Huhtikuu vanhaa odotellessa

On sulla ainakin P1UP4U lupaavasti kaikkia oireita :) ja samoten bartenderilla! Toivotaan, että pääsette piakkoin tositoimiin :)

Galadriel: Toivottavasti saat vaihteeksi hyviäkin öitä... Mulla oli kans välissä tosi huonoja öitä, mutta nyt pari viimeistä on ollu ihmeen hyviä ja oon nukkunu n. tunnin päikkäreitäkin. Jotenki omituisesti tuntuu, että auttaa ku nukkuu päivälläki väsymystään pois niin ei illalla oo ihan yliväsyny.

Tänä yönä unet taas katkesi kuten kuvasta näkyy. Nousin tarkkailemaan kipeitä supistuksia, mutta eiköhän ketaleet lopu taas saman tien kun ylös pääsee >:( Noh, pitää hetki olla valveilla ja koettaa päästä taas takaisin uneen.

Illalla tuli kauhea "ramppikuume" synnytyksen suhteen. Alkoi huolettamaan kaikki aina omasta kipukynnyksestä jaksamiseen. Aikasemmin on tuntunut, että pää edellä vaan kohti tuntematonta, kyllä siitä selviää, mutta nyt alkoi mieleen putkahdella ihan kaikki epävarmuudet yhtä aikaa... Jospa sitä tosipaikan tullen kuitenkin osaisi koota itsensä.

Fyysisesti vointi on onneksi ollut viime päivinä parempi, parikin yötä unta tekee kyllä ihmeitä. Oon jopa saanut taas puuhasteltua kotihommia ja eilen kävin pikku lenkilläkin. Melkoista vaappumista tuo kävely tuppaa tosin olemaan, mutta jättimäinen maha varmaan selittää kanssalenkkeilijöille ihan tarpeeksi :D Välillä supistelee kivuttomasti, vauvan pää vihloo kohdunsuuta ja heijastelee reisiinkin hermokipua. Nukkumaan mennessä tuntu tosi omituiselle kun häpyluiden kohdalla tuntui siltä niinku maha olis poksahtamaisillaan o.O Hankala selittää, mutta sai jo vähän jännäämään, että meneekö lapsivedet. Oireitakin siis on, mutta masussa näyttää olevan vielä mukavaa :)

Jaah, taas tuli yksi pikku jomotussupistus, saa nähdä tuleeko siitä nukkumaanmenosta vielä mitään vai meneekö taas torkutteluksi huominen -.-
 
poodle: Tuohon aikaan ne epävarmuus ajatukset vaivaa kyllä jos vaivaa. Toivottavasti sait vielä unta, tai sitten lähdön. :)

Minä en oikein usko mihinkään noihin kotikikkoihin, täällä ei ainakaan ole toimineet aiemminkaan (juu siis kokeiltu on silti ;) ). Mutta eipähän noista haittaakaan ole (paitsi jotkut kittaa sitä risiiniöljyä joka kai voi oikeasti olla tosi vaarallista!).. Onpahan ajankulua. :)

Täälläkään siis ei mitään merkkejä synnytyksestä.. Eilisen sai hoidella työstressiä asioita ja niitä ei kyllä nyt ainakaan enää jaksais. Noh, nyt toivottavasti hommat alkaa hoitua minun poissaollessanikin, tähän asti on ollu vähän niin ja näin ja se on lisänny omaa ärsytystä kovasti. Inhottavaa kun pitää aikuisten ihmisten hommia vahtia selän takana, pitäisi voida luottaa että jokainen hoitaa omansa..

Eilen käväisin neuvolassa kuuntelemassa sykkeitä kun pieni oli ollut aika hiljainen. Hyvin kuului ja kaikki ok, joku pitempi hiljaisempi kausi vaan. Illalla ja tänään taas liikkunut normaalisti ja tänään olisikin sitten ihan normaali neuvolakäyntikin. Eilinen oli tosi surkee liikkumisenkin osalta, tuntui ettei pysty edes kävelemään kun tuota häpyluutta vihloi niin vietävästi. Nyt tuntuisi tänään olevan vähän parempi, onneksi!

