Moikka!
Ah, tätä ihanaa lomanjälkeistä työpäivää, yhtä tuskaahan tämä on ollut! [:@] Pääsiäinen meni mukavasti ja nopeasti, tänään töissä huomasin kuinka ihanaa pääsiäisen aikaan olikaan kun oli ihan julkisesti raskaana ilman salailua. Töissä en ole vieläkään kertonut ja työkavereiden kanssa jutellessa meinaa koko ajan lipsahtaa. Jospa sitä tällä viikolla pomolle viimeinkin kertoisi (kun alkaahan tämä jo näkyäkkin) ja sen myötä muillekkin työkavereille niin loppuisi täälläkin salailu. Tosiaan tuntuu siltä että viime viikolla masu on pullahtanut kunnolla ja jopa 13-vuotias kummipoikani huomasi että raskaanahan sitä ollaan.. [:D]
Pohjoisen tuliaisena tuotiin sitten vauvatavaraa ihan urakalla. Isoista hankinnoista ei puutu enää kuin sänky ja matkarattaa. Käytettynä ostettiin sukulaisilta tavarat ja tyytyväinen olen kun suhteellisen halvalla päästiin (ja todella hyvälaatuista/kuntoista tavaraa). Ainoastaan se äitiyspakkausasia tuntuu minulle edelleen olevan arkapaikka.. [:)] Sain taas kuulla siitä, että miten turha se on kun kaiken sen sisältämän tavaran saan käytettynä. Savu nousi päästä, mutta sain sitten vaan sanottua että katsotaan nyt millainen se 2010 paketti on. Ajattelin että voin sitten niitä käytettyjä tavaroita viedä mummolaan niin ei tarvitse sitten aina kaikkea raahata mukana. [:D]
ChildishFear: Toivottavasti tuo selkäkipu helpottaa! Selkäkipu on kyllä todella kamalaa, koska se käytännössä rajoittaa kaikki tekemisen. Minulla oli kolme päivää niskat jumissa ja kipu säteili päähän. Oli pakko ottaa parasetamolia, jotta kivun sai hellittämään. Jumpalla ja venyttelyllä sain jumia vähän paranneltua, mutta todellakin pelkään, että tuo selkäkipu iskee, kun masu tästä vielä kasvaa! [:@]
Raportoikaahan mammat sitten meille pohjoisempana asuvillekkin miten treffit menivät ja pitäkäähän hauskaa siellä tapaamisessa! [:D]
Ah, tätä ihanaa lomanjälkeistä työpäivää, yhtä tuskaahan tämä on ollut! [:@] Pääsiäinen meni mukavasti ja nopeasti, tänään töissä huomasin kuinka ihanaa pääsiäisen aikaan olikaan kun oli ihan julkisesti raskaana ilman salailua. Töissä en ole vieläkään kertonut ja työkavereiden kanssa jutellessa meinaa koko ajan lipsahtaa. Jospa sitä tällä viikolla pomolle viimeinkin kertoisi (kun alkaahan tämä jo näkyäkkin) ja sen myötä muillekkin työkavereille niin loppuisi täälläkin salailu. Tosiaan tuntuu siltä että viime viikolla masu on pullahtanut kunnolla ja jopa 13-vuotias kummipoikani huomasi että raskaanahan sitä ollaan.. [:D]
Pohjoisen tuliaisena tuotiin sitten vauvatavaraa ihan urakalla. Isoista hankinnoista ei puutu enää kuin sänky ja matkarattaa. Käytettynä ostettiin sukulaisilta tavarat ja tyytyväinen olen kun suhteellisen halvalla päästiin (ja todella hyvälaatuista/kuntoista tavaraa). Ainoastaan se äitiyspakkausasia tuntuu minulle edelleen olevan arkapaikka.. [:)] Sain taas kuulla siitä, että miten turha se on kun kaiken sen sisältämän tavaran saan käytettynä. Savu nousi päästä, mutta sain sitten vaan sanottua että katsotaan nyt millainen se 2010 paketti on. Ajattelin että voin sitten niitä käytettyjä tavaroita viedä mummolaan niin ei tarvitse sitten aina kaikkea raahata mukana. [:D]
ChildishFear: Toivottavasti tuo selkäkipu helpottaa! Selkäkipu on kyllä todella kamalaa, koska se käytännössä rajoittaa kaikki tekemisen. Minulla oli kolme päivää niskat jumissa ja kipu säteili päähän. Oli pakko ottaa parasetamolia, jotta kivun sai hellittämään. Jumpalla ja venyttelyllä sain jumia vähän paranneltua, mutta todellakin pelkään, että tuo selkäkipu iskee, kun masu tästä vielä kasvaa! [:@]
Raportoikaahan mammat sitten meille pohjoisempana asuvillekkin miten treffit menivät ja pitäkäähän hauskaa siellä tapaamisessa! [:D]
.Kyllä niitä sukkia täälläkin viljellään ympäri lattioita[:@] Sitten, kun olen niitä riittävän kauan katsellut ja hoitanut viikko siivouksenkin ympäriltä, odottanut, että ne vietäisiin pyykkiin, niin kysäisen mieheltä, että sukkapeltoako kasvatat? Viimeksi pari viikkoa sitten oikein kunnolla hermostuin ja mies oli suht siisti..öö.. pari viikkoa ja autteli kotona, mutta näyttääpi taas taantuvan takaisin vanhoihin poikamiesboxi aikoihin[>:] Ei muuten, mutta pelottaa vaan, että kuinkahan sitä sitten vauvan tulon jälkeen saa pidettyä kodista huolta, jos miehestä ei mitään apua ole. Ja kyllä meilläkin kaikki pikkukorjausasiat kaatuu mun niskaan, ensin pyydän mieheltä, sitten odotellaan se viikko ja sitten alan itse tuittupäisesti kiipeilemään ja tekemään ties mitä ns. miesten hommia, niin sitten mies ponkaisee sohvalta tekemään asian. En tiedä eikö miehet vaan muista niitä pyyntöjä vai ei vaan huvita auttaa vai ei vaan ymmärrä kuinka paljon joku asia voi vaivata ja se on sitten heidän listallaan viimeisenä. Välillä tuo mies vaan tuntuu elävän ihan eri taloudessa kuin minä[:-] Taidan muutta aavistukseni pojasta, siistiksi ja auttavaiseksi tyttölapseksi[:D]