Huhtikuun höpötykset

Huh, kun tuli viimeksi kirjoitettua pitkät sepustukset, yritän tällä kertaa pitää vähän lyhempänä!
Moon, kuulostaa ihan siltä kuin teilläkään ei mies ihan kuuntelisi mitä puhut? Meillä ainakin on sellainen ongelma. Tai siis minulla on sellainen ongelma, mies ei myönnä mitään! Viimeksi olin puhunut viikon verran yhdestä lauantaina olleesta kokouksesta, johon mun piti tehdä paperihommia. Mainitsin siitä pari kertaa vielä perjataina ja lauantaina, ja vielä lauantain lounaspöydässä sanoin että "jaahas, mun pitääkin 2 tunnin päästä sitten lähteä". Ja mitä teki mies? Lähti shoppailua rakastavan maailman hitaimman anopin kanssa ruokakauppaan, ANOPIN autolla. Sain sitten vihdoin puoli tuntia ennen kokousta miehen langan päähän ja totesin että myöhästyin just bussista, kiitos vaan, missä h****tissä oikein olet. Ja mitä sanoo mies? "En mä tiennyt että sulla oli jotain menoa. Sun pitää kertoa näistä asioista mullekin." Ja että anopin kanssa menee kassajonoissa vielä ainakin puoli tuntia. Voi #&"%/! kun PIKKUISEN napsahdin miehelle. Mitä hittoa mä oikein olin puhunut vaikka kuinka monta kertaa??!! Ja mies vannoi etten ollut muka sanonut sanaakaan mistään kokouksesta. Homma päättyi sitten niin että anoppi jäi kauppaan, mies tuli taksilla kotiin ja lykkäsi mulle setelit kouraan niin että mä jatkoin samalla pirssillä moottoritien bussipysäkillä. Joo ehkä vähän ylireagoin mutta OIKEASTI kiukuttaa kun toinen ei kuuntele. :((( Ei se mitään jos unohtaa mun menot, mutta että kehtaa väittää etten ole mitään koskaan sanonutkaan??? Oho, tulipas taas oikea ryöpsähdys tähän. Pahoittelen!
Meillä on esikoisella 4 kummia, ja samaa suunnittelen kakkosellekin. Eihän monesta kummista mitään haittaa ole - eikä ne kaikki ole kuitenkaan aktiivisia. Wilperi, kannattaa ehkä miettiä sitäkin, että kummiushan kestää toistakymmentä vuotta, joten vaikka ystäväsi on nyt vastuuton, niin voihan hän siitä muuttua vuosien aikana? Jos siis haluaisit kuitenkin säilyttää hänet siis lähipiirissä. Alkuvuosina kummit ei kai yleensä kuitenkaan juuri "kasvata" lasta, ja mä olen ajatellut sen niin, että pyydän sellaisia ihmisiä joihin haluaisin itse pitää yhteyden tulevaisuudessakin, vaikka elinpiirit muuttuisikin erilaisiksi. Ja tietysti heidän täytyy pitää lapsista ja mielellään osallistua edes jonkin ikäisen lapsen elämään. :) Mutta nämähän on täysin makuasioita, ja jokainen tekee ehdottomasti niinkuin itse katsoo parhaaksi. Mietin vaan itse sitä että nyt ajattelemani kummi ei kuulu kirkkoon, joten mitenköhän siinä sitten voitaisiin tehdä...
Tosi hassua jos pitää vikoilla kuukausilla hakea töitä! Onko silloin edes mahdollista niitä saada, kun kuka palkkaa potentiaalisen sairastelijan, joka joka tapauksessa on vaan max pari kuukautta töissä? Itsellä on kyllä paljon töitä ihan loppuun saakka, kun deadlinet on vielä heinäkuussa. Yritän jaksaa sinne asti... pitäisiköhän laskea jo jäljellä olevat työpäivät... aamukampaa kehiin... :)
 
Meillä mies ei kuulu kirkkoon ja minä kuulun vielä sen takia, että saadaan lapset kastettua ilman pahoja katseita. Ja meillä siis kastetaan ihan sen takia, että saavat sitten itse päättää asiasta myöhemmin ja esim. ripari oli omassa elämässäni parhaita kokemuksia, vaikka en mitenkään uskonnollinen olekaan.