Ihanaa kun nuo lumet on sulaneet oikeen vauhdilla nyt muutaman päivän, tosin tietty vesisade ja kura kahden pienen kanssa ei oikein innosta mutta häviääpähän lumet edes nopeasti. Ja toisaalta lapset viihtyy aivan todella hyvin kurakossa touhutessaan, talokin vaan on sen näköinen että kurakelit on vallanneet.. ;)

Kyllä se kesä (ja vauvat) sieltä tulee. :) Tsemppiä kaikille!
 
Nukkuminen: Täällä on pitkästä aikaa taas saatu nukuttua viime yönä oikeesti kunnolliset yöunet...oon kyllä alkanut olemaankin jo niin tympääntynyt nuihin 4 tunnin yöuniin, niin tosiaan nukuin viime yönä 7 tuntia ja heräsinkin vain yhden kerran vessaan siinä välissä :) Nyt tuntuu et jaksais tehdä vaikka mitä :)

Kotikikat: En määkään oikein usko nuihin kotikikkoihin, mutta on niitä täälläkin tullu kokeiltua. Kaikki kolme S:ää on käyty läpi ja mitään ei ole tapahtunut. Äitini ja anoppini mielestä kävely on kuulemma paras tapa saada vauva liikkumaan alaspäin, niin olen sitten käynyt joka päivä myös sen verran pitkillä kävelyillä että olen sen jälkeen ollut tosi kipeänä.
Tuo vadelmanlehti tee kyllä ois ihan kiinnostava tosiaankin sen palautumisen kannalta, mutta onkohan jo liian myöhäistä alkaa sitä juomaan? Tietääkö joku kuinka kauan sitä pitäis juoda ennen synnytystä?

Jotenkin tympäsee ihan hulluna kun ei ole edes mitään oireilua sen suuntaisesti että se synnytys vois edes joskus alkaa. Vatsankovettumia vaan tulee varmaan 4 kertaa tunnissa ainakin ja on ne kyllä napakoituneet, mutta ei niistä mitään hyötyä ole. Harjoitussupistuksen aikana myös monesti tuntuu sitä todella epämiellyttävää vihlontaa kohdunkaulalla, mutta siinäpä ne sit onkin. Sais kyllä alkaa jo tapahtuun jotain...plaah!!

Myös ihan senkin vuoksi haluaisin tuon vauvan mahdollisimman nopeasti tänne, koska mieheni saa olla töistä isyyslomalla ainoastaan tuonne 5.5 asti, niin jos synnytys menee pahasti yliajalle, niin mieheni ei saa olla kotona meidän kanssa ollenkaan :( ja minun tuurillani tässä käy just niin :(
 
Täälläkin nukuttu yöt vain noin 3 herätyksellä, jos oon illalla ottanut särkylääkkeen. Voi, ne yöt ovat olleet luksusta :D

Ilman särkylääkettä heräilen yössä yli 6 kertaa, ensimmäisen kerran jo max tunnin unien jälkeen (harvemmin menee edes niin kauan). Mulla on neljä tyynyäkin itelläni sängyssä, eri kokoisia, ja niiden paikkoja sitten vaihtelen tarpeen mukaan. Miestä käy sääliksi kun sekin aina jollain tasolla havahtuu mun ähinöihin, liikkumisiin ja tuskailuihin, ois kiva jos sen antais nukkua nyt kun vielä voi.. Tai no, ei se enää voi. :D

Pahemmin väsynyt en kuitenkaan oo, ja oon oppinu nukahtamaan heti hyvän asennon löydyttyä/vessassa käytyäni, mutta voi olla että tilanne ois eri jos en sais olla kotona lepäilemässä päivisin. Eihän tässä paljoa väsy kun ei kovin paljoa energiaakaan tuhlaa :D Eilisen Espoon-reissun jäljiltä olin kyllä väsynyt, ja illalla otinkin pienet tunnin torkut sohvalla makoillessani.

