Huhtikuiset odottajat 2011

Moips kaikille [:)]

Ajattelin teiltä kysellä, kun mua nyt on koskenut eilen ja vähän toissapäivänäkin alavatsaan ja -selkään. Aivan kuin olis menkat alkamassa! Välillä kipu on erilaista, sellasta että ois painontunnetta?!? Sit ravaan vessassa jatkuvalla syötöllä kun tuntuu et jotain kosteaa on pikkareissa, mutta se onkin vaan valkovuotoa. En muista että olis näin alussa (rv 4+6) ollut edellisissä raskauksissa mitään kohdun kasvukipuja. En sit tiiä johtuneeko siitä että kohtu ei oo venyny 5,5 vuoteen et sen takia jo nyt kipuilee kun pikkuhiljaa kasvaa.. 
Mulla on kyllä kaks keskenmenoa takana, vuosina 2003 ja 2005 ja silloin ne tuli n. rv 9.. Ja niissä mulla ei ollut raskausoireita kummassakaan, yhtäkkiä just paria pvää ennen ekaa neuvolaa alko vuotaa verta ja koskee jännästi mahaa... Pelottaa kauheesti et tää menee kesken.

Niin siis ajattelin teiltä kysellä, onko ollut samanlaisia kipuiluja? Ei tää kauheen kovaa kipua ole, hyvin sen kans pärjää mut kuiteskin [:)]
 
Enkuli85:
kuulostaa ihan tutulta, mulla oli ekat pari viikkoa plussauksen jälkeen semmonen olo, että kuukautiset ois alkamassa hetkellä millä hyvänsä (just alavatsan ja selän tuntemusten perusteella). Eipä onneksi pistäkään päätä hajalle, kun ei muutenkaan ole ollut tässä raskaudessa mitenkään voimakkaita oireita.
Sen jälkeen kivut lakkasivat, mutta välillä saattoi tulla aika voimakastakin kipua jommalle kummalle puolelle (munasarjojen paikkeille) ja olin ihan varma että kyse on kohdunulkoisesta.
Sitten nekin säryt loppuivat, ja eilinen varhaisultra näytti ihan oikeassa paikassa alkaneen raskauden, eli so far so good.

Oman kokemukseni perusteella voisin sanoa, että ymmärrän että huolettaa, mutta näköjään ihan normaalia.
Ja se valkovuoto on kans joinain päivinä aikaslailla runsasta... Ja joinain päivinä tuli ihan aavistuksen verran rusehtavaa vuotoa. Yhäkin: kuuluu asiaan. [:)]

Toivottavasti tämä vähän rauhoitti, mukavaa loppuviikkoa <3

Cava
 
enkuli85, ymmärrän hyvin huolestuksesi. Itsellä kohdunulkoinen takana ja nyt kun en vielä ole päässyt varhaisultraan, niin oon huolesta soikeana, että onhan nyt kaikki ok. Siinä kohdunulkoisessa raskaudessa itsellä ei ollut juuri lainkaan mahatuntemuksia ja ensin vk:lla 11 alkoi vuoto ja siitä vuorokauden kuluttua hirveät kivut. Nyt tässä raskaudessa on ollut kokoajan sellaista menkkamaista jomotusta lähinnä iltaa kohti ja valkkaria tosiaan tulee joinain päivinä ihan kunnolla. Tuo alkoi jo pari päivää ennen plussaamista. Ja alaselkään koskee koko ajan. Joten eiköhän nuo sinunkin oireesi ole ihan normaaleja. :) Itse ainakin kun koen, että nyt on erilainen raskaus kuin tuo ensimmäinen, niin koen sen hyväksi asiaksi. Eli ihan hyvä vaan, että sattuu. :)

5+4 tänään :)
 
Moikka! [:)]

Tänään ei oo onneks ollu kun alaselkäkipuilua hetkittäin!!! Helpotti nuo muidenkin kipuilut [:D]

