Huhtikuun höpötykset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tatjuska
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onnea Johi! Tää on kyllä nyt niin kateellinen.. ;)

Toisaalta kyl hyvä kuulla, et nää pikkukaverit voi tulla ulos tollai ihan yht äkkiä sit kuitenkin. Josko tää omaki sit yllättäis (toivossa on hyvä elää)! :)
 
Rv 36! Jes, nyt on lupa synnyttää porvoossa :D Voi jestas että on muuten pökkyräinen olo. Silmät menee välillä väkisin kiinni kun väsyttää mutta sintti masussa pitää kyllä huolen ettei tää mamma vaan pääse nukahtaa. Unionklemia siis täälläkin. Levottomat jalat on edelleen inhottava riesa öisin. En tiedä jääkö sintti puristuksiin vai mitä tapahtuu kun menen makuulle jommalle kummalle kyljelle niin johan alkaa sellanen show masussa. Iskuja satelee ympäri mahaa ja välillä jonnekki keuhkojen alueelle kun ilmat lähtee pihalle. Nytkin se vetää semmosta rundia masussa :D maha vaan lainehtii puolelta toiselle. Silti ne liikkeet on ihania<3 Monet puhunu liivatelimasta.. Täällä sitäkin plus vihreetä mömmöä! Aina yhtä jännää käydä vessassa tsekkaamassa mitä sitä tällä kertaa löytyis pöksyistä. Tulppaki mulla mukamas irronnu jo mooonet kerrat mut oikeasti taitaa olla vain sitä normaalia sitkeämpää valkkaria. Supistuksia ei ole lenkeistä ja ahkerasta siivoilusta huolimatta.

Viellä kerran paaljon onnea vauvautuneille<3! Kohta(pienen ikuisuuden päästä) itselläkin se oma tuhisija sylissä : )
 
Onnea Johi!

Oon raskauden myötä saanut suorastaan ilmiömäiset unenlahjat, mutta koska kuorsaan nykyään kuulemma kiitettävästi, ei avomies saa nukuttua :S

Mulle sanottiin neuvolassa, että emätin puhdistaa itseään loppuraskaudessa, niin valkovuoto voi olla hurjastikin erilaista. Mäkin oon välillä miettinyt, että "mitäs tää nyt sit on", mutta kuuluu kuulemma ihan asiaan ja on ihan vaan valkovuotoa :D

Eilen oli aika TOSI jännä, kun oltiin grillailemassa mun vanhemmilla ja yhtäkkiä en nähnyt oikealla silmällä oikealle! Se vaiva hävis n 20 min kuluessa ja sit puutui käsi ja sit suu ja se puutuminen siirtyi kurkkuun... eli aika jännä olo muutenkin, en muistanut ihan kaikkia sanoja, niin käytiin KHKS:ssä ihmettelemässä, onko kaikki hyvin. Kaikki oli hyvin ainakin Papulla :) Päästiin ultraan näkemään se ja saatiin mukaan kuva sen jalasta, mikä mahtui just ja just kuvaan :D Se sairaanhoitajakätilömikälie oli tosi kiva ja kertoi, että Papu olis noin 3300 g mötikkä. Mullekin tehtiin jotain tasapainotestejä, mutta mitään ei löytynyt. Arvelivat sen olleen migreeniä tai joku verenkierrollinen häiriö tms...

Huomenna alkaa rv 39... tulis jo ulos toi Papu...
 
