Huhtikuun höpötykset

Mä oon varmaan jostain keskivälistä sitten. En nyt voi sanoa olevani kyllästynyt, mutta malttamaton kylläkin. Tahtoo jo vauvan syliin!! Vaivojen puolesta oon päässy kiitettävän vähällä. Alun (ja ajoittain edelleen jatkuvan) pahoinvoinnin oon vaan kokenu jotenkin niin asiaan kuuluvana, ettei se nyt mitään suurempia tuskia oo aiheuttanut. Samaan kategoriaan menee myös vessaramppailut ja unettomuus. Supparit nyt on ainoa todellinen vaiva, mutta lähinnä siksi, kun toi alakerta on tarkistettu viimeksi helmikussa, niin huolettaa tilanne. Huomenna pääsen onneksi lääkärille, niin näkee sitten onko supparit saaneet mitään aikaan vai ei. Mutta siis kaiken kaikkiaan oon sitä mieltä, että yhdeksän kuukautta on iiiihan liian pitkä aika raskaudelle. Olisin kuitenkin ollut valmis ottamaan vauvan syliin jo plussatestistä lähtienemoticon. Tietty jos ottaa huomioon vielä sen, että tätä vauvaa yritettiin se 1,5 vuotta, niin aika malttamaton tosiaan alan jo tässä vaiheessa olemaan. Mutta jännää aikaa tämä on ollut. Toisaalta oon ollut onnellisempi ja seesteisempi kuin koskaan, mutta toisaalta taas en oo ikinä joutunu huolehtimaan ja pelkäämään näin paljoa. Eikä se huolehtiminen siihen synnytykseen lopu, tiedetäänemoticon

Tänään käytiin synnärille tutustumassa ja sain pidätellä kyyneleitä koko sen ajan. Tuntui niin todelliselta vauvan tulo ja se, että kohta siellä tosiaan ollaan itsekin pusaamassa(toivottavasti!) vauvaa maailmaanemoticon. Sama juttu ollut kyllä kaikilla valmennuskerroillakin. Aina meinaan itkeä onnesta kun tulee olo, että tää nyt ihan oikeasti on totta. Mies kyllä nauroi mulle, että enkö mä jo mahasta sitä huomaa, että on se vauva oikeasti tulossaemoticon

 
Mä sain sitten tänään jo postissa kutsun synnytyssuunnitteluun TAYSiin kun perjantaina soitin neuvolaan ja lähetettä vaadin tuon trombosytopenian ja perätilan vuoksi. Aika on sinne ens viikon torstaina. Ja ihan hyvä onkin kun eilen kävin labrassa trombosyyttikokeessa ja soitin tulokset tänään niin onhan se normaaliarvoista laskusuunnassa. Sektion suht turvallinen raja on 80 ja mulla oli vain 63. Suuremmat vuotoriskit alkaa olla kun arvo on 50 tai alle eli ei siihenkään ole pitkä matka. Eli vähän kaksjakoiset fiilikset että kiva kun pääsee seurantaan äitiyspolille mut jos tää lapsi ei käänny niin kyllä mä sektiossa aikamoiseen vaaraan joudun. Pikkusen on mieli maassa.
 