Koti on oikeestaan pientä säätöä vaille, voisin vähän järjestellä kyllä paikkoja, mut kaikki on tuollaista tosiaan pientä.. Siis kun olkkarin pöydällä on joitain papereita ja lehtiä, joita tarvii kyllä mutta ei tiedä niille oikein säilytyspaikkaa, sama on keittiön pöydän kanssa, kevätkengät pitäis laittaa eteiseen ja talvikengät säilöön mutta ei oikein tiedä, mihin ne säilöis ja pitääkö ne huoltaa ennen sitä, talvivaatteetkin pitäis säilöä mutta noiden säiden takia osa on sellasia että niitä tarvii vielä ja en jaksais puoliks tehä jotain asiaa ku se si pian täytyy kuitenkin laittaa uusiks, kestovaipatkin odottaa yhessä laatikossa jotta voisin laittaa ne valmiiks mutta puuttuu kori mihin ne laittais... Vähä kaikkee tollasta tekemättä siis, mistä ei oikein saa kunnon "otetta".

Meillä mies on jo sopinu työpaikkansa kanssa, että pitää sen viikon (tai siis 6 päivää, riippuen nyt sitten osuuko pyhäpäiviä syntymän läheisyyteen) isyyslomaa syntymän jälkeen, mutta mä pelkään että sille kuitenkin soittelee ne sen asiakkaat. Ne soittelee nytkin sille jo suoraan ja turhasta, vaikka niillä olis toinen paikka mihin niiden pitäis soittaa mutta mies kilttinä on aina kuitenkin ottanu asiat hoitaakseen niin ne on tottunu siihen että soittavat sitten suoraan.. Ja miehellä kun on työpuhelin vain, ei ole ns omaa numeroa, niin pitää sitä puhelinta kuitenkin pitää auki.. En tykkää. Katsotaan, joudunko sanomaan sille sitten vähän tiukemmin, että joko puhelin kiinni tai sitten et vastaa niille asiakkaille. Ja jos ei ole puhelin kiinni niin ainakin äänettömälle öisin (jotkut urpot asiakkaat soittelevat jopa aamuseiskalta)! Mur!

Kaipa tässä jotain pitäis tehdä.. En vaan tiedä, mistä alottais. Ehkä otan toisen kupin teetä ja röhnötän sohvalla vielä hetken, jos joku inspis vaikka iskisi :D
 
Jaahas, se oli tänään sit viimonen neuvola ilman vauvaa, mikäli ei ny tuu itselle tarvetta mennä.
Odotettavaa ois et viikonsisällä syntyisi, mut jossei ni 27pv mennään synnytysvastaanotolle ihmettelemään ja viimeistään 29pv käynnistetään...
Nyt ois ollut yö, kun oisin saanut yöheräämisen jälkeen (eilen supistelujenn johdosta sain perseen kipeäksi johon havahduin vähän jälkeen 6 ja totesin samaan et on pissihätä. Juuri kun oisin nukahtanut alko hikka mahassa joka kesti useamman minuutin ja sit pyörittiin 30min ainakin) unta, ni kello herätti neuvolaan! Inhaa ku kerranki ois saanut nukuttua ni ei voinut jäädä nukkumaan!
Eli kärsimättömänä ja unisena odotellaan et josko tää tulis ulos. Täytyy kyl sanoa, et jotenkin odotan lauantaita. Äitini ennusti 20pv syntymäpäiväks, ja hänellä on jotenkin ollut koko elämäni ajan ollut kummalinen taito olla oikeassa noista päivistä. En tie mikä ennustajanoita on, mut alan pikkuhiljaa uskoo itsekin et niinhän tässä taas käy, että kyllä äiti tietää =D
 
Moi!

Kirjottelen tässä omista kokemuksistani liittyen vyöhyketerapeuttiseen synnytyksen käynnistykseen. Eli mulla on nyt viikot 40+4. Ne ei otakaan käynnistykseen, ellei oo viikot täynnä. Mulla ei oo ollu minkäänlaisia ennakoivia tuntemuksia, supisteluja tai mitään aikasemmin. Menin käynnistykseen uteliaisuudesta ja herätelläkseni kroppaa tulevaa synnytystä varten. Kävin kaks kertaa, mahdollisesti meen vielä ens viikolla, jos ei siihen mennessä beibi tuu ulos. Mitään mullistavaa mulle ei hoitojen jälkeen tapahtunu, mutta jotain tuntemuksia kumminkin oon kokenut. Olen kuullut, että ne, jotka ovat olleet valmiimpia synnyttämään, ovat saattaneet synnyttää samana päivänä käynnistelyn jälkeen. Mutta uskokoon ken tahtoo...