Esikoisella on kummeina minun veljeni ja miehen sisko. Pyydettiin varmaan kymmentä kaveria, mutta joko heillä on jo liikaa kummilapsia tai eivät kuulu kirkkoon. Nyt pyydetään minun siskopuoltani toiseksi kummiksi ja toisesta ei ole mitään tietoa, mahdollisesti jotain uutta ystäväämme. Tarkoituksena oli pyytää miehen veli, mutta hän teki meille niin paskamaisen tempun vuosi sitten, että sen jälkeen ei ollakaan sanakaan vaihdettu. Meille ei niinkään ole väliä ketkä ovat kummeina kunhan saadaan papereihin jotkut nimet ja tiedetään, että ne ihmiset tulevat lasten elämässä olemaan lähes aina.

Minä tunnen taas itseni kotiorjaksi. Olimme tänään markkinoilla ja kaupungissa koko päivän eli siivoukset ja ruoka tekemättä -> hurjaa huutoa mieheltä kun olen laiska. Mieheni mielestä en kyllä muutenkaa tee päivisin yhtään mitään, koska olen kotona. Hassusti vaan sillä riittää puhtaita silitettyjä vaatteita kaapissa, puhtaita astioita ja aina on valmista ruokaa kun töistä tulee kotiin. JA olenhan päivät kotona, eli en tarvitse vapaa-aikaa ollenkaan.
Tytön syntymän jälkeen oma aikani on rajoittunut siihen, että mieheni vie lapsen ulos, jotta saan siivota rauhassa tai sitten saan lauantaisin käydä yksin ruokaostoksilla. Hurjaa luksusta meillä. ;) Eli ihan oikeasti tehkää nyt niitä omia juttujanne, koska nyt vielä voitte makoilla sohvalla, katsoa telkkaria ja syödä suklaata, ilman että joku repii hiuksista ja aukoo suuta että "mitä sie äiti syöt?".  :p
 
JeeJee! Taidettiin löytää meille vaunut. Mentiin kyselemään tyhmiä Lastentarvikkeeseen ja tosi ihana myyjä osasi auttaa meitä tolloja. Myyjä osasi tosi hienosti selvittää mitä ominaisuuksia vaunulta haluttiin ja pysyttiin suunnilleen budjetissakin. Mitään ei vielä tilattu, mutta alustavasti päädyttiin Emmaljungan Classic Sporteihin kovalla kantokassilla. Suunnilleen 650,- noi vaunut maksaisi mutta kerran se vaan kirpasee ja kun saa just semmoset vaunut kun haluaa! :)
Myyjä vielä kertoili että voidaan jo tilata ne vaunut hyvissä ajoin ja toimitus voidaan sitten sopia paljon myöhemmäksi, ettei tarvi omiin nurkkiin ottaa niitä vaunuja pyörimään.

Samalla reissulla käytiin tutkimassa Stockmannin hullujen päivien tarjontaa. Ja niinhän siinä kävi että me molemmat pengottiin  vauvanvaatteita meidän pikkuiselle. Oli tosi hellyyttävää nähdä kun mies tohkeissaan tutki vauvojen vaatteita ja kenkiä. Hän halusi ehdottomasti ostaa myös yhden herttaisen potkupuvun emoticon
 
Mekään ei kuuluta miehen kanssa kirkkoon. Eli nimijäiset on tulossa sitten joskus.. Kyllä meille ainakin "kummitussetä" tulee ja luultavasti tätikin :) "Kummitukset" saa sitten yhdessä paljastaa "möttiäisen" nimen.Tarjoilusta nyt ei vielä ole mitään tietoa..

Tänään olin sitte sen reilu 3viikon tauon jälkeen taas töissä.. Ai et oli jalat kipeet ku pääsin pois. Selkä ei juuri tykännyt työnteosta. No pari viikkoa niin olis talviloma ehkä tässä sen verran jaksaa. Eikä tässä muutenkaan oo enää ku reilu 2kuukautta nii alkaa loma ja sitte äippäloma heti perään.. Pääsee sitte roudailee vauvan kamoja kotiin, ku en oo vielä niitä kotiin asti saanu. Kaikki on vielä tuttujen nurkissa pyörimässä.

Meillä miehellä tuppaa olemaan kans tota kuulemattomuutta. Välillä tuntuu et puhun vaan tyhjille seinille. Sitte kans ku sanon jostain et nyt sitte meen sinne ni heti mies siihen " et minne muka oot menossa? et oo mulle mitään kertonu." Niin no enpä tietenkään oo sille kertonu. Arg, pieni asia mut jotenki tuppaa ärsyttää.
 