Meidän kuulumiset ei sitten parane ollenkaan, kyllä koetellaan pientä ihmistä. Kävin torstaina toisessa synnytystapa-arviossa. Ensinnäkin mulla todettiin raskaushepatoosi ja syön nyt sitten lääkkeitä siihen ja yritän kestää tota aivan kamalaa kutinaa ja seuraan lapsen liikkeitä välillä ihan neuroottisena. Sitten kun ilmotin, että oon kahden viikon kovan miettimisen jälkeen päätyny siihen sektioon, niin lääkäri katto mua järkyttyneen näkösenä ja sanoi, ettei mulla mitään sellasta vaihtoehtoo ole. Tää lääkäri ei siis ollu edellisellä kerralla mun kanssa tekemisissä. Sit se vaan pyyteli anteeks, että tää toinen lääkäri on laittanu mut ite päättämään tälläsestä, vaikka hänen mielestään alakautta pitää ainakin yrittää synnyttää ja hän ei mulle mitään sektioaikaa suostu varaamaan. Oli pikkusen pää sekasin ja siinä sitten tunnin verran itkin sairaalalla ja kun pääsin kotiin itkin vielä koko illan. Nyt kun muutaman päivän jälkeen ajattelee, niin onhan se tavallaan helpotus, ettei tarviikaan ite olla vastuussa siitä päätöksestä ja tuskailla, et tekikö oikein vai väärin, mutta ei sitten olis ensinnäkään tarvinnu laittaa tota miettimistaakkaa aiheuttamaan lisästressiä. Nyt sit on tarvinnu suhtautua synnytykseen taas ihan uudestaan. Kuulemma mulle laitetaan kaikki mahdollinen kivunlievitys ja mahdollisimman aikasessa vaiheessa. Ja mä en synnytä makuullaan, vaan istuma-asennossa. Jännittää vaan, et kun se aika tulee, niin mikä lääkäri siellä sitten on ja mitä se sanoo.....

Sais kyllä tulla toi poika pihalle jo!
 
Saamari että säikähdin tänään päiväl että nytkö synnytys alkaa...
Sohvalta nousin ja selkään tuli sellainen alue joka poltti jonkun pari minuuttia (mikään asento ei auttanut eli ei normaali selkävihlonta mistään huonosta asennosta), ihan vesi tuli silmistä kun kipu oli kova. Ajasta en varma tarkalleen kun ei tullut mieleeni kelloon katsoo. Mies pelästy ja oli jo kiidättämäs mua lääkäriin, yritin vain sanoo että oota nyt hetki ja siihenhän se onneksi sitten jäi. Liikkuu paljon ja muutenkin tuntuu normaalilta.
Onko jollain ollut vastaavaa kipua ja enteileekö se jotain??

RonjaM & "NaPPula" rv 35+5
 
Mulla tulee selkään välillä semmosia aivan järkkyjä kipuja. Niinku puukolla vihlaisis tuolta jostain sisältä selkään. Välillä maha menee kivikovaksi ja välillä taas ei.. Eli supistus tai ei oo.. 

Tänään on ollu täälä pääs vähä kummallinen päivä, koko ajan niin väsyksissä ja aivan poikki. Käytiin miehen kanssa syömässäki mutta ei oikein ruokakaan maistunut. Sitä ennen autossa naksahti kaksi kertaa tuola jossain alakerras ja sanoin että toivottavasti ei ala vedet ny justii valumaan ku pitäis saada syödyksiki jotain tälle päivää. Muutenkin tosi huono ruokanen ollut koko pääsiäisen ajan. Kerran päivässä saanu jotain ruokaa edes alas.. Mutta eipä tuo naksahtelu vissiin sitten mitään sen kummempaa ollut. Autoilessa sain muutaman supistuksen tuos matkalla, 15min matka kaupunkiin.. Mutta sitten rauhottui kun tultiin kotiin ja pistin sohvalle pitkälleen hetkeksi. Unihan siinä tuli joksiki aikaa.. Nettiä selailin tästä väsymyksestä niin moni oli kirjottanu että ennen synnytystä ollut ihan rättiväsyny.. Tiedä sitte tuostakaa.. Kyllähä sitä jo toivois että pikkuhiljaa alkaa tapahtumaan jotain, onhan täs 39viikkoa jo..  Tai sitte tuo väsymys vaan on siitä kun torstaista asti touhunnu täydellä teholla kotona ja pihalla.. :) Onneksi on saanu jotain aikaseksiki näillä keleillä :) Nii, ja sain ainaki ensimmäiset rusketusraidat ;) Ja pisamia ilmestyny nenään ja poskipäihin :D
 
Nansu: kivoja lääkäreitä :S Mut hyvä, että kivunlievityksestä ja asennoista sun muista huolehtidaan :) Eiköhän ne lekurit tiedä, mitä ne tekee.