1. kerta tiistai, viikot 40+2.
- hoito tehtiin jalkapohjiin ja kantapään sivuun sekä säären sivuun -> sormin ja tikulla -> erityisesti kohdunsuun piste sattui niin paljon, että mun koko kroppa hikosi ja hengitys meni katkonaiseksi
- vauva oli todella aktiivinen sekä hoidon aikana että useita tunteja sen jälkeen -> ehkä siis jotain siellä sisätiloissa tapahtui?
- illalla mulle tuli ensimmäistä kertaa menkkakipumaista tunnetta alaselkään ja vatsaan -> ei kuitenkaan yhtään supisteluja
- suolen toiminta vilkastui

2. kerta keskiviikko, viikot 40+3
- samat hoitopisteet (jossain käsitellään myös esim. korvia, mulla ei) ja jo ennestään hellät pisteet olivat tosi arat..
(- terapeutti bongasi mun peräpukaman kantapäässä sijaitsevalta peräaukon/peräpukamien "vyöhykkeeltä" -> "Jaa, sulla taitaa olla peräpukamia, ainakin täällä on tää peräpukama-alue reagoinu johonkin." Tosin sekin nyt voi tietty olla vaan villi veikkaus, niitähän monille tulee..)
- vauva ei ihan edellisen päivän aktivaatiotasolla, mutta vilkastui hoidon jälkeen taas "normipäivää" enemmän
- pitkin päivää ja iltaa menkkamaisia kipuja, sukkapuikkovihlomisia alapäässä, suolen toiminta edelleen vilkas
- ei VIELÄKÄÄN yhtään supistusta!

Saapi nähdä. Kyllä tuo ipana näyttää edelleen olevan ihan tyytyväinen kohtuun, joten voi olla, että edelleen pönötetään maha pystyssä ens viikollakin. Mutta ehkä mun kroppa on hitusen verran valmiimpi kohtaamaan synnytyksen, toivon ainakin niin. Mulla on ollu sellanen olo, että mun kroppa ei oo yhtään pelissä mukana, kun niin monilla muilla on ties mitä synnytykseen valmistavia oireiluja. Se mua kai eniten tässä jännittää, että syttyykö mun kroppa siihen synnytykseen, vai meneekö niin, että pitää käynnistää ja mitä jos sekään ei herätä tätä elimistöö tehtäväänsä... Yritän olla liikaa kuitenkaan pohtimatta tuota "mitä jos". Unettomina öinä tuppaa ajatukset muuttumaan kummallisen vakaviksi ja raskaiksi. Nyt taas positiivisella mielellä eteenpäin. Hyvää mieltä teille kaikille!
 
Galadriel: Pidetääs peukkuja, 20.4. ois oikein hyvä päivä synnytykselle :) !
 
Siilineiti: Ei tullu lähtöä ei, mutta uni onneksi tuli :) Toivottavasti pääset eroon työstressistä, ei kyllä varmasti oo tässä vaiheessa enää herkkua jos joutuu työasioita hoiteleen :/

Galadriel: Toivotaan että vauva päättää saapua ennen käynnistystä! :) Jospa tuo 20. päivä ois onnekas, sitä minäki kyttään ku meillä on sillon laskettu aika :P

HugeMama: Tosi mielenkiintoista kuulla tuosta vyöhyketerapiasta. Meillä on käytetty sitä millon mihinki vaivaan siitä asti kun oon ollut lapsi, ja uskon että sillä tosissaan voi hoitaa monia vaivoja yms. :) Kyselinkin äidiltäni, alkasikohan hänen nykyinen vyöhyketerapeuttinsa käynnistelemään synnytystä jos vauva näyttää viipyvän. Pitää varmaan sitten tarpeen tullen ottaa kunnolla selvää, kyllä sitä mieluummin tommosella luonnollisella tavalla kokeilee käynnistää kuin lääkkeillä. Ei varmaan kannata kuitenkaa liikaa stressailla ennakko-oireista, toisillehan niitä ei tule ollenkaan ja kaikki sujuu aivan mainiosti :)