Mekään ei miehen kanssa kuuluta kirkkoon, eli pidetään sitten semmoiset nimiäiset. Oliko se pari kuukautta kun oli aikaa syntymän jälkeen ilmoittaa vauvan nimi sinne väestörekisteriin? Ja kummeja mekin halutaan lapselle... tosin en vielä tiedä ketä he voisi olla... ehkä minun sisko ja miehen kaveri(t), saa nähdä. Nimeäkin mietiskellään varmaan vielä aika kauan. :) Mulla on jo muutama mielessä, jotka kuullostaa hyvältä mutta mies ei ole oikein kommentoinut niihin mitään...

Joo, meillä on kans tuota kuuntelemattomuutta. Mun "pitää" aina ilmoittaa omat menoni tosi ajoissa, puhun niistä viikkotolkulla ja sitten kun se päivä koittaa, mies vaan tokaisee "ai mihis sä oot muka lähdössä". En tiiä eikö se oikeesti silloin aina kuuntele vai eikö se vaan muista. Argh. Mutta itse saattaa tokaista vaikka töistä tultuaan "no niin mä nyt lähden", ja sitä on vaan sitten että "ai minne". No oon minä kertonut. Mies usein LUULEE kertoneensa mulle asioista, kun mä oon kuullut ne vaan sivukorvalla kun hän on kertonut niistä puhelimessa jollekulle. Siitä pitäis aina vetää omat johtopäätökset. Tai sitten hän saattaa töistä tullessa ilmoittaa, että lähtee illalla poikien kanssa baariin. Ja tuosta vaan yks kaks, toki nythän se vielä onnistuu... :) Myöhemmin ei kyllä pääsekään niin helposti. No onneksi mies käy kyllä aika harvoin missään... mutta silloinkin menot tupsahtaa aika nopeasti. Tänä viikonloppuna hän lähtee kaverin luo Etelä-Suomeen ja mainitsi asiasta ihan ohi mennen pari päivää sitten...

Vähän tuntuu aika pitkältä kun ensin on kaksi arkipäivää kotona sairaana ja sitten vielä viikonlopunkin yksin kotona (koiran kanssa). Joo, pitäshän tästä osata nauttiakin. Eipähän ole kukaan valittamassa tai itkemässä. :) Huomenna aionkin pitää siivouspäivän ja käydä vähän kylällä shoppailemassa.

Mun oli ihan pakko tilata eilen Ellokselta tämmöinen ihana nalle-asu vaaville:

http://www.ellos.fi/dv/30-Paallysvaatteet-Haalarit/Vauva/_/N-fugZ1z12tmdZ1z141xe?Nr=232256&sta=gz1Z1z141xe|||0

Ihan supersöpö! Ja mulle tuli kotiin vielä semmoinen ensitilaajan etu, että sain tuon puoleen hintaan. Pienin tilaus oli kuitenkin oltava 25 niin tilasin sitten kaksi; yhden vaaleanruskean 62:n ja toisen mustan 68:n. Ja itselle äitiyspaidan.

Mussukat.fi:stä odotan pakettia, sieltä olis tulossa vähän tavaraa isyyspakkaukseen. emoticon

Eilen lähti Kelalle äitiyspakkaushakemus sekä vanhempainraha- ja lapsilisähakemukset netin kautta. Pitäis vielä lähettää sinne se todistus, mutta neuvolasta ei saanut mitään kirjekuorta tai tietoa että minne se todistus pitäis lähettää??!! Ota nyt sitten siitä selvää... Pitää varmaan tarjota sitä suoraan lähimpään Kelaan.


 
Kcatri, sen neuvolan todistuksen voi viedä Kelan postilaatikkoon (meillä siis ainakin siinä ulkopuolella sellainen luukku, johon voi papereita tiputtaa) tai sitten lähettää Kelaan. Niitä ilmaisia kirjekuoria saa Kelasta, eli siis ihan sama jos sen sinne vie samalla. ;) Mutta täältä löytyy osoitteet kaikkiin toimistoihin jos sen haluat sinne omalla kustannuksella lähettää.

Tänään tuli meidän tuplarattaat ja kaukalo Matkahuollon kautta suoraan eteiseen. Sitten vain jostain keksimään niille säilytyspaikkaa. Ja eilen taas ostelin vauvalle vaatteita, kun menin tytölle ostamaan mekkoa. Pakko oli ostaa, kun löysin kirppikseltä pöydän, jossa oli lähes kaikki 2010 äp:n vaatteet käyttämättöminä 1e/kpl ja sainkin kaikki haluamani vaatteet sieltä. Eli sekin ongelma poissa.

Nyt sitten siivotaan kun äitini tulee huomenna vahtimaan tyttöä, että pääsemme syömään. Enkä halua että hän käy täällä siivoilemaan ja siirtelemään tavaroita mieleisiinsä paikkoihin, eli kaiken on oltava täydellistä.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!
 
