään houkutuksia pakkasessa! Ja ehkä se Veerakin tottuu vielä syömiseen, jotkut aloittaa siksi makeammilla soseilla, että saa vähän tuntumaa, ja jospa se lusikalla menisikin, ei olisi niin suuri yllätys kuin pullosta, josta olettaa tulevan ihan eri tavaraa.
Nyt aamupesulle ja jos ehtii niin kirjaa käteen. Ulkoilusäät suosivat ja Valon kanssa on kiva käydä kaupassakin ihmettelemässä. Toinen tuijottaa silmät tarkkana kaikkea.Puita, taloja.. Eilen illalla kävimme takapihalla piipahtamassa ja ihmettelemässä oksia ja lehtiä ja puita. Jalat vispasi Valolla innostuksesta. Kuulin että Pirkanmaallla jo sinivuokot ja leskenlehdet kukkivat, näillä leveyksillä ei istuttamatta kyllä eikä muutenkaan vielä, juuri lumi sulanut pois.
Ihanaa kevätpäivää! Ai nii, meillä on kylällä lauantaina lastentarvikekirppari, täytyy käydä pyörähtämässä. Näkyy olevan sellainen kaksikertaavuodessa tapahtuma.
Meidän pikkujäbälle ei taida ihan tissimaito riittää enää. Yöunien jälkeen piti ekoille päikkäreille mennä ja tissi maistui hyvin. Sitten alkoi ärinä, joka loppui vasta kun nousimme uudelleen ylös ja isi antoi päärynäsosetta. Sitä mummummaaammmatteli tyytyväisenä. Soitan tänään neuvolaan ja kyselen että mihin tahtiin ja miten antaa näitä soseita, että saa maitoakin vielä jonkun aikaa tulemaan. Ei ole enää suihkutissit! Kuinka nopeassa tahdissa maito oikein voi vähetä suhteessa lapsen tarpeeseen? Vai onko tuo kierukanpirulainen voinut vaikuttaa siihenkin? Ei kuulemma pitäisi. Siitä puheen ollen, olen vuotanut neljättä viikkoa putkeen..jee jee. Ensin menkat ja kierukan asennus, sitten tiputtelua tähän päivään ja jatkuuuuuu.
Epäilen että eilinen kohtaus jota luulin vatsataudiksi, johtuukin kierukasta. (saattaa aiheuttaa suolisto-oireita) Yhtäkkiä eilen parin paahtoleivän jälkeen alkoi mahaan sattua, ylävatsaan ja oksettaa. Pari kertaa vauhdilla vessaan ja yhdet yrjöt. Se siitä ja heti helpotti[:-] Kyllä oli kumma rupeama. Illalla vain vähän ilmava olo vatsassa ja hiukan päänsärkyä.
Onnea 4 kuisille! Ainakin Kaapo ja Ampun poika ja vaikka ketä.
Joonalla on ihan miehen mitat[:D] Tosi pitkä poika!
Sinttu sattuuhan noita repsahduksia, mutta katsopa positiiviselta kantilta: enää ei ole mitään houkutuksia pakkasessa! Ja ehkä se Veerakin tottuu vielä syömiseen, jotkut aloittaa siksi makeammilla soseilla, että saa vähän tuntumaa, ja jospa se lusikalla menisikin, ei olisi niin suuri yllätys kuin pullosta, josta olettaa tulevan ihan eri tavaraa.
Nyt aamupesulle ja jos ehtii niin kirjaa käteen. Ulkoilusäät suosivat ja Valon kanssa on kiva käydä kaupassakin ihmettelemässä. Toinen tuijottaa silmät tarkkana kaikkea.Puita, taloja.. Eilen illalla kävimme takapihalla piipahtamassa ja ihmettelemässä oksia ja lehtiä ja puita. Jalat vispasi Valolla innostuksesta. Kuulin että Pirkanmaallla jo sinivuokot ja leskenlehdet kukkivat, näillä leveyksillä ei istuttamatta kyllä eikä muutenkaan vielä, juuri lumi sulanut pois.
Ihanaa kevätpäivää! Ai nii, meillä on kylällä lauantaina lastentarvikekirppari, täytyy käydä pyörähtämässä. Näkyy olevan sellainen kaksikertaavuodessa tapahtuma.