Vähänkö porukka on muuten jo lisääntynyt! Vaikka ollaan vielä reilustikin huhtikuun puolella! Epistä...

Papu on innostunut nyt pääsiäisen aikana kauheesti puskemisesta. Tai ainakin luulen, että sitä se on :D Se ei tunnu kivalta...
 
Täällä myös unettomia aamuja. Iltaisin nukahdan kyllä hyvin, mutta aamuisin olen ihan valmis nousemaan jo 7 aikoihin. Sitten aamupäivällä iskee kamala väsymys ja oonkin n. joka toinen päivä ottanut 1,5-2h torkut keskellä päivää. Ja iltaa kohden väsyttää. Mut sama "ongelma" oli ekassa raskaudessa loppuaikoina.

Ärsyttää vain se, että näin keskellä päivää olis ainoa parituntinen, jolloin aikaa puuhastella omiaan. Etenkin nyt, kun tuo esikoinen on taas sen verran flunssassa, että on kotona, muuten olis vielä tän viikon hoidossa.

Pinna on mulla tosi kireellä koko ajan. Ärsyttää vaan kaikki. Liikenteeseen ainakaan mua ei sais päästää, se lisää huonoa tuulta. Mun piti saada olla tänään yksin kotona rauhassa, ja nyt täällä on sairastupa: mies toipumassa vatsataudista ja tyttö flunssasta. Onneksi itse oon vielä ollut terve.

Nytkin pohdin, meniskö nukkumaan vai ei. Tyttö kun herännee päikkäreiltä puolen tunnin päästä. Eli lyhkäiseksi jäis mun päikkärit. Mutta pakko oli käydä kaupassa tässä välissä. Ja kohta täytyy taas laittaa ruokaa... koskas sitä ehtis pihaa siivoomaan, kämppää siivoomaan yms.

Aika moni tosiaan on jo ehtinyt huhtikuun puolella lapsen saamaan. Toivottavasti ei tarkoita, että yhtä moni kärvistelee kesäkuuhun saakka! Viimeksi mä olin koko ajan sitä mieltä, että yli LA:n menee ja niin menikin. Nyt on sellainen fiilis, että vois tulla jo ennen... tai sitten se on vain toiveajattelua.
 
pombomushu : mulla noi sun oireet on migreeni kohtauksia ja juuri tänään yhden kokenut itsekin rv 38+6. Huolestutti hirveesti toi puutumis kohtaus kun ei meinannut ohi mennä, että riittääkö veri pikkuselle asti, mutta liikkunut on kyllä normaalisti... Oon kuullu että voi enteillä synnytystä.. tai ainakin hormooneissa on jotain muutoksia sillon.. Alkuraskaudessakin kärsin migreenistä normaalia enemmän, keskiraskaudessa ei tainut juurikaan olla.. Mutta täällä on muutekin ihan hirvee viikko takana, unettomia öitä joka toinen yö supistelujen ja selkäkipujen vuoksi. Mikään ei auta, oon jo kaks kertaa ollu synnärille lähdössä, mutta jotenkin kummasti kun on vaan ajatellu sinne menoo niin kaikki on loppunu itsekseen.. supistelut kestäneet parhaillaan 12-15h, mutta eivät ole niin kipeitä olleet, etten olis kotona kestäny. Sitten ne loppuu sellaseen kauheeseen supituskramppiin.. Mahakin toiminut kolme kertaa päivässä, eilen oli jo ihan vetenä..
 