Kcatri:  Ihana nallehaalari!  Mä oon kanssa hurahtanut noihin "eläinpukuihin", meiltä löytyy nallehaalareita kaksi, lohikäärmehaalari ja ampparihaalari.  Lisäksi erilaisia nallen korvin varustettuja pipoja :)  Ne vaan on niin ylisöpöjä!  Kyselit tuolla jonkun toisen otsikon alla siitä neuvolalääkäristä...  Täällä on muistaakseni rv 35 toinen lääkärikäynti ja meillä ei ainakaan siis ultrattu (eli pelkät seulaultrat ja ne täälläkin siis takana) vaan ihan perussisätutkimus ja käsikopelolta painoarvio.  Ei kai siinä muuta ollut, tosi nopea käynti.
sisita:  Isot onnittelut lapsettomasta syömään menemisestä!  Se on harvinaisa ja ah niin ihanaa herkkua!  Kuulosti muuten hurjan tutulta toi oma aika siivoamisen tai ruokakaupan merkeissä...  Vaan luksusta sekin välillä että saa tosiaan ihan siivousrauhan ilman että joku pieni roikkuu lahkeessa <:)
Ihmeen homekorvaisia miehiä tuntuu olevan meillä monella :D  Meillä mies on vasta viime aikoina oppinut kysymään käykö joku sen suunnittelema meno mulle.  On vaatinut aika monta isoa riitaa...  Mutta edelleen se saattaa tehdä sitä (useinkin) että töistä tultuaan menee eka päikkäreille ja sen jälkeen juo kahvia RAUHASSA ja lähtee sitten treenaamaan...  Ei tule mieleen tosiaan se että mäkin saattaisin tarvita jonkun hengähdyshetken.  Nojoo, hiljaa hyvä tulee, ehkä ton saa vielä koulutettua <:D
Oliko idaho joka mainitsi esikoisen uudesta sanasta?  Meillä on kanssa tullut toinen sana esikoiselle :)))  Ensimmäinen sana oli siis kukkuu ja nyt uutena on tullut pupu :)  Pupu tosin tarkoittaa vielä kaikkia pehmoleluja.  Mutta kyllä tässä äiti on ylpeänä :)  Ehdin jo pelätä että ei tuo reppana opi muita sanoja kuin EI, sitä kun se kaikista eniten kuulee XD
 
emoticon emoticon Mikä piru tätä vau:ta taas vaivaa.. Kirjotin viimeks pitkän sepustuksen, eikä tullu ja jämähti siihen sitten.. Argh.. Nyt oon tosissani peruumassa vau'kirja-jäsenyyttäni.. Ennen sitä harkitsin..Ärsyttävää..

Moon: Kyllä kotiäitiydestäkin kuuluisi saada sitä lomaa ihan yhtä lailla kun normitöistäkin.. Tuttu tunne. Täytyy kattoo toi äitienpäiväjupakka.. En usko, että ketään suostuu vaihtamaan, ku meiän töissä nää viikonloppuvapaat on vähän kiven alla.. Saa kyl nähä pystynkö ees oleen töissä sillo enää...

Sonja: Meillä miehen sisko ei kuulunut kirkkoon ennen ristiäisiä. Teki niin, että liittyi kirkkoon ristiäisten ajaksi ja sitten erosi siitä.. Kaverin lapsella on kanssa sellainen kummi joka ei kuulu kirkkoon. Hän ei liittynyt ristiäisiä varten lainkaan. Seisoi kyllä siellä edessä, mutta ei saanut sitä kummitodistusta. Kaveri oli itse hänelle taiteillut oman todistuksen.

Inhottavaa tommonen orjuus sisita. Annat miehellesi vähän noottia asiasta..

Meillä on molemmilla kuurot korvat.. Itseltäni on mennyt muutaman kerran ohi miehen jutut ja päinvastoin.. Kumpikaan tosin ei ikinä myönnä asiaa, vaan kovasti väitetään ettei asiasta ole mitään ennen maininnut.. Hyvältä kuulostaa..emoticon

Tänään oli neuvolalääkäri.. Katsoi sen kohdunsuun tilanteen.. Kiinni oli.. Tosin jotain pientä erikoisuutta oli siellä havaittavissa, mutta pisti sen toisen raskauden piikkiin. Oli kyllä mukavaa, kun tuntui että otti asian ihan tosissaan. Kahden viikon päästä uusi tarkastus.. Jotenkin semmonen olo, ettei olisi tarvetta.. mutta en nyt pistä hanttiinkaan..