Marianna
Jostain jotain jo tietävä
Hihihi Tiihuli täytyy olla parisuhde kunnossa, jotta uskaltaa antaa halkaisukirveen äitienpäivälahjaksi!! [:D][:D][:D]
Hehe, sainpas hyvät naurut tuosta heti aamun aluksi, iloista huomenta vaan muillekin!
Elegialle ja Sintulle piti tulla huutelemaan myötätuntoisia tsemppejä yöherätysten kanssa! Jos yhtään lohduttaa, niin täällä vähän samaa rataa jatketaan. Vaikka usein jo alkaa tulla se yksi pidempi, jopa 4 tunnin pätkä niin sen jälkeen Olli ottaa kyllä aina luulot pois ja herää noin jopa alle tunnin välein, usein syömään mutta joskus vaan itkee ikeniään. Viimeyö oli just tällanen, eka kunnon pätkä kasista yli puoleenyöhön mut sit heräilyä aina neljään viiteen asti, jonka jälkeen onneks seiskaan vähän pidempi pätkä. Niin ja siis teille erityistsempit vielä sen takia, että kun annatte pullosta ruokaa niin se vielä varmaan pistää heräämään ihan eri tavalla ku toi tissin tarjoaminen- kovasti vaan jaksamista!!!
Ja Sintulle vielä, että kiva kuulla et oot tykänny sitteristä, vaikuttaa tosiaan oikein hyvältä mustakin. Otin vielä sellasen hengittävän mallin, joka on verkkokankaasta tehty, täällä kun tulee pian tosi kuuma kuitenkin.
SannaKoo ei tosiaan haittaa mitään, että unohtui iengeelistä kysyä, ajatuskin oli kaunis, kiitos vaan! Mä olen vähän googlaillut tuolla tavisgooglen puolellakin asiaa ja sieltä sain huomata, että tosi monessa maassa Euroopassa näitä geelejä käytetään ja ovat kohtuukäytössä ihan turvallisia. Ja jotenkin sitä mieluummin (jos ei oo kuumetta) sivelee sitä ainetta suoraan kipeeseen kohtaan sen sijaan, että juottaa tai työntää takapuoleen yleissärkylääkettä, joka vaikuttaa koko kroppaan (vai onks tää ihan amatööriajattelua?) Eli ajattelin testata, viime yönäkin ois ehkä ollu jo paikallaan mut vielä mentiin sormia pureskellen ja viilennetyllä purulelulla. Kerran oon antanu normaalia, juotavaa vauvan särkylääkettä ja sekin kyllä selvästi helpotti. Olen jo näkevinäni kaksi pientä valkoista viivaa etualaleuassa!! Siitä kohtaa Olli selvästi eniten raaputtaa ja nuolee kielelläänkin.
Ja vielä viihdyttäjille uudet kiitokset kokemusten ja näkemysten jakamisesta! Hyvä muistutus myös tuo, että mitä enemmän viihdyttää, sitä enemmän lapsi myös tottuu siihen. Olli onneks joitakin aikoja viihtyy itekseen ja mä myös oon alkanu kuulla, että usein tulee sellasta käskevää märinääkin, joka on enemmän "viihdytä minua" -kitinää kuin mitään muuta epämukavuutta. Vähän jo uskallan antaa kitistäkin, kun huomaan, että saattaa ihan itestäänkin loppua kun yhtäkkiä joku niinkin kiinnostava asia, kuin esim. katto, kiinnittääkin huomion [:)]
Viherpeukalo alkaa kutista teidän juttuja lukiessanne. Täällä on ihan tylsä juttu se, että kaupassa kaikki yrtit myydään varsistaan katkaistuina malleina, ei siis ruukussa. Olisin muuten jo monta kertaa kasvattanu yrttitarhan tohon meidän parvekkeelle. Täytyykin tästä lähteä viikonloppuna erityiseen kasvikauppaan, jonka tiedän myyvän sekä siemeniä että tuollaisia ruukussa jo valmiiksi olevia rehuja. Ois niin kiva kokkaillessa nipsaista oman pienen tarhan tuotoksia ruuan mausteeksi!
No nyt ei oikein liiku enää kauheesti muuta juttua päässä, joten palataan taas myöhemmin!
Hehe, sainpas hyvät naurut tuosta heti aamun aluksi, iloista huomenta vaan muillekin!