On sulla Tatjuska kyllä ikävä tilanne... Toivottavasti vielä heittää kuperkeikkaa, meillä ainakin tuntuu että joka päivä ollaan eri asennossa. Yks päivä olin jopa tuntevinani pään tossa navan yläpuolella, tuntui jotenkin niin irtonaiselta kuulalta peppuun verrattuna. :D Onhan niillä vielä tilaa! Eikö siihen vuototaipumukseen ole sitten jotan lääkettä mitä siinä ennen synnytystä voidaan antaa...? Tai jotain millä voidaan hallintaa lisätä? Ei ihme että ahistaa. Onneks pääset nyt juttelemaan asiasta.
Näkeekö kaikki muut muuten tuon painonnousuketjun normaalisti? Mä en näe Jelenan viestiä kun siinä on joku mainos päällä enkä mitään sen jälkeen tulevia viestejä -> en pääse myöskään kirjoittamaan vastausta (ei sinänsä että nyt painoani haluaisin niin kovin mainostaa, en ole uskaltanut käydä vaa'alla viikonlopun jälkeen kun ahistaa niin kovasti, perjantaina neuvola, sitten taas totuus iskee kohti).
Nyt alkaa jotenkin jaksamisen rajat tuntua, koulumotivaatio on ehkä vielä plussalla mutta ei kovin paljon ja eilen päätin just lopettaa laulutunnit toistaiseksi kun tuntuu että kaikki ylimääräinen on niin raskasta. Koulusta täytyy vielä opetella lintsaamaan. :D Mut tehtävät on joka tapauksessa pakko tehdä, niin sitten pitää muuta kuin koulua leikata myös että jaksaa iltaisin puurtaa. Meillä alkaa vielä kolme kurssia ennen kevään loppua, joten saa tässä vielä duunia tehdä ennen kuin pääsee vauvaa tekemään. Mietiskelen että pitäiskö joku jättää suorittamatta ja hamaan tulevaisuuteen, mutta kun en millään malttais... Tuntuu että viikon päästä alkava "äitiysloma" olis kyllä hyvin ajoitettu ja tarpeen mutta minkäs teet. Tai niin voisinhan mä lyödä hanskat tiskiin mutta kun. Pakkomielle on pakkomielle... Mulla ei kyllä ole mitään kipuja, joten se ei estä koulunkäyntiä. Mieluiten kuitenkin nukkuisin aamulla pitkään (eli noin seitsemään), kävisin lenkillä ja ihmettelisin ikkunasta maailman menoa, siltä tuntuu nyt. :/
 
On siihen keinonsa miten niitä arvoja voidaan nostaa, trombosyyttejä voidaan antaa tiputuksella ja on sit jotain lääkityksiäkin. Joka tapauksessa ne pitäis sektiota varten nostaa sinne >80 kuitenkin. Itkuksihan tää illalla meni kun rupesin asiaa oikein ajattelemaan että miksi, miksi mulle pitää tällanenkin vielä tulla, eikö yks keskenmeno ja yks kohdunulkoinen ja sisäinen verenvuoto ja sytostaattihoito vielä riittänyt? Nimittäin jos siihen sektioon joutuu niin tässä on vielä sekin, että mulle ei kait voi epiduraaliakaan ton sairauden takia laittaa niin ne joutuu sit nukuttamaan. Eli mä joudun operaatioon siten että en edes tiedä omasta ja vauvan voinnista mitään :(

Eli ei voi kun toivoa, että tää vielä kääntyis tai se onnistutaan kääntämään. Ainoa lohtu on nyt se että sain ton ajan tuonne sairaalaan jotta pääsen asiasta keskustelemaan ja samalla näkee tilanteen kohdunsuulla ja ultrassa. Esim että onko synnytys lähelläkään vai paikat vielä kiinni jne.
 
Tatjuska
Onpa Teillä tosiaan ollut vastoinkäymisiä ja helppoa ei näytä olevan jos vauva on perätilassa ja vielä tuo trombosyyttihomma. Toivottavasti kaikki vielä kääntyy hyväksi ja onhan nykyisin asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa ja tunnut tietävän itsekin paljon ja osaat vaatia tarvittavaa hoitoa. Itse en osaa vaatia yhtään mitään kun en tiedä mitä edes voisi vaatia? emoticon

RonjaM
 

Toivotaan Tatjuska, että vauva vielä tajuaa kääntyä. Onneksi tässä on vielä aikaa, ellei sitten kohdunsuulla oo tapahtunut jotain. Mutta näillä viikoillahan ne monesti vasta alkaa kääntymään, joillain paljon myöhemminkin, joten toivoa on!

Sofi, samalla tavalla näkyy mullakin toi painonnousuketju. Koko ajan sinne näyttää jotain uutta tulleen, mut Jelenan viesti on tosiaan viimeinen mikä näkyy, tai siis ei näy. En tiedä miten muilla. Mulla tää on myös lähiaikoina jumittanut hirveesti koko foorumi, välillä ei pääse tänne ollenkaan tai sit on tosi hidas. Tickeritkin oli pari päivää pois näkyvistä...

