Huhtikuun höpötykset

[Tatjuska]

Aloitetaans taas uusi ketju niin ei tarvitse niin pitkään kaivella. Tänne tokavikan kuukauden jutut, ajatelkaa, ensi kuussa meillä kaikilla on LA!!! 

 

[niiva]

Ja mmoni meistä voi synnyttää jo tässä kuussa :D
Täällä supparit rauhoittuneet et nyt pystyy taas käymään pienillä lenkeillä. ja kaikki rupeaa olemaan vvalmiina vauvaa varten...
Niiva ja masukki 35+3

 

[niiva]

Ja mmoni meistä voi synnyttää jo tässä kuussa :D
Täällä supparit rauhoittuneet et nyt pystyy taas käymään pienillä lenkeillä. ja kaikki rupeaa olemaan vvalmiina vauvaa varten...
Niiva ja masukki 35+3

 

[Tatjuska]

Niin se on kyllä niin totta, että ennen pitkää meistä joku jo synnyttää :) Jännittävää 

 

[joval]

Ihana huhtikuu! mä voisin olla ihan valmis synnyttämään vaikka heti :D Mutta toki, mitä pidemmälle päästää, sitä parempihan se on :) 

 

[Sintura]

Mä pahoin pelkään, että synnytän vasta kesäkuussa..Tosin toukokuun alussa aion kyllä aloittaa häätötoimenpiteet. No joka tapauksessa joku täältä kohta varmaan jo jakaantuu, niin pääsen iloitsemaan ainakin muiden vauvauutisista!

Mulla alkoi tää huhtikuun ensimmäinen aamu niinkin ihanasti kuin oksentamalla. Aamuyöstä nousin käymään vessassa ja kävin samalla juomassa lasin mustikkakeittoa. Menin takaisin sänkyyn, niin hetken päästä alkoi tekemään pahaa. Hyvä että kerkesin istumaan nousta kun oksensin jo päiväpeitolle, siitä eteisen lattialle ja lopuksi vielä vessanpöntön kannen päälle. Kivaa, ei ollut edes ainut kerta tässä lähiaikoina. Ilmeisesti alkuraskauden pahoinvointi on tullut takaisinVaalea päiväpeitto on muuten hyvinkin mielenkiintoisen näköinen violettien täplien kanssa! Onneksi on ollut menossa vaihtoon muutenkin, kun ei remontin jälkeen oikein enää sopinutkaan makkariin...Jotain hyvää siis tästäkin

 

[Tatjuska]

Voi Sintura, meinaatko että oli pahoinvointikohtaus eikä mikään mahatauti? Sellasiahan liikkuu nyt joka puolella. Joka tapauksessa toiv jäi siihen.

 

[tini]

Ihanaa, kesä tulee!

Täällä vielä paahdetaan töissä ensi viikon puoliväliin, joten henkinen ja fyysinen valmentautuminen vauvan tuloon on pahasti kesken.. Toivon mukaan vauva jaksaa kohdussa hengailla lähelle laskettua aikaa, jotta saadaan kaikki valmiiksi pikkuiselle. Tai oikeastaan kaikki hankinnat on jo tehty (paitsi edelleen vaipat ja hätävara-äidinmaidonkorvikkeet puuttuu), mutta esim. pinnasänky on vielä varastossa, lakanat ja osa vaatteista pesemättä, hoitopöytä hakematta entiseltä omistajaltaan..

Paljon on suunnitelmia mammaloman varalle, joten todella toivon, ettei synnytys ala heti mammaloman alettua :D Siitä ei tosin ole merkkiä, sillä paikat oli vielä pari viikkoa sitten visusti kiinni - vaikka vauvan pää onkin jo lähtökuopissa. Vielä ei myöskään masun koko tai raskausajan vaivat hirveästi tuskastuta, olenhan jaksanut töitäkin tehdä. Kaikkein fyysisimmät hommat työkaverit kyllä jo hanakasti estävät, mutta silti ei ole tarvinnut jouten olla. Mieli on kyllä jo ihan muualla kuin töissä ;)