Aika monella tuntuu kans stressaavan miehen työkuvioiden sovittaminen isyyslomaan. Meilläkin on tosi liikkuvainen tilanne kun mies tekee määräaikaista päivätyötä, josta ei tiedä jatkuuko enää huhtikuun jälkeen + lisäksi viikonlopputöitä dj:nä. Just arvottiin, että kannattaako tälle viikonlopulle ottaa keikka vai ei, kun työpaikan on sitten vaikea löytää korvaajaa tilalle jos lähtö tuleekin. Itteäki aina jännittää noiden yötöiden osalta, että jos synnytys sattuuki just sinä miehen keikkayönä käynnistyyn, niin missä vaiheessa viitsin sen käskeä töistä kotiin. Onneksi miehen ei kuitenkaan kauas tartte lähteä soittamaan, että hätätilanteessa pääsee aika nopsaan tulemaan. Toisaalta taas tuon päivätyön osalta mietityttää, että kannattaako isyyslomaa edes pitää, jos työt kuiteskin loppuu huhtikuun jälkeen. Ei varmaankaan.

Toivotaan, että kaikkien miehillä olis parhaat mahdolliset mahdollisuudet keskittyä pikkuisiin heti alkuajoista lähtien :)
 
Moi! On tää koko foorumi menny niin kummalliseksi, että ei ees huvita kirjottaa... Täällä la meni jo eilen ja ei mitään kummempia tuntemuksia ole edelleenkään... Ehkä tuo alapää jomottelee vähän enemmän, mutta se lienee vaan tuota liitoskipua, eli aika hitaasti mennään. Eilen oltin neuvolassa ja ei muuta kun ootellaan edelleen... Maanantaina taas neuvolaan ja perjantaina yliaikaiskontrolliin sairaalaan, jos ei mitään sitä ennen tapahdu. Oon ollu kamalan väsynyt jo monta päivää, vaikka nyt oon nukkunu yötkin ihan mukavasti. Lieneekö jotain oiretta jo? :) En jotenkin ees jaksa jännittää synnytystä enää, kun ei tiedä mitä odottaa. Täytyy vaan luottaa, että kyllä ne siellä sairaalassa meistä huolen pitää. Oon vauvelilta usein kyselly,että koskas olet ajatellut tulla masun tälle puolen, mutta ei hän ole mitään vastannu, potkinu vaan vastaukseksi :angel8
 
Moi kaikille! :)

Ja suuret onnittelut synnyttäneille! <3

Oon päivittäin käynyt lukemassa teidän juttuja, mutta kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle kun pikkuinen viihtyy niin hyvin äidin sylissä suuremman osan päivästä. :) Tänne kuuluu nyt paljon parempaa kuin alussa! Antibiootit saan lopettaa tänään kun tulehdusarvot on laskenut normaalitasolle! :) Episiotomian haavakin parantunut jo tosi hyvin!

Vauva voi mainioisti ja kasvaakin nopeasti! :)<3 Meillä Cuplaton tipat auttoivat todella hyvin vatsavaivoihin ja nyt on oikein rauhallista. Pikkuinen nukkuu yöllä 6-8h ja herää kerran tai kaks syömään. Päivällä nukkuu kerran tossa parvekkeella 3-4tuntia, jolloin voin itse myös levätä. Kovasti tekisi jo mieli lähteä pikkuisen kanssa ulos ja kävelemään, mutta lääkärin mukaan minun on otettava vielä rauhallisesti ja kerättävä voimia kun verenmyrkytys ja kohtutulehdus oli aika paha. Omasta mielestäni olen nyt kyllä täysin kunnossa.

Toivottavasti mahdollismman moni pääsisi tällä viikolla synnyttämään! Täällä jännitetään teidän kanssa :) Paljon tsemppiä kaikille!<3
 
