Helmivauvojen ihanaiset odottajat

Heissan pitkästä aikaa..

Meillä siis ensimmäinen lapsi tulossa (joku sitä tuolla kyseli). Kävin ultrassa 21. päivä Hyvinkäällä myöskin.. Kaikki oli masuasukilla hyvin ja reippaasti pienokaiseni liikehti.. Isäntä ei uskaltautunut mukaan, kun ultrattiin alakauta. Uusi ultra-aika olisi 18.9. tasan rv 20.

Mulla ollu kanssa ikäviä vihlasuja molemmin puolin massua ja vatsa turvoksissa kuin ois jalkapallon nielly.. [:D]

Meillä aikoja melko säännöllisesti.. terveydenhoitajalla kävin rv 8+6, lääkäri on rv 13+4 ja sitten taas terveydenhoitajalle rv 17+5.
 
Multakin kysyttiin neuvolassa etta missa haluan synnyttaa, silla vahan kyselinkin... Taidan valita Katiloopiston, sinne ainakin olen menossa ultraan.

Mullakin on alkanut masu vihlomaan ja nipistelemaan ja maha on niiiiiin turvoksissa etta ihan allottaa!

Onko teilla kellaan muuten mitaan pelkoja raskauden, tulevan vauva-arjen tai minkaan suhteen??

En tieda olenko itsekas mutta mua hirvittaa miten kroppa tulee muuttumaan! ..ja etta palautuuko se edes lahelle normaalia sitten synnytyksen jalkeen. Vauva-arki ei sinansa jannita ainakaan viela, vaikka kyseessa eka vauva. Oon hoitanut lapsia tyokseni perheissa useamman vuoden ulkomailla ollessani joten luotan parjaavani. Tietenkin jannittaa synnytys ja etta meneeko siina kaikki hyvin... eikohan tassa matkalla ehdi viela tulla monenmonituisia pelkoja ja ihmetyksia :)

Hyvaa viikonloppua!
 
testailempa nyt ton allekirjotuksen ja meen sit siivoomaan.. [:'(] ajatuskin ällöttää ja ärsyttää.. 
 
Moikka taas,
mä ainakin oon päättänyt myös osallistua kaikkeen maholliseen missä saa vauvasta tietää miten asiat on.
Seulonnassakin kävin, ei vielä oo tulokset tullu, mutta uskoisin että kaikki on hyvin (:
Mullakin neuvolassa kysyttiin että missä haluan synnyttää ja valitsin kätilöopiston.
 
Vielä tunti töissä ja sitten kotiin. Tänään on "luvalla" herkuttelu ilta kun on kummipoika tulossa yöksi [;)]
 
Mukavat vkl kaikille meille odottajille
 
Mä kävin eilen siellä np ultrassa ja kyllä kätilö ensi aiheutti mulle ylimäärästä sydämentykytystä, ku alakautta ei meinannu ees löytyä koko vauvaa. Onneks lopulta löyty, mutta sitte vaihdettiin ultraaminen mahan päältä, ni jo vain siellä löytyi semmonen vilpertti että. Ei hetkeäkään pysyny paikallaan, mutta kaikki mitat onneksi saatiin. Kaikki oli kunnossa sydän pamppaili kovasti. Nyt tänä raskauden viimeinkin uskoo todeksi ku on nähny vauvan.

Tekeekö kukaan muu seisomatyötä? Mä teen ja mulla on nyt semmonen inhottava juttu, että kantapäät väsyy todella paljon ja viimenen tunti töissäkin on jo tuskaa ku ei jaksais seistä. Tukisukat on auttanu vähän. Pitänee ottaa useammat kengät töihin ja vaihdella niitä pitkin päivää.
 
Jopas täällä on ollut vilkasta. En ole kirjoittanut reiluun viikkoon ja jo täällä on uusi ketju ja paljon uusia tulokkaita. Mahtavaa.
 
Meillä alkoi tänään 12. rv ja olo on edelleen omenainen. Vatsa on pyöreä kun pallo ja työkaverit on jo alkanut vähän katsella että missä mennään. Onneksi eilen alkoi kesäloma. Keskiviikkona menemme np-ultraan Naistenklinikalle ja se jännittää kolme keskenmenoa saaneena aika paljon. Olo on kyllä aika luottavainen mutta kai se on normaalia jännittää.
 
Aamulla kun heräsin, pyörrytti tosi paljon. No se meni ohi mut edelleen tuntuu et pää tulee sekunnin myöhemmin kun kroppa. Ihan ihmeellinen olo. Viikolla oli vähän kurkku kipeä ja pelkäsin että tulen kipeäksi. Onneksi se taisi olla väärä hälytys. Huono olo on lähtenyt kokonaan pois mutta ruokahalu on pysynyt ihan samassa. Tuntuu et voisin vaan nukkua, syödä ja käydä vessassa. Eilenkin nukuin kolmen tunnin päikkärit ja sen perään 12 tunnin yöunet. Ei ihme jos pyörryttää.
 
Mahtavaa viikonloppua kaikille.
 
Olipas tullut paljon höpinää, ja uusi topikkikin tässä välissä.