Nyt on täälläkin vähän fiilikset allapäin suppareista johtuvan pakkolevon vuoksi...On jotenkin käsittämättömän vaikeaa vaan olla paikallaan, oikeasti tekemättä mitään. En osaa. Ja kun mulla on ihan hyvä olo! Ihan hyvin voisin edes siivoilla ja tehdä ruokaa, mutta ei saa. Salillekin tekis ihan hurjasti mieli, tai edes kauppaan kun paljon olisi vielä ostettavaa. Onneksi kyse ei todennäköisesti oo pitkästä ajasta, jos vaan tällä levolla saa supistelut rauhoittumaan. emoticon

 
YÖK. Ensimmäiset kirkkaanpunaset raskausarvet kyljistä pongattu tänä aamuna :( Mutta luojan kiitos ei oo vasta ku 2 lyhyttä.. Loput onki sitte tosi vaaleita.. Hyi! No, mutta se kuuluu tähän ja se mikä neki tekee, on rakas tuola mahas :) 

Mulla on ollu koholla noi trombosyytit.. Pikkuhiljaa vuoden vaihteen jälkeen noussu.. nyt viimeksi oli jonku 538  muistaakseni.. Kuulemma kuuluu raskauteen joillain että noi nousee.. Nyt onneksi viime lääkärikäynnillä lääkäri sanoiki ettei tarvi huolestua noista ku ne nousee 2 vkon aikana jonku 40 pykälää vaan ylemmäs ettei oo mitää kovin korkeeta nousua.. Ettei onneksi tarvi olla neulatyynynä enää.. Sanoin neuvolassakin että mua ei oo koskaa kyllä pistetty niin paljon ku nyt raskauden aikana.. Onneksi 3½vkoa LA:n :) Vissii :D
 
Tsemppiä Sintura sinne lepäilyyn. On ollu itselle ainakin täyttä tuskaa tää paikallaan oleminen jo toista viikkoa, mut pian on lauantai ja lepo päättyy osaltani ku vihdoin tulee rv 37 täyteen, sitä siis odotellessaemoticon  Oon jo luetellu miehel, et viikonloppuna tehään suursiivous, hiotaan yläkerran seinät et pääsee tapetoimaan, kävellään kaupunkia ympäri, saunotaan ja sit se kolmas S siihen päälle, ni oliskohan paikat sit jo valmista kauraa, kun on ma:na äippäpolil  Vaasas aika 8.20 ni voitais samal reissul sit synnyttääkkin.. Supistuksia on tullu eilisestä illasta lähtien taas vaikka levossa olen ollut ja viime yönä nukkukunut ruhtinaaliset 2 tuntia niiden vuoksi. Onneks toi aurinko on näyttäytynyt ni piristää mieltä emoticon
 
Tänään tullut esimmäiset maitopisarat :D Koiran kanssa pihalta tullessani ihmettelin miksi paita rintojen kohdalta ihan märkä. Maitoahan se oli :D Sanoin äidilleni tuosta ja hän sanoi että päivää ennen syntymääni oli kans alkanut maidon tulo :) Alkaa jo jänskättämään.. Miten noihin perinnöllisyyksiin voi luottaa :D Eipä tarvi enää kaupasta maitoja ostella ku on oma lehmä kotona :D
 
Heh, täällä kanssa eilen huomasin että maitoa tulee jo!
Tähän mennessä mulla on menny aina kolme päivää synnytyksestä ennen kun maito on kunnolla noussu, eikä ennen synnytystä ole tullu mitään :D
No, kai se näin neljännellä kerralla jo on vähän eri kun aiemmin, keho tietää jo et mitä on edessä :)
 
On taas niin tohkeissaan kun sain eilen jättipaketin vauvanvaatteita ku tuli tuosta vaun kirppikselt tilattua.. Oli niiiiin ihania vaatteita.. Siinä meni eilinen niitä pesiessä ja tänään saa sit taitella kaappiin ja pakko tuohon sairaalakassiin nyt vaihtaa tuosta muutama vaate <3 <3

Mietin tässä eka etten hommais imetysliivejä ollenkaan , mut sit tajusin et tais järki jäädä vähän matkalle enhän mä topatuissa liiveissä voi nukkuu missä raudat eikä mulla muita ole.. Eli kysymys kuuluu.. Tiedättekö mistä sais suht koht halvalla laadukkaat liivit?? En halua sellasia joka venyy epämuotoon kun on hetken ollu päällä eikä edes pysy rinnan päällä ku nukkuu sit on ihan +-0 et onko yöllä liivejä vai ei... Muistan et esikoisen ku sain taisin tilata h&m:ltä ja ne oli just sellaset epämukavat ja muodottomaksi venyvät joka ei pysyny tissien päällä ...
 
Oukei höpötystä täältäkin...