hei pitkästä aikaa täältäkin:) en oo oikeen innostunut tästä uudistuksesta minäkään ja varmaan osin se laski vähän innostusta kirjoittaa foorumille... siksi oon lähinnä lukenut muiden juttuja enkä kirjoitelllut mtn.
meille kuuluu hyvää, mies vielä muutaman päivän kotona ja sit arkea kahden pikkusen kanssa alkaa. muuten menee varmasti hyvin mutta tämä uusi tulokas on osoittautunut kovin äidin pojaksi, on kiinni jatkuvasti nykyään mussa, ei suostu nukkuunkaan muualla. tätä nyt ollut muutama pv. toinen mikä mietityttää on esikkoisen päiväunet, se on temppuillut ja taistellut niitä vastaan aika paljon jo tammikuusta lähtien, onneks nekin menee edes välillä ok. mut on tässä opettelua vielä:)
muuten esikoisen kanssa mennyt hyvin ja samoin vauvan. poika nukkuu yöt yhdellä,j oskus kahdella syötöllä. aamulla kuudelta alkaa ähisemään ja ponnistelemaan ja tuhiseen niin että mies on ottanut syliinsä ja saan hetken vielä nukkua. välillä syötöt tosi pitkiä yöllä mut yleensä tosi sutjakkaasti menee. esikoinen on ollut tooosi ihana vauvaa kohtaan ja on onnellinen kun on saanut olla äidin kanssa välillä kaksinkin.
kaikille tsemppiä loppuraskauteen, tuntuu et se loppu on sitä varsinaista Odottelua! kyllä ne vauvat sieltä tulee! ja joku puhui raskausarvista niin mulle tuli lopussa kans yllärinä kivat arvet ja ei oo kyl kiva. mut ne pienenee kummasti kun maha palautuu kasaan:) kiloja mulla lähti 11 ekan viikon aikana, nyt on jymähtänyt tähän ja vielä olis 4kg poistettavana...
 
Hmm, onkohan Eevi^ päässyt synnyttämään kun sitä ei oo täällä hetkeen näkynyt.. :) Pistää aina heti silmään jos aktiivisemmat olleet kauemmin poissa.

Itellä taas tuskien yö takana, tätä alaselkää särkee tosi paljon mutta ei mitään säännöllistä kipua mitä vois alkaa laskeen.

Tossa pari tuntia sitten kuitenkin sängyssä makoillessani (olin heränny kipuun) tunsin, kun jotain valui vähän housuihin. En uskaltanu heti ees nousta ylös, mutta sit ku nousin nii totesin että eipä valu enää. Kävin vessassa ja takaisin makoilemaan. Lopulta kun nousin ylös ja kävelin alakertaan, niin portaissa taas valahti vähäsen, vähä niiku menkkojen alkupäivinä eli ei todellakaan paljoa. Laitoin siteen ja tässä nyt sit seurailen meininkiä, en oo ees soitellu vielä mihkään koska mulla koko raskauden oikeestaan ollu tosi vetistä valkovuotoa, niin en oikeen osaa kuvitella tuota lapsivedeksi. No mut kattellaan! Miehellekään en kertonut asiasta mitään (:DDD) vaan lähetin sen normaalisti töihin :D Aattelin, että turhaan sitä vielä huolestuttaa jos tää onkin vaa valkovuotoa. Ja kun niitä kipujakaan ei vielä ole, niin ihan hyvin pärjäilen tässä yksinäni. Ehkä myös hieman itsekkäästi ajattelin, että kun nyt on perjantai, niin jos mies tänään jäisi jo töistä pois niin häneltä otettaisiin isyyslomapäivä huomisestakin, kun taas mun mielestä ois kivempi että jos se on koko päivän töissä niin isyysloma lasketaan vasta sitten maanantaista lähtien eli se sais olla sitten koko viikon pois töistä :D

(ja nyt oon viel ihan varma että kun tän kaiken kerroin täällä julkisesti foorumilla niin väärä häly tässä kuitenkin on)
 
Hei tyhmät automaattihymiöt, nyt mun suluissa oleva monen Deen repeevä naama on ihan vammanen. :D Ois kai pitänyt laittaa ( :DDD )
 
Aamuilmoittautuminen täältä, eli kotosalla ollaan, ei merkkiäkään mistään, paitsi yläpää alkaa olla jo aika kypsää kamaa. Yöllä heräsin ihmeaikaan "kollottelemaan" eli vaan haahuilemaan mutta ei mitään syytä ollut siihenkään.. Tosiaan, heti sitä aktiivisia kirjoittelijoita kaipailee kun jotakin ei näy. Teidän kanssa lähtöjä on mukava jännäillä ja kysellä mutta hermo meinaa mennä omiin "jokojokojoko"-soittelijoihin. Huooh!! Oma isä viimeksi eilen (olin jo nukkumassa!) soitteli että eikö nyt MITÄÄN tuntemuksia. Pitäsköhän jokaisesta vihlaisusta soittaa.. No hyväähän ne vaan tarkoittaa mutta hermo on kireellä..