Ja Klara: Mulla oli vuonna 2006 kans kohdunulkopuolinen. Mä en edes tienny että oon raskaana, menkat tuli ajallaan, joskin hiukan normaalia niukemmat. Mitään oireita ei ollu, pikkasen vaan turvotusta. Sit alko yks aamu vessassa käynnin yhteydessä niin kova vatsakipu, että pystyin vaan konttamaan paikasta toiseen ja sit pyörryin ja muistan pyörtymisen yhteydessä tulleen hartiapistoksen. En kuitenkaan osannu yhdistää raskauteen kun en ollu tuosta silloin tietoinen. Lääkärissä selvis että munanjohdin oli tuolloin revennyt, raskaus oli ollu n. viikolla 11. Verta oli vuotanut vatsaonteloon puoltoista litraa ja suoraan siitä leikkauskeen sit.. Oli pelottava kokemus. Ja siitä jääny sellanen et jos on ollu mitä vaan vatsakipuja vaikka menkat normaalisti tullutkin ni aina tehny raskaustestin. Pelko niin kova ollut että menettää sen viimeisenkin munanjohtimen.[8|]

Ja nyt vaan toivon että kaikki sujuis normaalisti! Parin viikon päästä on ultra missä kans katotaan onko pikkunen oikeessa paikassa kasvamassa <3
 
Moikka kaikille!

Vielä varmaan mahtuu mukaan uusi huhtikuun odottaja [:)]. Olen seuraillut keskusteluja jo jonkin aikaa ja nyt päätin uskaltautua mukaan itsekin. Testasin plussan reilu viikko sitten ja nyt on mittariin kertynyt rv5+1. Olen itse 31 vuotta ja mieheni 34 vuotta. Raskaus on meille molemmille ensimmäinen ja niiiiin kovasti toivottu. Pillerit jätin pois jo tämän vuoden tammikuussa mutta koska meillä oli toukokuussa häät niin kunnolla ehdittiin siis yrittää raskautumista 4 kuukautta ennen kuin onnisti! Olipa jotenkin epätodellinen ja outo fiilis kun lopulta tuli Clearbluen-digitestiin odotettu teksti "Gravid/Raskaana". Ehdin kuvitella itselleni kevään ja kesän aikana jo niin paljon oireita joka kierrossa, että testejä on tullut tehtyä useita ennen kuin onnisti. No, nyt on kaikki kovin jännää, uutta ja ihanaa. Mitään pahoinvointeja minulla ei ole vielä ollut mutta rinnat on hellinä ja vatsa kipuilee tasaisen epäsäännöllisesti, ilmavaivojakin on siunaantunut ihan kiitettävästi ja päikkärit on otettu joka päivä. Kenellekään ei olla vielä kerrottu ilouutisia vaikka jo häämatkasta lähtien ollaan kuultu kyselyitä "joko?". Varmaan odotellaan ainakin ensimmäiseen neuvolaan asti, joka on 23.9. ennen kuin hiiskutaan asiasta kenellekään ja sanotoaan "no, JO!". Lasketun ajan pitäisi olla Vau:n laskurin mukaan 27.4. mutta katotaan nyt muuttuuko se kun pääsee ultraan. Ihan loppukuun odottajia kuitenkin [:)].
 
Kaisa79,
Tervetuloa ja onnea plussasta! Täällä on kiva vertailla oireita ja mielialoja "kolleegojen" kans [:D].
 
Hoh,
kävinpäs kokeilemassa Zumbaa tänään. Olin ekaa kertaa tunnilla. En ole mikään maailman parhaassa kunnossa oleva urheilupimu, mutta ehkä jonkinlainen peruskunto löytyy. Mutta olipas rankkaa!!! Tosin ihan hyvällä tavalla rankkaa.

Nyt kun hengästyy helpommin ja syke tuntuu nousevan aika todella herkästi, niin pitää näköjään vähän omaan tahtiin jammailla siellä. Ajattelin kyllä jatkaa tuota, pyrin liikkumaan säännöllisesti niin kauan kuin vain pystyn. Esikoisen kanssa kävin pitkällä lenkillä vielä päivää ennen synnytyksen alkamista - mulla ei nivel- tai selkäkivut vaivanneet ollenkaan.
Ja pilatesta treenasin myös viikolle 35 saakka - sitten jäin tunneilta pois kun se ei ollut mikään erityisesti raskautta varten suunniteltu tunti. Alkoi kaikki alaspäin kurkottelut ja muut tuntua vähän pahalta.
Pilatesta muuten suosittelen lämpimästi ihan kaikille mammoille, vaikka ei ennen olisi kokeillutkaan. Kun niistä tekniikoista oppii edes ne ihan perusjutut, niin lihaskunto alkaa olla aika hyvissä kantimissa. Helpottaa synnytyksessä ja siitä palautumisesta. Ja suurenevan vatsan kanssa on esim. selkä koetuksella, joten pilates on ihan parasta siihenkin. <3

Täällä kuvottava olo alkaa selvästi voimistua. Nyt on iltapäivästä iltaan asti koko ajan vähän semmonen yököttävä olo... [&o] Noh, kuuluu pakettiin, joten mikäs siinä. [:)]

Cava
 
Hei vaan kaikille!