Olen ollut nyt runsaan viikon saikkarilla mut välillä ollut silti töissä kun siellä on kiiiiire. (mies osakkaana niin on vähän pakko... Olen niiiin korvaamaton emoticon ) 13.4 alkaa oikeesti äippäloma. Olo on ihan vetelä ja selkä tautisen kipeä .... tylsää... 
Ja nyt on iskenyt paniikki! Apua! Mä olen wanha! (38) Tämä on yhteensä meidän viides! (Mun neljäs). Miten me pärjätään rahallisesti? Mitä ihmeen tekemistä mä keksin taas kun kaikilla on aina 5-6 vuotta ikäeroa? Miten ihmeessä mulle iski vielä vauvakuume emoticon
Meillä on wanha rintamamiestalo joka on 3 kerroksinen ja alakerran kylppäri/varasto/sauna/pesukone/öljykattila ghetto on vielä remppaamaton... Mun pitää jättää vauva ylös kun menen alas ripustelemaan pyykkejä/suihkuun/kattilaa säätämään. Nytkin pesen ihan hulluna pyykkiä kun on 5 hekilöä tässä taloudessa eikä ole kuivausrumpua apuaaaaaa ...


Huhhuh... saimpas purettua :-)

6vk ja 1 pv laskettuun aikaan! Kyllä tämä tästä! Vauveli on niin hetken tosipieni niin toivottavasti kesä ja aurinko antaa paljon energiaa!!!! Jaksaa nauttia ja nuuskuttaa vauvan tuoksua!
 
Mullekin on tullut jo jonkin verran raskausarpia emoticon , onneks ne on suht vaaleita vaikka niitä onkin joka puolella. Huomenna alkaa äitiysloma emoticon , oon kyllä ollut jo muutamat viikot saikulla joten päivärutiinit ei tule juurikaan muuttumaan. Kaikki alkaakin olemaan jo valmiina vauvan tuloon, joten voi rauhassa keskittyä vain odottamiseen emoticon

Ajattelin että teen valmiiksi äitiysloman aikana nimiäiskutsut, niin saan rauhassa askarrella niitä ennen kuin vauva syntyy.



mom83 mä tilasin muutamat imetysliivit täältä: http://www.nursingbra-shop.co.uk/ samoja myytiin Bebesillä, mutta tuolla ne oli huomattavasti edullisemmat.
 
Huhhuh. 

Mulle on toi unettomuus puskenut päälle nyt oikein kunnolla. Nukun ehkä 2 h aamusta ja jos hyvä lykky käy, päikkärit. Oon tässä horroksessa meinannut kävellä suoraan auton alle, mennyt olemattomaan lääkärintarkastukseen yms. Tänään olisi ollut neuvola + lääkäri, mutta olin nukkunut kaks tuntia aamulla ja olin aivan sekaisin ja myöhästyin sieltä. Harmittaa tosi paljon, olisin päässy näkemään pikkusen ja kuulemaan mittoja ja sen lisäks ehkä jopa saanut apua tähän uniongelmaan. En saanut byrokratian takia edes uutta aikaa varattua :(

Oon koittanut kaikkea, olla nukkumatta mahdollisimman pitkään, nukkua kaikissa väleissä kun vaan mahdollista, säännöllistä unirytmiä, yms, mutta mikään ei auta. Välillä oon tuijottanut seinää 7 tuntia kun oon yrittänyt pakottaa itseni nukkumaan. 
 
Onneksi ei ole nukkumisen kanssa ongelmia mutta laiskuuden kanssa kylläkin :D Mitään ei huvittaisi tehdä kotona.. Mutta pakko se vaan on.

Tänään tuli sitte oikein kahta ässää harrastettua että saapi nähdä miten käy.. Sain tuon miehenkin lähtemään kävelylle ensimmäistä kertaa yhdessä! Sanoinkin sille että tää on ihan kivaa yhdessä käydä koiran kanssa kävelyllä ja että mieti, kuukauden päästä viimeistään meillä voi olla jo vaunutki mukana! Ihanaa!!!! Miten sitä malttaa odottaa.. Kaikki ihmiset ympärillä alkaa olemaan jo niin malttamattomia että alkaa itteenki iskeä tämä että pian pitäisi nyytti saada viereen <3 Onhan tässä hyvin viikkoja takana, maanantaina 37viikkoa. HUH kun aika meneekin nopeastiemoticon
 