Totta, kohta tämäkin elämänvaihe (raskaus) on loppuunkäsitelty ja edessä siintää uudet ihmeellisyydet! Jännittää, mutta mieli on avoin - johan sitä pientä rakkauspakkausta on odotettukin 

tini + kyytiläinen 33+5

 

[pipatzu]

Huhtikuu todellakin jo ja toivottavasti tässä kuussa synnytän. Neuvolasta soittivat pe:na et ollaanko sitä yhdessä koossa vielä ja kyllähän sitä ollaan. Ma:na mennään tarkastamaan kohdunsuuntilanne, et mihin suuntaan on viikko sitä vienyt. Eilen illal kohdunsuul taas viilteli 20.30-03.00 välisen ajan ja kipu ei ollu mitään mukavaa. Toisaalta toivoisin et vaavi kasvais ainakin sinne rv:lle 38 asti rauhas ja sit päättäis tulla, mut taas toisaalta olisin jo aivan valmis synnyttämään kun en voi mitään tehdä muuta kuin olla paikallani ilman et alkaa supistukset ja tuntuu ku vaavin pää tulis läpi. Mut päivä kerrallaan eteenpäin...

 

[Sintura]

Tatjuska, kyllä tais olla ihan vaan pahoinvointia kun muuten oli sit päivällä ihan normaali olo. Ja on tota tosiaan ollu nyt jo kuukauden verran suunnilleen havaittavissa, että jos tyhjään vatsaan nopeasti jotain vetäsee, niin helposti alkaa yököttää. On pitänyt oksupussiakin ottaa autoon mukaan jos oon miestä vienyt esim. aamuvuoroon. Ei oo kyllä tarvinnu kun muutaman kerran oksentaa ja aiemmin oon kerenny sentään ihan sinne vessaan asti. No mut kunhan ei mee joka aamuseksi oksenteluksi niin kuin silloin alussa, niin kyllähän tän kestää. 

Meillä on nyt vihdoin hankittuna turvakaukalo, vaunut ja pinnasänky. Pakko oli heti hakea ne kotiin, vaikka järkevämpää ois ollu varmaan säilyttää siellä liikkeessä kun remonttia kuitenkin vielä tehdään. Mut on ne vaan ihania. Pakko käydä vähän väliä tuolla tulevassa vauvan huoneessa silittelemässä niitä vaunuja

 

[joval]

Onko teillä muilla ollu semmosta kummallista tunnetta mahassa? Tai siis, miten sen nyt selittäisi.. Aivan kun olisi ilmapallo mahassa mutta mistään päin ei tule mitään, eikä tunnu että närästäisikään tai mitään. Painaa maha ainaki sata kiloa ja kyljen kääntäminen sattuu mahaan? Ja selällään makuu tuntuu hirvittävältä..?? Vai onko tää mun maha vaan ihan oikeasti niin täynnä vauvaa että kaikki tuntuu inhottavalta. Näinkin kun istuu ihan paikallaan sohvalla, etukeno asento tuntuu todella epämiellyttävältä ja tuntuu että mahanahka repeää pian..

 

[morkai]

Mä alkaisin oleen jo niiiiin valmis synnyttämään. Tokihan se on hyvä et muksuilla ei oo mikään kiire ulos niin ovat sit varmemmin hyvin voivia kun on oikeesti aika tulla. Mutta omat olot alkaa oleen jo aika vaikeita, mitään ei oikein pysty tekeen; sohvalla en voi istu tai maata kun se on niin surkee sohva et alkaa koipeen sattumaan, nukkumisesta ei meinaa tulla mitään jalkakivun takia ja sängystä nouseminen on todella vaativaa hommaa, ruoan laittaminen ei onnistu kun alkaa selkä särkeen ja samaten käy jos täytän/tyhjennän tiskikonetta.
Onneks on ymmärtäväinen mies joka kulkee joka paikkaan mun mukana etten vaan kaadu ja tekee tällä hetkellä lähes kaikki kotityöt kun mä en pysty. Ja tietenkin antaa mun levätä päivän aikana niin monta kertaa kun vaan haluan.