Elegialle ja Sintulle piti tulla huutelemaan myötätuntoisia tsemppejä yöherätysten kanssa! Jos yhtään lohduttaa, niin täällä vähän samaa rataa jatketaan. Vaikka usein jo alkaa tulla se yksi pidempi, jopa 4 tunnin pätkä niin sen jälkeen Olli ottaa kyllä aina luulot pois ja herää noin jopa alle tunnin välein, usein syömään mutta joskus vaan itkee ikeniään. Viimeyö oli just tällanen, eka kunnon pätkä kasista yli puoleenyöhön mut sit heräilyä aina neljään viiteen asti, jonka jälkeen onneks seiskaan vähän pidempi pätkä. Niin ja siis teille erityistsempit vielä sen takia, että kun annatte pullosta ruokaa niin se vielä varmaan pistää heräämään ihan eri tavalla ku toi tissin tarjoaminen- kovasti vaan jaksamista!!!
Ja Sintulle vielä, että kiva kuulla et oot tykänny sitteristä, vaikuttaa tosiaan oikein hyvältä mustakin. Otin vielä sellasen hengittävän mallin, joka on verkkokankaasta tehty, täällä kun tulee pian tosi kuuma kuitenkin.
SannaKoo ei tosiaan haittaa mitään, että unohtui iengeelistä kysyä, ajatuskin oli kaunis, kiitos vaan! Mä olen vähän googlaillut tuolla tavisgooglen puolellakin asiaa ja sieltä sain huomata, että tosi monessa maassa Euroopassa näitä geelejä käytetään ja ovat kohtuukäytössä ihan turvallisia. Ja jotenkin sitä mieluummin (jos ei oo kuumetta) sivelee sitä ainetta suoraan kipeeseen kohtaan sen sijaan, että juottaa tai työntää takapuoleen yleissärkylääkettä, joka vaikuttaa koko kroppaan (vai onks tää ihan amatööriajattelua?) Eli ajattelin testata, viime yönäkin ois ehkä ollu jo paikallaan mut vielä mentiin sormia pureskellen ja viilennetyllä purulelulla. Kerran oon antanu normaalia, juotavaa vauvan särkylääkettä ja sekin kyllä selvästi helpotti. Olen jo näkevinäni kaksi pientä valkoista viivaa etualaleuassa!! Siitä kohtaa Olli selvästi eniten raaputtaa ja nuolee kielelläänkin.
Ja vielä viihdyttäjille uudet kiitokset kokemusten ja näkemysten jakamisesta! Hyvä muistutus myös tuo, että mitä enemmän viihdyttää, sitä enemmän lapsi myös tottuu siihen. Olli onneks joitakin aikoja viihtyy itekseen ja mä myös oon alkanu kuulla, että usein tulee sellasta käskevää märinääkin, joka on enemmän "viihdytä minua" -kitinää kuin mitään muuta epämukavuutta. Vähän jo uskallan antaa kitistäkin, kun huomaan, että saattaa ihan itestäänkin loppua kun yhtäkkiä joku niinkin kiinnostava asia, kuin esim. katto, kiinnittääkin huomion [:)]
Viherpeukalo alkaa kutista teidän juttuja lukiessanne. Täällä on ihan tylsä juttu se, että kaupassa kaikki yrtit myydään varsistaan katkaistuina malleina, ei siis ruukussa. Olisin muuten jo monta kertaa kasvattanu yrttitarhan tohon meidän parvekkeelle. Täytyykin tästä lähteä viikonloppuna erityiseen kasvikauppaan, jonka tiedän myyvän sekä siemeniä että tuollaisia ruukussa jo valmiiksi olevia rehuja. Ois niin kiva kokkaillessa nipsaista oman pienen tarhan tuotoksia ruuan mausteeksi!
No nyt ei oikein liiku enää kauheesti muuta juttua päässä, joten palataan taas myöhemmin!
Kiitokset onnentoivotuksista! Tänään on ratkaisupeli. Jos hävitään niin mennään pronssipeliin, mutta jos voitetaan niin semifinaalit jatkuu ja vielä on mahdollisuus.
Mun pitää heti inttää vastaan tohon, ettei lapsi suostuisi hedelmäsoseiden jälkeen syömään pottua, että äidinmaito on makeampaa kuin hedelmäsoseet joten vauva on tottunut kyllä todella paljon makeampaan ruokaan jo aikaisemminkin. En kyllä tiedä onko korvikkeet myös yhtä makeita? Luulisin, kun niiden pitää äidinmaitoa kuitenkin jäljitellä. Onko kukaan korvikkeiden käyttäjä maistanut? Nyt heti kertomaan!