Täällä ainakin yksi vittuuntunut odottaja joka on jo niiiin kypsä tähän olotilaansa :/ rv 39 ja viikon saanut enmmän tai vähemmän valvoa polttojen takia ja päivisin/iltaisinkin supistelee, mutta yllättäen menee ohi aina!!! Tulis nyt pihalle kun olo on oikeesti jo aika tukala...On saunottu,lenkkeilty,sekstailtu,siivottu yms. eikä mitään (jälleen totean ettei niistä mitään apua niin kuin ei esikoisestakaan). Limatulppaa tuli ulos lauantaina jonka jälkeen supisteli aikansa, mutta mutta...pläääh Anteeksi valitukseni :)
 
Täällä toinen odottaja joka ei jaksa enään.Melkein 4 viikkoa jo valvottu yöt supistustentakia mutta ei tää muksu tajua ulos tulla.
Mulla siis joka päivä supistuksia osa jopa todella kipeitä, alamaha kipee, selkää juilii ja maha pinkee.ja sit ei yhtään auta se et tressaan nyt kaikesta.Mie oon henkisesti sekä fyysisesti jo loppu ja jos viel tulossa pitkä synnytys miten mie jaksan....
Jos jotain hyvää pitää löytää mulla menossa rv 39+1 ja vauva rt ja ei kovin iso sellanen 3kg.
ja eilen tuli kotiin asti meidän kaksostenrattaat ( juho 10kk) eli pääsee kärrytteleen kuhan vauva syntyy...

Hei ja kertokaa mulle mistä löydän kaksostenrattaisiin sadehupun? Kiitos jo etukäteen
 
Eipä täälläkään olotiloihin ole kehumista.. Unettomia öitä kovien kipujen takia jotka loppuu aina aamuks (siis vattakipuja) sitten kun pitäis nousta tuo muksu painaa niin sikana mun lantiota et pystyn just ja just kävelemään.. Oon ku 80 vuotias mummo keppi vaan puuttuu.. Painookin alkaa oleen liikaa ku jalat ei kestä.. Vauva ollu raivotarjonnassa jo vaik kui kauan ja rupeen oleen lähempää 4 kiloo + et se on ollu jo jonkin aikaa tosi alhaalla lantiossa ja sanoivat et seuraavaks tulee ulos mut ei se tajua tulla ulos.. Ehkä ens jouluks.. Täällä kanssa ollaan niiin henkisesti ja fyysisesti poikki et hyvä jos sängystä jaksaa nousta ku tietää kuitenkin mitä päivä tuo tullessaan... Nooooh kai tää tästä paranee kunhan saan kropan itelleni takas ja pääsee tuota painoo pudottamaan.. Tuleehan sit kevyempi fiilis.. Onhan se tässä positiivist sentään et pakko niitten on ens kuun aikana ottaa tuo tuolta poies <3
 
Mä täälä alan vaipumaan epätoivoon jo.. Lenkkeilyt eikä mitkään Ässät eikä muukaa tahdo auttavan mitenkää päin.. Koira ainaki pysyy tyytyväisenä ku saa piiiiiiitkiä lenkkejä monta päivässä =) Tämäki aamu tuli alotettua 1,5h lenkillä että josko se tästä lähtis pikkuhiljaa.. Välillä tiedä oikein miten päin sitä on kun painaa ja ottaa kipeää ja vituttaa ja kaikkia yhtäaikaa ku tuntee ittensä niin kömpelöksi. Varsinkin kun se saa EDES astiakaapista toiseksi ylimmältä hyllyltä juurikaan mitään! Edestä vaan saan otettua kahvikupit, mutta muut saa jäädä..Maha on vaan tiellä. Perunoiden kuoriminenkin on ihan yhtä tuskaa ja yleeensäki syöminen, pitäis varmaan ruokalappu ostaa itelle että paidat pysyis edes puoli tuntia päivästä puhtaana :D

En eilisen aikana päässy kirjottamaan tänne ollenka.. Mikään täälä ei tuntunu toimivan... :/
 
Mä en oo moneen päivään saanu kaikkia tekstejäni tänne julkaistua, osan joo ja osa menee bittitaivaisiin ja sit on harmittanu :( Jostain syystä toi lähetä ei toimi aina. Ja välillä toimii vaikka näyttää että ei toimi. Argh.