Nyt tullut uusi vika: Mulla jomottaa alapäätä ihan hirveesti välillä.. Ihankuin se väliliha siellä tykyttäisi.. Sattuu ihan pirusti.. Onko kellään tämmöistä?? Inhottavaa..

Kcatri: Tähän ehittiinkin jo vastata, mut laitanpahan kuitenkin.. (olin siis jo aikasemmin kirjottanu tän litanian, mutta sekos tää sivusto) Mä lähetin sen kelaan samalla kun lähetin sen hakemuksenkin.. Tosin nyt kun tuli mieleen, ni enpäs saanut minäkään mitään kirjekuorta.. Viimeksi sain..  Mun täytyy vielä viedä se työpaikan täytettäväksi.. Meillä työpaikka maksaa ekat oiskohan pari kuukautta.. Ni se täytyy ilmottaa.. Ja varmaan koitan saada sen rahan viimesen puolen vuoden tuloista.. Saa ny nähä.. ei jaksais miettii sen enempää..

Nyt nukkumaan.. yöski taas töihin.. Viimeset yövuorot..Haikeeta..(noooot)
 
idaho Mulla kanssa välillä särkee alapäätä. En oikein osaa paikallistaa kipua, mutta se tulee silloin jos nukun pitkään kyljellään, jotenkin tuntuu että paikat "puutuu". Sitten siihen auttaa kun vaihtaa kylkeä. Mietin että jossain vaiheessa pitää varmaan rueta nukkumaan joku tyyny haaravälissä. emoticon

Kiitos noista kuvan lisäys ohjeista. Vieläköhän menisin tuolta välistä niitä kokeilemaan...
 
idaho:  Mullakin jotain outoja tuntemuksia alapäässä ajoittain.  Lähinnä seksin tai isomman pinnistelyn jälkeen tuntuu vanha eppariarpi aristavan tai jotain...  Onneksi melko pientä tykytystä vaan on.
Ai että, eilen menin vauvatapaamisessa juomaan vähän liikaa kahvia...  Vielä yhden aikaan pyörin täysin virkkuna sängyssä...  Muutaman tunnin sai sitten horrostettua ennen kuin kello herätti aamulla vauvauintiin.  Pitäis muistaa pitäytyä siinä maksimissaan yhdessä kupissa :S  Mulla on jäänyt päivittäinen kahvittelu taas raskauden myötä joten kummasti toi sietokykykin laskenut <:)  Vaan itseäni voi vaan syyttää tästä :D
 
Mä tunsin eilen ensimmäistä kertaa vauvan liikkeet, tai ainakin oon melko varma.

emoticon

Äskenkin tuntui kuin jokin "muljahtelisi" sisällä. Ihanaa!
 
Kcatri: Ihania noi ensipotkut.. Ootas vaan, ku siitä voimistuvat.. Tosi ihana tunne, ku siellä joku myllertää..

Eilen oli oikee kauhuilta.. Olin siis päivällä neuvolassa lekurilla.. Katsoi sen kohdunsuuntilanteen.. No sen jälkeen alko supisteleen ja oli välillä ihan kivuliaita. Sitten syötiin ja ihan yllättäen meni vatta ihan sekasin.. Viimeksi kun synnytys alkoi, niin vatta meni löysälle.. Ja että oli hirveet kivut.. Mä parkusin et nyt tuli lähtö.. Eikä auttanu tieto, et kohta täytyis töihin lähteä. Kello oli niin paljon, et oisin tehny aika kusiset jos oisin soittanu töihin, etten nyt sit pääsekkään.. (no jos ois ihan pakko, ni kyllä tietenkin voi soittaa).. Kampesin itteni töihin ja kyllä ne kivut siitä rauhottu.. Mut kyllä pelästytti.. Aattelin nyt neuvolasta kysästä, että kannattaako sitä kattoo kuukauden päästä.. (kohdunsuuta) ku pistää niin paljon supistelemaan..

En oo saanu nukutuks yövuoron jälkeen.. Vaari oli vahtimassa poikaa meillä ja melu oli sen mukainen.. Nyt joka paikka särkee.. Aattelin taas ottaa ihan rennosti töissä.. Ei mitään siivouksia sun muita.. Mulla on nyt hyvä syy..emoticon

Hei.. mä tossa nukkuessani mietin ja tulin siihen tulokseen, et harkitaan vakavasti tota  Britax B-Dual -rattaita: http://www.britax.fi/rattaat/rattaat/b-dual. Ku en tie ollenkaan millatti esikoinen sitten suostuu rattaissa istumaan, ni noi sais ainakin helposti muutettuu "yksösrattaiksi".. Onko kellään mitään tietoa millaset on käytössä? En haluis niit isoja tuplia, ku jos ei poika suostukaan siellä istumaan, ni tuntuu turhalta yhtä lasta kuljettaa isoissa vaunuissa.. Sain äitini kuskiks et mentäis joku päivä niit ihan johonki liikkeeseen tutkimaan..