Vielä yksi ilmoittautuu mukaan. [;)] Tällä hetkellä raskausviikkoja 7 + 2 ja laskettu aika on 13.4. Ensimmäinen lapsi molemmille... eli kaikki on uutta ja pelottavaa.

-Tukka
 
Cava Mua jännittää vähän mun tanssituntien alkaminen. Opetan ite työväenopistossa itämaista vatsatanssia ja käyn muualla vielä tunneillakin. Oon huomannu kanssa, et hengästyn nykyään tosi helposti, vaikka oon kesälomaa lukuun ottamatta fillaroinut töihin (11 km) keväästä lähtien. Mulla oli viime vuonna tunneilla oppilas, joka oli syksyn ajan viimeisillään raskaana, sai lapsen vuoden vaihteessa ja ilmestyi vauvan kanssa tunnille taas tammikuun puolessa välissä :) Et se on aika yksilöllistä, miten paljon liikuntaa pystyy/jaksaa harrastaa. Ite ilmoittauduin jopa tanssinäytökseen lokakuun alussa, kun eihän tämä raskaus kai silloin vielä edes näy. Ainakin noissa oppaissa on olukenut, että kaikkea liikuntaa voi harrastaa niin kauan kuin se itsestä hyvältä tuntuu.

Mulla on tässä viime viikon alkaneet sitten nämä pahoinvoinnit. Töissä piti paljastaa yhdelle työkaverille, että oon raskaana, kun se ihmetteli mun syömättömyyttä. Erityisesti lounasaikaan mikään ei tahdo mennä alas. Oon myös huomannut, että matkapahoinvointi on moninkertaistunut normaalista ja taidan sinnitellä fillarilla töihin mahdollisimman pitkään, sillä nuo bussimatkat on todella tuskallisia. Rinnat eivät oo enää kipeät, mutta ilmavaivoja on sitten siitäkin edestä. Maha on ihan turvonnut palloksi, todella epämiellyttävää.

Nyt viikonlopulla pitäis kertoa anopille raskaudesta. Saa nähdä tuleeko sopivaa tilannetta :)
 
Sista81: no mulle on joka puolelta toitotettu sitä "omien tuntemuksien mukaan" liikkumista ja sitä noudatin edellisessäkin raskaudessa. Silleen toimi kaikki hyvin. Eli sullekin taitaa tanssi olla tuttu laji, ni tunnet varmasti kroppasi ja jaksamisesi myös.

Yleisesti liikunnasta raskauden aikana: tässä pari linkkiä joihin oon törmännyt. Tuo eka on kaksplus foorumista löytynyt ketju, kannattaa lueskella nimimerkin 77mm kirjoituksia, siinä on ammattilaisen ohejita. :)

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/808317-kuntosalilla-raskaana-ollessa/

http://www.fit.fi/liikunta/liikesarjat/_a9168/maha+edella+jumppaan/


Ja sitten taas pari rauhottavaa sanaa kaikille (oman miellipiteeni haluan vain ilmaista): liikunta on toki hyvästä sekä äidille, että vauvalle. MUTTA! Etenkin eka kolmannes voi olla todella haastava fyysisesti. Joten jos ällöttää ja väsymys meinaa viedä tajun, ni sit vaan sohvalle viltin alle suklaata mussuttamaan! Ihan oikeesti kannattaa kuunnella itseään ja tuntemuksiaan eikä tehdä jotain "kun vissiin pitäis" -periaatteella. Ja jos vaikka jaksaa jonkun puolentunnin kävelynkin päivässä tehdä, ni kaikki on aina vaan plussaa. Kuntosalikorttia ei tarvii vartavasten lähteä hankkimaan.
Toisaalta taas raskaus ei oo mikään tekosyy laiskotella ja herkutella yhdeksää kuukautta, mutta jos se tuntuu oikeelta tavalta ni hittojakos siinä sitten. [:D]

Sanotaanko tiivistettynä niin, että omaa kroppaa kuunnellen tekee sen minkä uskoo parhaaksi olevan sekä itselleen että vauvalle. Antaa niiden ikiaikaisten vaistojen tulla pintaan ja ohjata. [;)]
 
Ihanaa, tänään oli varhaisultra, 7+3 viikkoa takana ja sielt löyti kun löytyikin pieni papunen sekä tosi nopea sydämentykytys . Tosi helpottavaa näin kolmen alkuraskauden keskenmenon jälkeen. On tosi onnellinen olo. Nyt pidetään peukkuja että kaikki menee jatkossakin hyvin. Laskettu aika olisi 15.4.2011.
 