Noista leikityksistä ja viihdyttämisestä vielä. Me ainakin puuhaillaan Kaapon kanssa melkein koko ajan kun se on hereillä. Höpötellään ja lorutellaan ja katellaan kirjoja ja leluja. Tai sitten vaan möllötetään sohvalla päällekkäin/vierekkäin. Mä luen lehteä ja kaapo ähisee omia juttujaan ja tutkii ympäristöä. Joskus istuskellaan ikkunan edessä ja tiiraillaan pihalle. Tai sit jos on kotitöitä niin Kaapo keikkuu mukana kantoliinassa. Oon ihan varma, että siitä tulee vielä joku huippukokki, niin silmä tarkkana seurailee ruuanlaittopuuhia ja pää kääntyy kuin pöllöllä kun se yrittää kuikuilla, että mitä se äiskä nyt sinne pannulle heitti. :) Tietenkin se on myös hetkiä "yksin" (siis silleen, ettei kukaan aktiivisesti juttele sille tai viihdytä esim. sitterissä seurailee miehen ja mun puuhia) ja lelukaaren alla viihtyy toisinaan mainiosti, mutta suurimman osan ajasta vietän sen kanssa kuitenkin. Enkä mä suostu uskomaan, että nyt se ei sitten ikinä viihdy itsekseen. Uskoisin (ja tämä on sitten vain mun oma uskomus, voin toki olla väärässäkin), että sitten hieman vanhempana on hyvä opetella leikkimään itsekseen ja viihtymään hetkiä ilman seuraa, mutta nyt Kaapo on vasta 4 kk. Ei näin pienen paketin kuulukaan olla yksinään tai viihtyä yksinään. Sehän on täysin pesäpoikanen vielä ja tarttee äitiä liki kaikkeen. Heh, saas nähdä millainen pilalle lellitty riiviö tosta loppujen lopuksi tuleekaan! Vielä viis vuotiaanakin ollaan täydessä symbioosissa! [:D] No ei sentäs, myöhemmällä iällä tarkoitan aikoja jolloin Kaapo selvästi leikkii itsekseen, ryömii tutkimaan paikkoja ja pystyy pitämään lelua kädessään ja ihmettelemää sitä hieman pidempään kuin tän 10 sekuntia, ennenkuin ote kirpoaa ja lelu-perhana pyörii pois ulottuvilta.
Tiihuli: Halkaisukirves äitienpäivälahjaksi! [:D] Kuulostaa kyllä todella pohjanmaalaiselta, ettekö te sieltä päin olleetkin? Hihii, vähänkö mun mies sais kuulla asiasta jos mä saisin kirveen joksku lahjaksi. Ellei se ois sit syötävä kirves suklaasta! [:)]
Toivottavasti Elegian ja muiden tankkaajavauvojen äitien yöt pian helpottuu kun vauvat saavat tuhdimpaa ruokaa! On toi kyllä hiton raskasta herätä puolentoista tunnin välein. Ilmeisesti ootte kuitenkin sitä sorttia, että saatte sitten uudestaan unta helposti, että vähän kerkiää nukkumaan? Mä ite nimittäin valvoin viime yönä puoltoista tuntia imetyksen jälkeen kun uni ei vaan tullut. Tosin vika on varmaan tässä semifinaalitilanteessa ku pelikuviot vaan pyöri mielessä.
Menikö muuten SannaKoon ja Joonan yö hyvin rokotuksen jälkeen? Facessa jo päivittelin tota Joonan kasvua, ihan hurja! Meillä on tänään neuvola kans, saas nähdä ylletäänkö edes niihin mittoihin mitä Jättiläisapina oli 3 kuukautisena.
Ja maarinen siellä hedelmällisine kupeineen meitä pitää jännityksessä! Joko on tilanne lauennut?
Ja vieläkin toi kundi jaksaa nukkua, jo toista tuntia vaikka yleensä aamupäikkärit on vajaa tunnin. Miksi, oi miksi et voinut rakas poikani nukkua jo aamulla tälleen hyvin vaan ylös oli päästävä jo ennen seiskaa?
No nyt, heti kun otin puheeksi niin tuoltahan kiljaisu kuuluu! Moro!
Mun pitää heti inttää vastaan tohon, ettei lapsi suostuisi hedelmäsoseiden jälkeen syömään pottua, että äidinmaito on makeampaa kuin hedelmäsoseet joten vauva on tottunut kyllä todella paljon makeampaan ruokaan jo aikaisemminkin. En kyllä tiedä onko korvikkeet myös yhtä makeita? Luulisin, kun niiden pitää äidinmaitoa kuitenkin jäljitellä. Onko kukaan korvikkeiden käyttäjä maistanut? Nyt heti kertomaan!