Heippa!
Ihanaa et sai viime yön nukkua kokonaan, lapset oli hoidossa ja myö nautittiin miehen kans viimeisistä kahden keskeisistä ajasta.Tänään taas vauva riehunu urakalla massussa...
Mulle tulee tiistaina 37 viikkoa täyteen ja voi rupveta elään "normaalisti". Välillä kyl tuntuu siltä et vauva sais syntyä jo...Ei jaksaisi enää oottaa :D

Niiva ja mini 36+3
 
Ihanaa 37 viikkoa täynnä tänään ja loppui mun vuodelepo, tiukkaa teki kaksi viikkoa mut kyllähän ton maha-asukin eteen sen teki. Tänään aamusta aloittanu talon puunauksen ja illasta sit toteuttaa 2x S:t vielä, jos vaavi sit alkais vapaaehtoisesti tulla ulos yksiöstään. Ma:na aamulla sinne äippäpolille, olis niin ihanaa ku sais sillä reissulla synnyttää jo ettei tarvis monta kertaa tota matkaa reissata (95km). Mun tuurilla kyllä huomaan olevani vielä toukokuun puolessa välissä raskaana, mut toivottavasti en.. Huomaa kyllä nyt ku tänään touhunnu ja ollu pystyssä niin menkkamainen kipu tullu alaselkään ja vatsaan, mut toivossa täs eletään et pian saa vaavin maailmaan..emoticon
 
Meillä oli koiranäyttely päivä tänään Vaasassa ja sen kyllä huomaa :D Itte ressannu ja jännittäy ja kaikkia nii siinä ajas ku meidän koira oli kehäs, sain kaks supistusta :D Sen jälkeen onkin pitkin päivää kans tullu taas, mutta ei mitää säännöllisiä.. Tuos tunnin päikkäreillä heräsin pari kertaa jomotukseen ja automatkalla Vaasa-Seinäjoki tuli pari :) Sauna taas paahtoi päällä jonku aikaa että sain sen oikein kuumaksi ja sielä tuli hetki istuttua ja taas sama, pari jomotusta :) Jänskättävää tahtoo olla. Jos huomenna vähä pesis ikkuinoita jos on aurinkoinen päivä täälä meilläkin päin :) 

On miehet vaan hellyttäviä <3 Meidän tuleva isä tutki tietokoneella jo kaiken maailman kivunlievityksiä sillä välin ku mä olin saunassa ja kertoi niistä sitte, että mitä mun täytyy ottaa :) Oli niin epiduraalin puolella :D Sanoi vaan että jos en mä sitä ota, turha valittaa että ottaa kipeetä :) Ihana <3 Muutenkin tuntuu että nyt tässä loppuvaiheessa meidän suhdeki on alkanu ihan kun uudestaan. Mies on niiin huomaavainen ja huolehtivainen, näyttää kiintymyksen muhun ja kyseleekin päivän mittaan muutaman kerran että mitäs mun tytöt :) Hassua miten ne muuttuu :)

 
Viikonloppu anopin luona takana. Varmaan eka kerta, kun totean, että anopin luona käynti oli rentouttava reissu. Äiti kun ei kelvannut esikoiselle lainkaan, kun oli isovanhemmat juoksutettavina. Mikäs siinä istuskella lehtiä lukemassa ja katsella kun isovanhemmat pukee, syöttää, leikkii... ja ovat vielä onnellisia, kun he kelpaavat paremmin kuin äiti!

Nyt tuli samalla haettua vauvanvaatteet sitten varastosta. Kyllä niitä riittää niin, ettei tarvi mitään varmaan ostaa. Vielä tarttis pestä ja silittää, mut ens viikon jälkeen ehtii, kun alkaa vihdoin äippäloma. Enää siis 5 päivää töitä jäljellä!

Kävin päivällä veskissä ja jotain limaisempaa plumpsahti pönttöön. Luultavasti kylläkin 'vain' normia tönkömpää valkovuotoa, mutta kyllä se muistutti siitä, että synnytys tosiaan lähestyy. Parin päivän päästä 34 viikkoa täynnä.
 
Jahas ja täälä jännitys tiivistyy! Tuleeko lähtö ens yön aikana vai loppuuko taas.. Päivällä alkoi supparit taas, ensi 12min väliä ja sit 30min ja sit tunti ja loppuilta tähän asti meni hyvin, nyt sitten tullut jo puolen tunnin sisään 2 voimakasta ja pitkää.. Huh, saa nähdä miten meijän käy. Onko meitä pian 3 ja koira :) <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top