Hei kaikille ja onnea odottajille!
Täällä menossa 7+3, laskettu aika laskurilla on 22.4. Kovati yritettiin tulla raskaaksi ja kahden vuoden yrittämisen jälkeen palkittiin, nyt kädet ristissä toivotaan että kaikki menee hyvin!
Tällä hetkellä kärsitään kuvottavasta olosta joka ei millään muuta muotoaan, oksennus kurkussa saa tässä asioita tehdä ja toivoa ettei ykäile julkisilla paikoilla.. [:'(]
Liikunnan harrastus on jääny aika hiljaseks, ennen kävin urheilemassa monta krt viikossa, nyt ei vaan pysty tekemään mitään. Toivottavasti vielä pystyis, alkaa meinaa tökkimään tää kotona makaaminen opiskelujen jälkeen. Eiköhän se tästä, ainakin lopussa palkinto tulee pienen nyytin muodossa!



 
Huomenta kaikille!
Siirryi tuolta maaliskuisten puolelta eilisen ultran perusteella sitten tänne. Laskettu aika on 1.4 ja toinen lapsi siis tulossa. Viikkoja olikin vasta eilen 9+4 eikä 12,kuten olin luullut...[8|]
Pääasia kuitenkin,että pikkuinen näytti voivan hyvin ja sydän lyö,sekä liikkui ahkerasti... Ihania kuviakin saatiin.
Ikää minulta löyty 23v ja esikoinen täyttää 4.9 7v.. Helsingissä asustelen... :)
 
Heippa!

Yks vanha kotka täällä ilmottautuu huhtikuun odottajaksi. Toista odotan, laskurien mukaan la olis 26.4. eli viikkoja olis "jo" 6+1.
Ikää löytyy 37 v, eli todellakin olen vanha....

Esikoinen on 1v 3kk, eli vanha olin jo sillonki. Meni vaan niin pirun kauan löytää se mies josta tuli mun lasteni isä.

Eka raskaus oli suht helppo, toivottavasti tää menee edes melkein yhtä hyvin. Onnellista odotusta kaikille, pyöristytään
yhdessä...
 
Tervetuloa ja onnea uusille!

Musta on todella hieno juttu että tässä porukassa ikähaitari ja tarinat vaihtelevat näinkin paljon. Saa varmasti jokainen enemmän irti vertaistuesta, kun on eri ikäisiä ja erilaisilla tarinoilla varustettuja mammoja mukana. [:)]

Cava
 
Heippa Gaagel ja tervetuloa! Piti heti tulla kommentoimaan, että ethän sä ole edes vanha [:D][:D] Mä olen 40 ja odotan esikoistani[:D]

Mutta siis ymmärrän juu, kolmekymppisiin verrattuna, me ollaan tooosi vanhoja [8D]
 
moikka!

Enpäs oo pitkilleen tänne kirjotellu.. täällä nyt kaikki hyvin, kovia vatsakipuja on podettu ja nyt sit lääkäri halusi niitten takia jo ultrata (rv 7+0) ja matosella kaikki hyvin :) Syke näkyi ja oli oikeessa paikassa.

Muuten oon kyllä aika oireetta ollut.. Välillä jo mietin että onkos se tämä nyt sit normaalia kun ei mitään tunnu [:D] Pari päivää on kyllä ollut sellasta etovaa oloa ja ruokakaan ei oo oikein maistunut.. noh, jospa tää tästä.

Mites muuten, ootteko sikiöseulontoja miettinyt? Meinaatteko otattaa kaikki verikokeet ja ultrat? Täällä vielä mietinnän alla.. Todennäköisesti kaikki otetaan, ei sen takia että jos jotain vakavaa löytyy niin keskeytetään vaan sen takia, että osataan valmistautua siihen etukäteen ja on sit heti synnytyksen jälkeen jatkohoitovalmiudet... Mies ei vain näe asiaa tällä lailla ja on vastahankaan seulontojen suhteen. Hän haluaa ottaa vastaan mitä tulee, sen enempiä etukäteen murehtimatta.. voi kun sitä osaisi olla noin rauhallinen... huoh...