Noista leikityksistä ja viihdyttämisestä vielä. Me ainakin puuhaillaan Kaapon kanssa melkein koko ajan kun se on hereillä. Höpötellään ja lorutellaan ja katellaan kirjoja ja leluja. Tai sitten vaan möllötetään sohvalla päällekkäin/vierekkäin. Mä luen lehteä ja kaapo ähisee omia juttujaan ja tutkii ympäristöä. Joskus istuskellaan ikkunan edessä ja tiiraillaan pihalle. Tai sit jos on kotitöitä niin Kaapo keikkuu mukana kantoliinassa. Oon ihan varma, että siitä tulee vielä joku huippukokki, niin silmä tarkkana seurailee ruuanlaittopuuhia ja pää kääntyy kuin pöllöllä kun se yrittää kuikuilla, että mitä se äiskä nyt sinne pannulle heitti. :) Tietenkin se on myös hetkiä "yksin" (siis silleen, ettei kukaan aktiivisesti juttele sille tai viihdytä esim. sitterissä seurailee miehen ja mun puuhia) ja lelukaaren alla viihtyy toisinaan mainiosti, mutta suurimman osan ajasta vietän sen kanssa kuitenkin. Enkä mä suostu uskomaan, että nyt se ei sitten ikinä viihdy itsekseen. Uskoisin (ja tämä on sitten vain mun oma uskomus, voin toki olla väärässäkin), että sitten hieman vanhempana on hyvä opetella leikkimään itsekseen ja viihtymään hetkiä ilman seuraa, mutta nyt Kaapo on vasta 4 kk. Ei näin pienen paketin kuulukaan olla yksinään tai viihtyä yksinään. Sehän on täysin pesäpoikanen vielä ja tarttee äitiä liki kaikkeen. Heh, saas nähdä millainen pilalle lellitty riiviö tosta loppujen lopuksi tuleekaan! Vielä viis vuotiaanakin ollaan täydessä symbioosissa! [:D] No ei sentäs, myöhemmällä iällä tarkoitan aikoja jolloin Kaapo selvästi leikkii itsekseen, ryömii tutkimaan paikkoja ja pystyy pitämään lelua kädessään ja ihmettelemää sitä hieman pidempään kuin tän 10 sekuntia, ennenkuin ote kirpoaa ja lelu-perhana pyörii pois ulottuvilta.
Tiihuli: Halkaisukirves äitienpäivälahjaksi! [:D] Kuulostaa kyllä todella pohjanmaalaiselta, ettekö te sieltä päin olleetkin? Hihii, vähänkö mun mies sais kuulla asiasta jos mä saisin kirveen joksku lahjaksi. Ellei se ois sit syötävä kirves suklaasta! [:)]
Toivottavasti Elegian ja muiden tankkaajavauvojen äitien yöt pian helpottuu kun vauvat saavat tuhdimpaa ruokaa! On toi kyllä hiton raskasta herätä puolentoista tunnin välein. Ilmeisesti ootte kuitenkin sitä sorttia, että saatte sitten uudestaan unta helposti, että vähän kerkiää nukkumaan? Mä ite nimittäin valvoin viime yönä puoltoista tuntia imetyksen jälkeen kun uni ei vaan tullut. Tosin vika on varmaan tässä semifinaalitilanteessa ku pelikuviot vaan pyöri mielessä.
Menikö muuten SannaKoon ja Joonan yö hyvin rokotuksen jälkeen? Facessa jo päivittelin tota Joonan kasvua, ihan hurja! Meillä on tänään neuvola kans, saas nähdä ylletäänkö edes niihin mittoihin mitä Jättiläisapina oli 3 kuukautisena.
Ja maarinen siellä hedelmällisine kupeineen meitä pitää jännityksessä! Joko on tilanne lauennut?
Ja vieläkin toi kundi jaksaa nukkua, jo toista tuntia vaikka yleensä aamupäikkärit on vajaa tunnin. Miksi, oi miksi et voinut rakas poikani nukkua jo aamulla tälleen hyvin vaan ylös oli päästävä jo ennen seiskaa?
No nyt, heti kun otin puheeksi niin tuoltahan kiljaisu kuuluu! Moro!