No, eipä tässä varmaan kovin monesta viikosta oo kyse kun poijjaat haluaa ulos tulla. :D
Vähän kyllä jännittää miten synnytys menee ja miten mä osaan sitten olla vauvojen kanssa.. Varsinkin tuo vaipparalli jännittää.. Varmaan ensimmäiset vaipat on aseteltu niin hienosti että niistä vois tehdä taideteoksen kiasmaan. Ja nyt oon huomannu miettiväni joka päivä synnytystä, aiemmin en oo sitä niinkään miettiny mutta nyt siitä on tullu jokapäivänen mietinnän aihe.

Onneks kaikki tarvittava on jo hommattu.. Ei tarvi niitä enää stressata.

 

[Minisanni]

Täällä on kans suurimmat ostokset nyt viimein tehty, tänään sain sitterin ostettua. Käytettynä oon kaiken hankkinut, ihan niin kuin suunnittelinkin. Eli tässä tavaravalikoima: Brio sing rattaat ja niihin sopiva turvakaukalo, kehto, pinnasänky, hoitopöytä ammeella, sitteri, läjä kestovaippoja ja epämääräinen valikoima vaatteita. Kaiken sain suunnilleen yksien uusien vaunujen hinnalla (:

 

[RonjaM]

Noin ajateltuna niin ei tunnu pitkältä ajalta. Mutta toisaalta kun laskettu aika on vasta toukokuun lopussa ja synnytys ehkä vasta kesäkuun puolella niin tuntuu, että siihen on vielä aikaa. Itselläni on ollut melko helppoa eikä vatsakaan ole mitenkään tiellä ollut niin haluan vielä nauttia tästä raskaudesta ja sen ihanista tuntemuksista.   Johtuu varmaan siitäkin kun te olette kolmisen viikkoa edellä ja jollakin taisi olla kaksosetkin tulossa.

RonjaM & "NaPPula" rv 32+3

 

[mom83]

Taas nukuttu yö huonosti kipujen takia ja nyt sit alko taas kerran nenästä suihkuamaan tuota helkutan verta.... Oon niin täynnä tätä raskautta jo et huh huh.. :D Koko ajan jotakin... Jotkut sanoo et raskaus on elämän onnellisinta aikaa mut mä väitän kyllä että se on kamalinta.. Eihän ittensä tälläseen tilaan kyllä laita jos ei siittä mitään hyvää syntyis sen takia kait tämän kestää just ja just.. Onneks tämän vauvan jälkeen mun lapsimitta on täynnä ( aina haaveillu 2:sta lapsesta) ja tämä nyt sit olis se viimoinen :) Innolla jo ootan et saan sen nyytin siihi mun syliin ja saan kroppani takas... <3 <3 voi ihanaa kohta se on toden totta ja kesäkin on tulossa ...

 

[joval]

Tuntuu ihan hullulta mutta viimesiä viikkoja viedään! Ajan kysymys enää koska neiti päättää tulla maailmaan :) Nyt on kyllä jo niin jännittävät ajat että hyvä ku housuissaan pysyy :D Niin itse, tuleva isä ja isovanhemmat :) Se olis niinku se 36 viikkoa täynnä ja ehkä tällä viikolla uskaltaa alkaa tekemään jo enemmän että voisi saada pienen tulemaan maailmaankin. Meinaan, kuten myös, alkaa olemaan jo täynnä tätä isomahaisuutta ja kömpelyyttä :) Mikään ei ole koskaan hyvä :D Ja miesraukka saa kärsiä tästäki välillä :P 

Ihanan ihana huhtikuu jo hyväs vauhdis. Vajaa kk päivät LA:n!!! Ei tätä voi edes todeksi uskoa että tässä vaiheessa jo ollaan kirpun kans <3

 

[pipatzu]