Mutta oikein paljon onnea odotukseen kaikille!
 
Joo, meikäläinen taitaa vetää ikähaitarin huippulukemat, täytän 43 loppuvuodesta! [:D] Ja tässä sitä vaan esikoista ootellaan.. [:)]
 
Jolane Kyllä minulla on aikomus osallistua seulontaan. Ennen olin sitä mieltä (siis kymmenen vuotta sitten) ettei mikään saa minua tekemään aborttia vaikka lapsi olisikin hyvin sairas. Nyt vanhemmiten on ajatukset sikäli kääntyneet että jos todella pikkuisella havaittaisiin vakava kehitysvamma, siis lähinnä vihannekseen viittaava, ei minulla ole oikeutta aiheuttaa toiselle sellaista tuskaa. Ystäväni on töissä kehitysvammaisten laitoksessa, ja siellä on monia sellaisia lapsia ja aikuisia joilla ei oikeasti elämässää on le mitään muuta kuin tuskaa. Sellaista en katso oikeutetukse aiheuttaa, jos sen voin välttää, en lapselle enkä itselleni.
No nyt kun tuntuu että onko tuolla mahassa ketään, ja onko sillä kaikki ylipäätään hyvin kun/jos meidän papu on vielä hengissä, niin tuntuu tosiaan vähän kaukaiselta että joutuisi harkitsemaan....
Toivottavasti kaikki kunnossa. Rinnat on vähän herkät edelleen, ei siis todellakaan voi sanoa että kipeät. Vatsassa ei tunnut mitään. Väsyttää jonkin verran. Syömisessä ei mitään erityistä, paitsi teen juonti on huomaamatta vähentynyt roimasti. Yleensä varsinainen litrahuuli ja nyt mieluummin melkein mehua.
 
Jolane:
kyllä ollaan menossa, tietysti kun sellainen järjestetään.
Jokainen tutkimus kannattaa melkeen ottaa vastaan, koska kaikki ne tukevat sekä lapsen, että äidin terveyttä. Jos jotain poikkeavaa löytyisikin jommankumman terveydentilasta, voidaan niihin sillon myös paremmin tarttua.
Ymmärrän kyllä miehesi kannan asiaan myös. Mutta voithan yrittää perustella asian juuri sillä, että varmistutte, että kaikki on kunnossa. Jos ei olisikaan, niin teillä olisi enemmän aikaa hyväksyä asia, tietää mitä odottaa. Se keskeyttäminen ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto.
Ja ennenkaikkea: on hyvä käydä kuulemassa, että kaikki on hyvin, joten se asia ei sitten paina mieltä koko loppuraskauden aikana! [:)]

Ja yritän aina hienovaraisesti muistuttaa tästä mammoille: tämä on sinun oma raskautesi! Tietysti, TIETYSTI me kaikki toivotamme lapsen isän tervetulleeksi täysivaltaisesti mukaan odotukseen, mutta oman kehon määräämisoikeus ei silti katoa mihinkään.
Eli jos nyt silleen kivasti tän osaisin muotoilla: loppupeleissä ratkaisu on sinun ja miehesi tulee se hyväksyä. [;)]

Tsemppiä oireettomuuden kanssa (kun sitä vielä kestää)! [:D] Musta tuntuu että vasta nyt alkaa pahoinvoinnit ja muut ongelmat potkia, ekat 7 viikkoa meni vaan ihmetellessä, että eihän tää miltään tunnu...
Tai sitten olet niitä onnekkaita, joilla ei oireita niin kovin hirveästi edes tule.

IhaNainen: teestä ihan sama huomio. En pidä kahvista yhtään, joten en sitä juo. Mutta teetä juon normaalisti helpostikin sen litran päivässä. Nyt jää aamuteekin kesken... Ihan harmittaa! Teen juonti on vaan niin semmonen mun juttu. Nytkin istuisin tässä työkoneen takana muki kädessäni, mutta kun ei se uppoa... taidan hakea mukin ihan vaan sormienlämmittämistä varten kohta. Perhana kun ikkunoista käy kylmä tuuli!

Cava
(joka teeskentelee tekevänsä yhtä raporttia, mutta vakoileekin tänne ja haaveilee vauvahaaveitaan...)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top