Mulla supisteli eilen ihan tajuttomasti illalla mut rauhottu sitten. Eilen ja tänään kävelyllä on aivan kestosuppari päällä koko ajan ja nytkin taas vihloo tonne alaselkään ja jomottelee menkkamaisesti. Mut silti en kyllä osaa tätä ulos täältä vielä odottaa että maltilla, maltilla...
 
Onpas täällä nyt ahdistunutta porukkaa! Koittakaa jaksaa siskoset, kyllä ne kohta tulee. Aurinkokin paistaa ja kevät on tulossa, menkää pihalle imemään valoa. :) Ootte jo pitemmällä kuin esim minä! Sorry yli-intoisuus, mutta tänään on hyvä päivä. :) Toki mua kyllä auttaa kun ei ole noita fyysisiä vaivoja, että mä jakselen vielä ihan ok. Yöllä nyt herään sen neljä kertaa, aina samaan aikaan, klo 23, noin puoliyö, puoli kaksi ja neljän maissa. Sitten nukun kuuteen tai seitsemään. Miten voi olla sama aika joka yö? Neljä kertaa? Mut en ole kyllä kovin väsynyt.
Joval, vitsi että nauratti tuo sinun ruokalappujuttu, äsken just kirosin kun mämmit putosi suusta rinnuksille, ja just puhdas paita. Että miten taantunut sitä voi olla? Tässä tuntee itsensä välillä ihan vajakiksi kun ei tajua muiden puheesta mitään, ruuat on rinnuksilla ja liikkuminenkin hiukan semmosta vaappuvaa (vaikka yritän vastustaa ja kävellä normaalisti kun ei kerta edes satu, paitsi eilen kävelymatkalla keskustaan kyllä tajusin mitä joku tarkoitti kun puhui siitä veitsenvääntämisestä alakerrassa, au).
Nyt tsemppiä viime metreihin! Hyvin me jaksetaan. emoticon
 
Oon ollut tänään tosi ahkera ja nyt on koti überpuhdas ja kaikki on vauvalle valmiina (vaatteet järjestetty viiteen kertaan eri kaappeihin, mutta nyt ne on ehkä lopullisessa järjestyksessä)... Ja nyt on selkä ja lonkatkin sen tuntuiset, että joo kylppärin seinät on puhtaat :D Mut tää päivä on mennyt tosi nopeasti, niin se on tosi hyvä juttu! Välillä päivisin on niin tappotylsää ja päivät on olleet liian pitkiä ja niitä on ollut liian paljon... Huomenna paistamaan munkkeja mun vanhemmille, naminami :)

Hehe oon kans huomannut, että paitoja saa pestä normaalia useammin, kun ei osaa enää syödä! Tai en ennenkään oo osannut kauhean hyvin syödä siististi, mutta nykyään tää on jotain ihan kauheeta, kun joutuu istumaan niin kaukana pöydästä. Tai sitten kun laittaa ruokaa tai leipoo, niin puolet jauhoista sun muista on mahan alla niin, että niitä ei itse näe :D
 
Täälä lenkki sai kans vastapainoksi tälle päivää kunnon jynssäystä. En tiedä josko sitä pesis ikkunatki vielä toiseen kertaan :D Nyt oon huomannu tässä että oon tullu sata kertaa kiukkusemmaksi täs viime päivinä, joka päivä jostain saan vääntää tuon miehen kans ja mikään ei oo hyvä. Tosin, haluaisin että kaikki tapahtuu heti eikä hetken päästä emoticon . Taitaa taas hormoonit käyvän ylikierroksilla meillä... Huh.. toivottavasti tää kaikki loppuu ku vauva syntyy.. Kunhan ei pahemmaksi mene. Tuo mieskun tahtoo välillä olla vähän laiskanpuolonen.. Saa puoli tuntia odottaa että saa edes pyykit koneesta nakattua pyykkitelineen päälle.. :/ Alkaa olemaan jo niin epätoivosta mun elämä.. Toisaalta taas, päässä pyörii pelko, miten sitte ku vauva syntyy.. Kuinka kovilla loppuviimein oonkaan kotona... Mies kehuu vaan kuinka mä oon lomalla nyt vuoden tässä, että kyllähän sitä pitää jaksaa.. Tuntuu välistä että pelkkä ruokakaupassa käynti on kun olis tehny 8h työntäyteisen päivän... Onneksi tänne saa purkaa näitä.. :D
 
