enkuli85
Vauhtiin päässyt keskustelija
Moiks!
Mä aloin eilen yöllä klo. 00.05 kellottelemaan supistuksia, jotka oli kipeitä, pitkiä ja tuli aika tiheesti. Puol neljä herätin miehen ja sanoin et en uskalla kauan enää katella näitä kotona että lähetään sairaalaan. Sinne mentiin, käyrille pistettiin ja supistuksia piirtyi hyvin voimakkaita osaksi, asteikolla oli siinä 70-80 paikkeilla tiukimmat. No olin tietty et jee, nyt se syntyy!! Mennessä sinne oli kohdunsuun tilanne oli reilu sentti kanavaa ja yhelle sormelle auki. Sitten siirryttiin perhehuoneeseen ja sain peräruiskeenkin jopa. No sit lähettiin käppäilee pitkin sairaalan käytäviä ja kateltiin ikkunasta kuinka päivä valkeni... Supistuksia tuli edelleen. Aamuvuoron kätilö tuli sitten kattomaan kohdunsuun tilanteen puol kasin pintaan ja se sano että kahdelle sormelle auki ja ihan vaan pikkuinen reuna enää kanavaa, taas että jee, edistystä! Sit mua alko väsyttää ihan sairaasti kun en ollut nukkunut koko yönä ja se kätilö toi mulle kipupiikin jonka iski persuksiin ja lähti. Meni viis minuuttia niin tuli ihan tajuttoman huono olo. Äkkiä ylös ja yrjölle, koko vatsalaukun sisältö tuli ylös! Johtukohan lääkkeestä, who knows. Mutta sen jälkeen kun sänkyyn tulin takas, supistukset koveni. Torkahtelin siinä parin tunnin ajan ja sit heräsin ja tajusin et ei helvetti, en ollut tuntiin tuntenut supistusta!! Nouuu.. No sit tunsin taas, mut ihan hirmu laimean ja kohta tuli kätilö ottaa taas käyriä. Siihen piirty pari laimeeta supistusta ja toivo synnytyksestä alko hiipua ja mieskin siinä oli että lähetäänkö kotiin oottelee.. Olin heti vastaan et helvetti minen lähe täältä ilman vauvaa. :) Siinä kulutettiin pari tuntia kävellen ympäriämpäri ja iltavuoron kätilö, mikä oli aivan ihana tapaus!!!!, tuli lääkärin kans tutkimaan tilanteen ja lääkäri totes että kahdelle sormelle auki ja vajaa sentti reunaa jäljellä. Luotan siihen lekurin arvioon enemmän kuin sen aamuvuoron kätilön arvioon. Ja niin yhdessä päätettiin että lähetään kotiin ottaa vähän lisää vauhtia tähän touhuun. Lääkäri käski pysyä liikkeessä paljon ja kätilö käski harrastamaan seksiä :) Ja sain ohjeen että jos mulla menis vedet kotona, pitäs tilata ambulanssi ja istua koko matka. Ettei tuu työntämisen tarvetta. Ja sano että tuu sairaalaan kun supparit tulee 5 minuutin välein. Noh, tässä sitä nyt ootellaan taas.. Supistukset ei oo kokonaan loppunut missään vaiheessa, edelleenkin niitä tulee :) Että voihan se olla että piakkoin on lähtö. OIKEA lähtö ;)
Ja Cava, mä en voi muuta ku nauraa tälle mun tilanteelle :D Täällä mä kärvistelen viimeisten joukossa vaikka eka olin synnyttämässä ensimmäisten joukossa :) On tää piruvie sitkee vauva, mielenkiinnolla odotan hänen tapaamistaan :DD
Mä aloin eilen yöllä klo. 00.05 kellottelemaan supistuksia, jotka oli kipeitä, pitkiä ja tuli aika tiheesti. Puol neljä herätin miehen ja sanoin et en uskalla kauan enää katella näitä kotona että lähetään sairaalaan. Sinne mentiin, käyrille pistettiin ja supistuksia piirtyi hyvin voimakkaita osaksi, asteikolla oli siinä 70-80 paikkeilla tiukimmat. No olin tietty et jee, nyt se syntyy!! Mennessä sinne oli kohdunsuun tilanne oli reilu sentti kanavaa ja yhelle sormelle auki. Sitten siirryttiin perhehuoneeseen ja sain peräruiskeenkin jopa. No sit lähettiin käppäilee pitkin sairaalan käytäviä ja kateltiin ikkunasta kuinka päivä valkeni... Supistuksia tuli edelleen. Aamuvuoron kätilö tuli sitten kattomaan kohdunsuun tilanteen puol kasin pintaan ja se sano että kahdelle sormelle auki ja ihan vaan pikkuinen reuna enää kanavaa, taas että jee, edistystä! Sit mua alko väsyttää ihan sairaasti kun en ollut nukkunut koko yönä ja se kätilö toi mulle kipupiikin jonka iski persuksiin ja lähti. Meni viis minuuttia niin tuli ihan tajuttoman huono olo. Äkkiä ylös ja yrjölle, koko vatsalaukun sisältö tuli ylös! Johtukohan lääkkeestä, who knows. Mutta sen jälkeen kun sänkyyn tulin takas, supistukset koveni. Torkahtelin siinä parin tunnin ajan ja sit heräsin ja tajusin et ei helvetti, en ollut tuntiin tuntenut supistusta!! Nouuu.. No sit tunsin taas, mut ihan hirmu laimean ja kohta tuli kätilö ottaa taas käyriä. Siihen piirty pari laimeeta supistusta ja toivo synnytyksestä alko hiipua ja mieskin siinä oli että lähetäänkö kotiin oottelee.. Olin heti vastaan et helvetti minen lähe täältä ilman vauvaa. :) Siinä kulutettiin pari tuntia kävellen ympäriämpäri ja iltavuoron kätilö, mikä oli aivan ihana tapaus!!!!, tuli lääkärin kans tutkimaan tilanteen ja lääkäri totes että kahdelle sormelle auki ja vajaa sentti reunaa jäljellä. Luotan siihen lekurin arvioon enemmän kuin sen aamuvuoron kätilön arvioon. Ja niin yhdessä päätettiin että lähetään kotiin ottaa vähän lisää vauhtia tähän touhuun. Lääkäri käski pysyä liikkeessä paljon ja kätilö käski harrastamaan seksiä :) Ja sain ohjeen että jos mulla menis vedet kotona, pitäs tilata ambulanssi ja istua koko matka. Ettei tuu työntämisen tarvetta. Ja sano että tuu sairaalaan kun supparit tulee 5 minuutin välein. Noh, tässä sitä nyt ootellaan taas.. Supistukset ei oo kokonaan loppunut missään vaiheessa, edelleenkin niitä tulee :) Että voihan se olla että piakkoin on lähtö. OIKEA lähtö ;)
Ja Cava, mä en voi muuta ku nauraa tälle mun tilanteelle :D Täällä mä kärvistelen viimeisten joukossa vaikka eka olin synnyttämässä ensimmäisten joukossa :) On tää piruvie sitkee vauva, mielenkiinnolla odotan hänen tapaamistaan :DD
!
!
Tyhmää mie haluaisin jo synnyttämään! Nooh, jos ens yönä tai jo tänään illalla alkais jotain lupaavampaa tapahtumaan! 
(Ainahan saa toivoa!) :D