Mutta nyt ruuantekoa (nakit ja ranut)emoticon Ja sitten valmistautuminen vikaan yövuoroon..
 
Alkaa olla minun pidennetty leskiviikonloppu lopuillaan. Mies lähti torstaina autonhakureissulle Oulusta Lahteen. Meidän auto myytiin Saloon ja sillä ajoivat etelään ja tulevat meidän uudella farmariautolla takaisin. En ollut aluksi kovin innoissani koko reissusta. Ensin niiden piti lähteä lauantaina ja tulla sunnuntaina, sitten lähtö siirtyikin perjantaille ja viimein torstaille, ilman, että minun kanssani asiasta keskusteltiin. Ilmoitettiin vaan, että me mennään heippa. Nyt sitten kun eilen tapahtui tottakai se ainut asia, mikä yksin olossa vituttaa... JÄTIN AVAIMET VAHINGOSSA KOTIIN :D... Olin tulossa äidilleni yökylään, että sinänsä isoa vahinkoa ei tapahtunut. Mutta nyt sunnuntaina olisi kiva päästä kotiin ajoissa, että ehtii seuraavalle päivälle pestä pyykkiä ja vähän huokaista, ennen maanantain työpäivää. Ilmoitin miehelle tilanteen heti ja hän sanoi, että lähtevät ajamaan heti aamulla kotiin... Illalla soitin vielä, että mites menee "joo me käydään vielä siellä ja siellä sukulaisilla ja sitten lähdetään vasta iltapäivällä ajamaan"... Kiva taas kun on mulle ilmoitettu ja minä joudun päivystämään. Sain hepulit luonnollisesti ja kauhean riidan aikaiseksi. Minä kuulemma olen ärsyttävä kun hoputan. Olen omasta mielestä ollut melko salliva ja kärsivällinen, mutta kai sitä nyt hermostuu, kun ensin kerrotaan yhdenlainen aikataulu ja sitten sitä muutetaan ilman, että minulle ilmoitetaan. 

Ihana raivopurkaus :D. No, oon minä onneksi tuon yönaikana rauhoittunut ja lopulta mieskin oli ajatellut asiaa minun kannalta ja he olivat lähteneet ennen kymmentä ajamaan kotia kohti tänä aamuna. Nyt en malta odottaa, että pääsen kainaloon. Hirveä halipula.

Töissä tj 13, eikä millään malttaisi. Pääsiäistä odotan hulluna, pääsen pitkästä aikaa mummolaan Lappiin ja käymme pääsiäislauantaina Rovaniemellä kaverini luona. Saamme häneltä pinnasängyn ja paaaaljon vaatteita ja muuta tavaraa. Vappu on siitä seuraava ilon aihe, silloin lähdemme mökille. Aion tehdä paljon simaa mukaan ja mökille sitten paistaa munkkeja.

Ärh, mun masu ei kasva. Se on jumahtanut tähän yhteen kokoon. Normaalit housut menee edelleen jalkaan, eivätkä edes kauheasti ahista. Ei minusta sillä lailla huomaa, että olen raskaana.. kiitos ylipaino. Näytän vaan lihoneelta. Mulla on semmonen kaksiosainen maha, alavatsalla on kiinteä vauvapömppö, sitten navan kohdalle tulee kuilu ja sitten on oma ylämasupömppö. Menis se navan kohdalla oleva railo umpeen, niin masu näyttäisi pyöreämmältä. Toisaalta ihan kiva, että maha ei vielä häiritse normaalia elämään. Pystyy liikkumaan, nukkumaan ja tekemään kaikkea. Tällä hetkellä eniten kiusaavat jalkakrampit, joihin herään yöllä. Mulla kramppaa koko pohjelihas ja on sen jälkeen kaksi päivää kipeä. Selkä on täälläkin arka ja pakara. Joskus tuntuu tuolla alapään alueella semmoista juilimista, vähän niinkuin painetta.

Vaaveli liikuskelee päivittäin ja tuossa toissa iltana, kun olin lukemassa sängyssä maha alkoi hyppimään potkujen tahtiin. Ei tuntunut ulospäin, mutta näkyi pieninä nykäyksinä ja hytkymisinä. Missä vaiheessa vauva alkaa kuulla?