Huih Huuhkaja! Jospa se sinullakin alkaisi lähtö tulla, luppavalta kuullostaa. Itsellä ainakin on alkuun ollu just sellasta jatkuvaa jomotusta ennenkuin on muuttunut kunnoon supisteluiksi.. En minäkään viitsi ihan joka oireesta miehelle kommentoida, turhaan hermoilee sitten kun 9/10 on kuitenkin aina vääriä hälytyksiä. :) Ja samalla tavalla taktikoisin isyyslomapäivistä.. ;)

Kiva kuulla vitsukka että siellä on arki alkanut sujua. Harmi jos päikkäriongelmat sattuvat samaan kauteen pienen kanssa, meilläkin sellaisia oli. Mutta onneksi ne on yleensä ohimeneviä juttuja.. Ja ihanaa että be on toipunut myös jo paremmin! Pääsette vihdoin ihan tavalliseen arkeen kiinni, kyllä sitä taas osaa arvostaakin sitten.
Cuplaton on kyllä mahtava keksintö, oli se sitten henkinen tai oikea vaikutus mutta tärkeintä on että paremmin sujuu! :)
 
Katsotaan, miten käy! Vuotoa valahtelee tässä nyt aina välillä, niin soitin kättärille ja sovittiin että jos nyt synnytys ei käynnisty ennen iltakuutta (jolloin 12h epäillystä lapsiveden menosta) niin silloin käydään siellä kontrollissa jossa selvitetään onko kyseessä lapsivesi vai valkovuoto. Sinällään oon ihan innoissani vaikka skeptinen oonkin, mielessä pyörii siis ajatukset tyyliin "jes, pääsee harjotteleen synnärille lähdön!" :D eli sairaalalaukku pitää ottaa mukaan varmuuden vuoksi; pitää siis pakata tuossa vielä hammasharjat ja tahnat ja miehen olovaatteet.
Raasu varmaan saa sydärin ku tulee töistä kotiin ja sanon sille että "älä turhaa riisuudu, lähetään käymään päivystyksessä ku mulla ehkä valuu lapsivettä mut ehkä ei" :D

Sekin on myös kiva, että (ainakaan vielä) kipuja ei ole, ja jos sama meno jatkuu illallakin, ni pääseepähän halvalla kun ei tarvi taksilla suhailla vaan kunto riittää ihan hyvin julkisilla liikkumiseen. Ai miten niin ajattelen vaan säästöjä joka asiassa? :D
 
Onpa kiva kuulla vitsukka ja be, että arki on alkanut sujumaan! Hienoa, että olet be jo päässyt toipumaan rankasta synnytyksestäkin :)

Voi jukra, toivottavasti Huuhkaja pääset synnyttämään! Ja onhan siinä tosiaan aika hyvä harjoitus, jos nyt vielä väärä hälytys sattuiski olemaan :D Nuo on just hankalia erottaa kun tuntuu, että valkovuotoaki tulee välillä ihan älyttömästi.

Mullakin tuntuu jotenki hassulta raportoida oireiluista varsinki muille läheisille ku miehelle. En vaan osaa alkaa selittämään hirveän yksityiskohtasesti, että "Joo, kyllä viime yönä supisteli ja kohdunsuuta jomottaa ja ja..." Sitä vaan tyytyy toteamaan kyselyihin, että ei tässä ny ihmeempiä. Miehelle sanoinki, että toivottavasti kukaan ei ees ala kyseleen sitte synnytyksestä, ois jotenki hirveän vaivaannuttavaa sitä alkaa selittään o.O Tosi omituista, että oman kropan toiminta on nyt kaikkien kiinnostuksen kohteena.