Mäkään en ole saanu kirjoitettua tänne pitkään aikaan, vaikka olis ollu paljon höpöttämistä!
Toivottavasti nyt tulis viesti läpi. :)

Tänään menossa mulla rv 37+6.
rv 36+5 paikat oli puolipehmeät ja sormelle auki, kävin viime sunnuntaina hepatoosikokeissa rv 37+2 jolloin cervix olikin jo pehmeä ja 2cm auki! Eilen aamulla (eli rv 37+5) huomasin vessassa käydessä parin ruokalusikallisen verran sitä kuuluisaa limatulppaa, ei kyllä voinut erehtyä nyt kun sen näki että mikä oikein on..! :D Eilen myöskin päivällä huomasin aina välillä vessareissuilla suunnilleen parin teelusikallisen verran samaa limaa.
Supistuksia tuli tiistai-aamuna ja eilen yöllä vähän, selkää alkoi jomottaa maanantai-iltana mutta eipä tässä sen kummempia tuntemuksia..

Oliko se joval vai kuka kertoi täällä "limatulppaa tuli lauantaina.."?
Niin onko kellään tietoa että kuinka paljon sitä pitäis tulla? Soitin hätäpäissäni kätilölle kun niitä supistuksiakin tuli, niin hän ei varmaan ihan ymmärtänyt mitä kysyin kun vastaus oli että "juu ei se lopu ollenkaan.." -varmaankin hän tarkoitti lapsivettä, kun kysyin että kuinka paljon siis sitä limatulppaa tulee ennenkuin lapsvedet menee ja tarvii lähteä sairaalaan.

Viime yönä oltiin puolison kanssa hereillä muutama tunti, kun vauva ei liikkunut pariin tuntiin ollenkaan vaikka kuinka join kylmää mehua ja poukkoilin kyljeltä toiselle.

Koko ajan itsekkäästi toivon että vauva tulis jo kotiin, mut ymmärrän joo että hän tulee sitten kun on itse valmis... :)
 
Mulla tuli sitä sillon kun olin päivystykses polilla ollut, sen jälkeen seuraavana päivänä tuli tulppaa, se vissiin vähän vauhditti ku tehtiin sisätutkimus. Sunnuntaina sitä tuli kahtena kertana, yöllä ensi oli tullu jonku verran ja iltapäivällä lumpsahti housuihin lisää. oisko ollu ruokalusikallinen yhteensä? Mutta tuostaki on jo reilu viikko aikaa.. Että näin tässä vaiheessa ajattelin että olikohan se ny sitä, mutta mitä muutakaan se olis vonu olla. Sen jälkeen supistuksia on harvakseltaan tullu, mutta eipä oo tapahtunu mitää kummempaa.. 
 
Nyt se sit tuli tämä ikävä turvotus! alko niin reippaana et täs sit revittiin eilen illalla väkisin sormukset sormesta ja eipä tuo näyttäny yön aikana laskevan! Nilkat taas sen verran turvoksissa et huomaa sen jo katsomattakin. Sukatkin kiristää niin ettei tee miel niit jalkaansa laittaa, mut sekään nyt ei onneks ole pakollista
Asukki sentään antaa nukkua yön mutta alkaa oleen sen verran ärsyttävää kun aina herää siihen kun pitää kylkeä kääntää ja lonkkia alkanu jomotella. Voi kun tämä kaveri masusta syntyis niin helpottais nää vaivat! No ei siihen laskettuun ole enään kun 3 viikkoa... kaippa se aika siit äkkiä menee toivonmukaan
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top