Oivoi, tulipa pitkä sepostus ja sekava sellainen. Pää ei ole ihan kasassa. Laitetaan se ainoan vapaapäivän piikkiin :D!
 
Nia: Pikaisesti vastaan tuohon kramppailuun. Mulla alkoi kans kramppailut monta kertaa yössä. Hain apteekista purkin magnesiumtabletteja. Otan yhden illalla ennen nukkumaan menoa ja krampit on loppuneet! Ainoa vaan, että jos unohtaa ottaa niin taas kramppaa yöllä, eli vaikutus on yökohtainen.
 
Nia:  Kuulostaa jotenkin niiiiin tutulta toi miehesi käytös!  Hän on kuitenkin velvotteiden ohella pitämässä hauskaa ja sitten muuttaa aikatauluja vaikka olis oikeesti sovittu ja tärkeä SYY tulla ajoissa :/  Just tommosta miehistä piittaamattomuutta!  :(  Mä oon onneksi (vihdoin) saanu jemmattua meidän pihalle vara-avaimen kun täälläkin on miehellä taipumusta olla paljon kotoa pois.  Lisäksi avain löytyy naapurista (vuokranantajat) ja mun vanhemmilta.  Ja pakko myöntää että hirveen usein jätän oven lukitsemattakin...  Mutta mä taas harvemmin käyn missään ruokakauppaa kauempana <:)
Täällä toi maha taas venyy ja paukkuu.  Pitäis taas alkaa käyttä essua ruokaa laittaessa...  Kun toi pötsi purjehtii joka paikkaan kasvattajansa edellä niin monesti siihen tulee sitten vahingossa pyyhittyä/roiskittua kaikki liat <:)
Olikohan se niin että vauva alkaa kuulla jossain rv 24 kieppeillä?  Just siitä vau:n kirjasta luin mutta enpä tarkalleen muista <:)
 
Onko kenelläkään ollu harjotussupistuksia? Mulla on supistellu päivittäin noin viikon verran, välillä tulee yli kymmenen päiväsä (eikä kaikkia ehi ees kiireesä huomata). Kivuttomia on, maha menee vaan ihan kovaks ja tulee paineen tunnetta mahasa ja alapääsä. Tästä äidilleni tänään kerroin ja äiti oli heti sitä mieltä, että pitäis käyä tarkistuttamasa kohdunsuu. Äiti sai mun miehenki huolestumaan, joten oli pakko varata huomiselle yksityiselle aika. Itestä tuntuu vähä turhalta, mutta toisaalta varmaan parempi katsoa ku katua jälkeenpäin. Eka raskaus ku on kyseesä, niin ei voi tietää mitä nuo jatkuvat supistelut saa aikaan vai saako ylipäätään mitään. Mun on tosi vaikea kotonaki ollesa rauhottua, vaan koko ajan tulee puuhasteltua millon mitäki kotiaskareita. Lisäks tykkään harrastaa liikuntaa useamman kerran viikosa (jumppaa, zumbaa, vesijuoksua) enkä millään haluais vielä täsä vaiheesa joutua rauhottaan tahtia ku olo on muuten ihan hyvä ja energinen.

Raskausdementiasta on ollu jonkinlaisia lieviä merkkejä jo viime kuukausina, mutta eilen sattu kyllä melkonen unohdus/ajatuskatko. Avasin uunin luukun tarkistaakseni, onko perunat kypsiä eikä löytyny mistään. Lopulta etsintöjen jälkeen perunapellillinen löyty uunin alla olevasta luukusta, josa tyhjiä peltejä säilytetään. Olin sitte ajatuksisa tunkenu puolikypsät perunat sinne uunin sijasta... Hyvät naurut tapauksesta saatiin eikä ruokakaan onneks ollu syömäkelvotonta, vaikka perunat vartin verran ehtiki jäähtyä vääräsä paikasa... emoticon
 
Josku: Mulla alkoi noi harjoitussupistukset jo viikolla 16. Uskoisin että sulla kyse samoista ja ovat siis ihan normaaleja.. Nyt mullakin supistelee päivittäin ja useesti.. Suurin osa on kivuttomia. Niinhän ne neuvolassa sanoo, että niin kauan kun eivät satu, niin eivät ole vaaraksi kohdunsuulle.. Mutta jos huollettaa, niin kannattaa käydä näyttämässä. Kannattaa myös soittaa ihan omaan neuvolaan. Sielläkin pääsee lekurin tarkastettavaksi jos huollettaa.. Ihan ilmaiseksi. Niin ja sitä myös sanotaan, että se tutkiminenkin voi aiheuttaa niitä supistuksia ja pehmentää kohdunsuuta.. Mutta itteni tarkistutettiin viime raskaudessa kolme kertaa ja poika päätti syntyä reippaasti yli lasketun ajan.  Viime tutkimus tosin tuotti mulle kipeitä supistuksia.. Täytyy kysyä neuvolasta, mitä mieltä ovat seuraavasta kontrollista... Mulla siis tutkitaan toi kohdunsuu neljän viikon päästä uudestaan..