Eilen meinasi jo vähän ruveta tympimään ku tuntuu, että kaikilla on kans joku näkemys hyvästä synnytyksen aikataulusta. Mies on nyt päättäny, että ei sen vauvan vielä tänä viikonloppuna tarvi tulla ku hänellä on nyt keikat sovittuna ja oma äitini toivoo kans, ettei vauva synny ennenku hänen flunssa on menny ohi. Toki esim. äiti nyt sanoo tuon puolileikillään. Anoppia rupeski naurattaan eilen ku totesin vaan, että minä oon jo nii kypsä, että ihan sama mikä kenenki ideaali aikataulu on :D Ei nuo kommentit oikeesti ota niin päähän, mutta tulee vaa itelle tunne, että aattelisitte nyt hemsveetti minuaki :P Ja ennen kaikkea tuota ihanaa pikkusta, jonka jo haluais syliinsä paijattavaksi <3

Onneksi fyysinen olotila on nyt viime päivinä ollu ihan hyvä, tänäänki aattelin, että vois imuroida. Mies varmaa kieltäis, etten rasita itteäni liiaksi, mutta ihan sama, ei nyt yhtään huvita alkaa ainakaan varomaan synnytyksen käynnistymistä :P (varsinki ku tuolla siivoamisella sitä tuskin taaskaan saa aikaseksi)
 
Mullakin on noita nesteitä valunut monena päivänä, silleen että reisille valuu. Yleensä aina just aamusella sängystä nousun jälkeen. Soitin ä-poliklinikalle, mutta niiden mielestä se kuulosti normaalilta liman eritykseltä, joka voi olla tässä vaiheessa aika runsastakin. Vaikka ei se mun mielestä mitään limaista ollut, vaan kirkasta ja juoksevaa. Mut ei sitten. Ihania eritejuttuja. :)
 
Moikka!

Nää on kyllä jänniä aikoja, monella jos jonkinlaisia lupaaviakin oireita.. Ihan jännittää tulla tänne katsomaan, että kuka milloinkin on päässyt tai pääsemäisillään synnytyspuuhiin. Ja on mukavaa lukea, että arki lähtee sujumaan vauvan jo kotiin saaneilla!

Itellä nyt 40+5, ja alkaa olla pientä malttamattomuutta ilmassa. Psyyke ei taida ihan olla entisensä, jotenkin oon ehkä vähän yliherkkäkin reagoimaan asioihin. Eilen päädyin illalla käymään synnärillä tsekkaan vauvan voinnin, kun se hiljeni moneksi tunniksi, enkä kahessa tunnissa saanu sille kun kaheksen liikettä yhteensä. Synnärillä sitten kumminkin virkos ja liikku vilkkaastikin. Kätilö sano, että ehkä se kerää voimia h-hetkeen.. ;) Oispa niin! No, tänään se on kyllä taas ollu oma ittensä...

Oma vointi on edelleen hyvä, fyysisesti tätä odottamista varmaan jaksaiskin, mutta pää ei enää tahdo pysyä kurissa. Mieskin on muuttunu levottomaks, se näkee vauvaunia ja heräilee öisin melkein joka kerta kun käyn vessassa.

Oispa tää viikonloppu täynnä ihanien vauvojen syntymiä, joiden joukossa se omankin pöntiäisen maailman ensi-ilta!
 
Huuhkaja: Voi toivottavasti pääset jo tosi toimiin. Jännätään täällä sun puolesta:)

Poodle: Täällä kans on huomattu että kaikilla ois jokin oma aikataulu jolloin vauvan pitäis syntyä. Täällä on myös aivan älyttömät aikataulut ristiäisillekin, kun tuntuu että aina on jollakin jotakin menoa. Alkaa jo vähän tympäseen koko homma :(

Täällä on kans hermot vähän kireällä kaiken suhteen, ku ei jaksais enään odotella.
Tosiaankin toivottavasti viikonloppuna syntyis paljon vauvoja niinkuin Hugemama tuossa sanoikin. Sais tuo meidän poitsukin olla siinä joukossa :)

Hyvää viikonloppua kaikille!!
 
Takasin kotona vielä! Lapsivedethän ne oli ja oon jo sormelle auki. Supistuksia kuitenkin tosi vähän. Aamulla takas kãttärille jos ei ny ihmeit tapahdu ja si kai käynnistys. Mies raasuhan oli iha kalpeena ja paniikissa, oma olo viel suht rento. Nyt is pitãs saada unta?? Ja voi hele menee hermo ku tõkkii kãnnyl kirjottamine tänne.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top