Yhdyn edelliseen puhujaan.. Takana unta viime yöltä 3,5 tuntia ja sekin pätkissä nukuttuna välil sohval ja välil sängys. Multa alko kans eilen aamul tulee verta nenästä ihan yks kaks, ei normaalia mua. Kohta lähtö neuvolaan kattoo mihin suuntaan paikat on viikossa menny, toivottavasti ei tarvi Vaasaan lähteä tällä kertaa.Mulla kans lapsiluku täys ku tämän vaavin saan syliini. Onhan meil sit jo yhteensä kolme lasta, sun, mun & yhteinen, eiköhän töitä riitä siinä. Mulla raskaushormoonit sekoittaneet täysin pään ja itku tulee pienestäkin asiasta, voi mies raukkaa ku yrittää ymmärtää mua Toivottavasti aurinko näyttäis itsensä tänään jo taivaalla ni voi mielikin hiukan piristyä...

 

[Tatjuska]

Mulle on kans tullu se fiilis että lapsiluku tulee nyt täyteen. Meillä on sun 2, mun 2 ja sit tää yhteinen. Tässä on nyt se sektiopelko perussairauden kanssa ja tätä edelsi keskenmeno ja kohdunulkoinen ja lasta on odotettu siinä mielessä jo pari vuotta. Mä en jaksais tätä huolta ja odottamista enää. Jos nyt tämä lapsi saadaan täältä hengissä pihalle ja mäkin vielä selviän ilman kommelluksia niin pitänee olla tyytyväinen saldoonsa. Sitäpaitsi taloudellisestikin 5 lasta on jo ihan riittävä määrä. ;-)

 

[Simppu]

Kylläpäs kaikki on kyllästyneitä jo :D Kyllä muakin välillä kyrsii kun on kipuja ja vaivoja, mut on tää odotusaika ollu musta silti ihanaa. Innoissaan koko ajan kun massu kasvaa ja viikko viikolta ollaan lähempänä lapsen syntymää. Aika on kullannut jo alkuraskauden yrjöömisetkin ja nytkin aina parin hyvän päivän turvin jaksaa monta huonompaa eteenpäin. Muutenkin raskausaika on lähentäny meitä miehen kans hirveesti ja ollu jotenkin tosi ihanaa aikaa kun on yhdessä vietetty paljon aikaa ja suunniteltu. Kyllähän tää nyt jo vois syntyä mutta kyllä mää yritän nauttia nää viimeiset ajat massun kanssa, tää on kuitenkin sitä mitä oon aina toivonu mun elämältä. No joo, lässynlää mut jotenki tuntu että pitää vähän tasapainottaa kun on niin paljon tota kypsähtämistä ilmassa :D

 

[Hattiainen]

Mulle tuli kanssa olo, että pitää laittaa omia fiiliksiä vähän tasapainottamaan muiden kurjuutta. Oma alkuraskaus (lue: ensimmäiset kaksi kolmannesta) oli niin täyttä tuskaa, että kerkesin jo moneen kertaan vaipumaan synkkyyteen. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat raskausvaivat tuli perä perään ja siihen päälle vielä uskomaton migreeni (tietysti ilman tehoavia kipulääkkeitä, koska ollaan raskaana!). Musta tuntu vielä jotenki sata kertaaa vaikeemmalle kestää kaikki vaivat, kun oon aina muuten ollu ihan terve ja kova urheilemaan. Nyt kun ei voinu mitään muuta, ku voivotella, niin meinas jo monesti lentää aivot seinille.

Mutta nyt! Olo vaan paranee päivä päivältä. Ei oo enää ollu migreenejä eikä muitakaan vaivoja. Liikkumaan pystyy ihan melkeen entiseen tapaan. Eli mä vasta alan päästä vauhtiin tässä odottamisessa :) Tosin nyt on enää se reilu kuukausi jäljellä, jos vaavi jaksaa LA:aan asti köllötellä sisuksissa. Mulla on alkanu kauhia pesänrakennus ja pakkaantuneen energian purkaminen. Nää äippäloman päivät meneeki kodin laittamiseen ja vauvan tavaroiden hankkimiseen ja järkkäilyyn. 

Eli näinkin päin voipi olla! Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!