Nyt pizzan tilaukseen.. Ihana roskaruokaviikonloppu.. Puhti ihan pois yövuorojen takia.. (selityksiä selityksiä)emoticon
 
Kiitos idaho nopeasta vastauksesta! Pitääpä soitella aamulla vielä neuvolaan ja kysyä, pääsisikö sinne näyttäytymään. Mulla ei vain luotto omaan neuvolaan ole kovin kova, kun terveydenhoitoja on vastavalmistunu ja epävarman olonen eikä lääkärille meinaa millään saada aikaa. Mulla on kohdunsuun tilanne katottu viimeks raskausviikolla 8, ja seuraava lääkäriaika on vasta toukokuun lopulla.
 
Josku:  Täällä on ainakin neuvolassa se käytäntö että ne "peruslääkärit" pitää varata ihan älyttömän aikaisin mutta sitten taas akuutit ajat saa nopeesti.  Mulla tuli viimeksi ylimääräinen käynti loppuraskaudessa ja taisin saada sen parin päivän varotuksella.  Ja jos ei neuvolaan jostain syystä pääse niin vaikka päivystyskäyntinä terveyskeskuksessa.
Unohdin aikaisemmin tohon kummijuttuun kommentoida että meillä esikoisella on yksi siviilikummi (=kirkkoon kuulumaton) ja sama homma kuopuksen kohdalla.  Toki olen kysynyt näiltä kummeilta onko se heille ok osallistua siihen kastejuhlaan mutta ei ole heitä haitannut.
Hmm minkähän takia mulla tulee nykyään tohon tickeriin aivan älyttömästi tota tyhjää tilaa...  Ärsyttävää...
idaho:  Mulla ei tosiaan esikoisesta tullu arpia mahaan ollenkaan.  Tissit sai tiikeriraidotuksen kyllä maidon noustua...  Esikoisesta jäi kyllä sitten mahaan semmonen nahkapussi roikkumaan, nyt se tässä taas saa täytettä :D  Ehkä tälläkin kertaa selviää arvitta, se jää tosin nähtäväksi.
 
Ah, oli ihana käydä eilen miehen kanssa syömässä ja kaupassa ilman tyttöä. Ja onneksi ei ollut neiti mukana kaupassa. Jostain syystä ei meidän pankin kortit lähettänyt varmistusta eli ei toiminut kassalla, eikä otto-pisteellä. Eipä paljon naurattanut seisoskella siinä kassalla 20 minuuttia viikon ruokaostosten kanssa, kun kokeiltiin korttia jos toista ja odoteltiin. Onneksi oli s-etukortilla sen verran rahaa, että melkein riitti ostoksiin ja loput sitten maksettiin autosta haetuilla parkkikolikoilla. Meiltä menee kauppamatkaan noin puolisen tuntia, eli ei huvita ihan joka päivä lähteä uudestaan tai ajella edes takaisin hakemaan kotoa käteistä.

Minulla on noita harjoitussuppareita tullut tässä parisen viikkoa päivittäin ja nyt on taas alkanut mietityttämään, josko ne on vaarallisia. Kuitenkin olen niin laiska mihinkään soittelemaan, että päätin, ettei niistä ole mitään vaaraa niin kauan kun ei koske.

Pikkuihminen potkii jo aika kovin pitkin päivää ja sen ulkopuoleltakin jo tuntee, mutta ei ole vielä ollut aikaa jäädä tarkkailemaan, että näkyykö se vai ei. Inhottaa kun maha näkyy jo melko selvästi tavallisten vaatteiden alta, kun en vielä haluaisi kellekkään kertoa, niin pitää pitää miehen huppareita päällä. :D

Raskausarpia sain edellisessä raskaudessa napakorun kohdalle tullutta arpea lukuunottamatta, vasta siinä kohtaa kun alkoi menemään yliaikaiseksi. Ärsytti todella kun olin jo innoissani, että ilman mitään rasvauksia ja muita kikkoja mahani pysyi siistinä. Nyt se on sellainen ihana tiikerinraitainen koko alavatsan mitalta. Tosin ne ovat todella vaaleita nyt, eikä sinänsä minua mitenkään häiritse, kun en muutenkaan mahaa kellekkään esittele.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top