Toi neuvola kahden viikon välein kuulostaa aika tiuhalta. Meillä on noin kerran kuussa. Viimeksi oli neuvola heinäkuun alussa, pari päivää ennen alkuraskauden ultraa, joka siis oli 10.7. Seuraava ultra tulee olemaan 10.8. ja seuraava neuvola 20.8.

Ensi viikolla menen verikokeeseen sikiseulontaa varten.

Meillä alkuraskauden ultra katsottiin ensin alateitse, ja sitten vielä vatsanpeitteiden päältä, ja näkyi molemmista kyllä, silloin rv 7+4.

Synnytyssairaalaa ei paljon tarvi miettiä, kun täällä ei edes taida olla kuin yksi.


Mulla on edelleen niitä pahoja vihlaisuja tuolla munasarjojen tietämillä, ja niiden kaveriksi on tullut vielä vatsalihaskivut sekä kohtukivut. Hammasta purren vaan eteenpäin. Oksentanut en vieläkään ole onneksi kuin sen yhden kerran.

Mulla on maha jo ISO, rv9+5. Siis se on ihan selvä vauvamaha, eikä sitä voi enää keneltäkään peitellä. Viimeksi eilen yksi kaveri onnitteli meitä, ja kun kysyttiin et mistä, vastasi: "No tosta masusta." Hassua, kun tässä vaiheessa ei kai muka pitäis vielä oikein mitään näkyä.
 
Heissan!



 Tässä nyt menny muutama päivä persii maata viistäen.  Sellane itsensämärehtimisolo valloillaan. "kukaan ei tykkää musta", "kukaan ei sitä ja tätä.." nii....
 Ultrassa oli ihanat näkymät, siellä vauva kieriskeli ja pyöriskeli. Mutta kyllä se taitaa olla niin, että jaettu onni on paras onni. Että kun ois joku jonka kaa vähä ees katella tarkemmi kuvia.
 Toki sitä vähän väliä tulee hymy huulille ja olo "voi hitsinpinpulat mää oon raskaana" ... mut sit taas enemmä tulee oloja "joo-o.. oon raskaana"
 Kyllä mä uskon, että tää tästä vielä suttaantuu, mut kyllä mä oon iha itestäin yllättyny, miten koville tää yksinodottaminen välillä ottaa, vaikka näin alussa oonkin vasta.

 
 
Riiuzka:
Mulla on erilainen tilanne kuin sulla, mutta tunnistin noi tunteet!! Oon siis naimisissa ja silleen en ole yksin, mutta välit vanhempiin on katki eikä ole sisaruksiakaan. Nyt ottanut tosi koville. Itkettää ja itsesäälittää, ei ole oikein ketään kenelle puhuis. Samalla surettaa se ettei mun vanhemmat koskaan leiki mun lapsen kanssa. Tuntuu että on selkä seinää vasten kun ei ole ketään. Siis painotan vielä etten luule tietäväni miltä susta tuntuu, tunnistin vain kokeneeni samanlaisia tunteita vaikkakin eri syystä, pohjalla kuitenkin tunne yksinäisyydestä.
 
Maikkimai: Itse asun Vantaalla ja ekalla neuvolakäynnillä terkkari sitten kysyi heti että missä aijomme synnyttää lapsemme.. Noh, olin kysellyt hieman HUS:sin alueen sairaaloista tuttavapiiristä, jolloin valitsimme Naistenklinikan (osaaminen "erityis-hoitoa" tarvitsevissa tilanteissa, esim. paha raskausmyrkytys tms). Siellä on myös meidän ultrat, kai juuri sen takia kun sen valitsimme synnytyssairaalaksi (sinne siis lähetettiin meidän paperit). Terveydenhoitaja/kätilö suositteli Tammisaarta kun se on pieni sairaala näiden muiden rinnalla ja henkilökunnalla on aivan erilailla aikaa sitten mammoille ja perheille. [:)] Hänellä oli myös vuosien työkokemus kätilönä kyseisestä sairaalasta. Jäimme siis vielä miettimään sitä vaihtoehtoa, kun sairaalaa on siis vielä mahdollista vaihtaa jos siltä tuntuu..

Toivottavasti en selittänyt turhan monimutkaisesti.. [:D]
 
Kiitos Taatiaiselle vastauksesta! Vai etta Tammisaareen synnyttamaan?? Missas se on, mun kasityksen mukaan jossain kaukana...! No oon kanssa alkanut aattelemaan nyt tuota Naistenklinikkaa vaihtoehtona juuri sen niiden erikoisosaamisen johdosta ja siella ainakin apu on todella lahella jos jokin menee pieleen. Mita en tietenkaan toivo... kaikkeenhan on varauduttava eniveis. Vaikka luulen etta osaavaa on porukka Katiloopistollakin etta sinansa.
No pitaa kysella neuvolasta viela [:)]
 
 Hei vaan kaikille tasapuolisesti! Olen pitkään lukenut suurella mielenkiinnolla juttujanne ja jos nyt sitten uskaltautuisi itsekkin tänne ilmoittautua [:)]  Itselläni on la aavistuksen useampia teitä myöhemmin, 28.2. Ensimmäisessä neuvolassa kävin viime torstaina ja ensimmäinen ultra on 10.8. Suurella jännityksellä sitä odotan, ei voi kun toivoa että kaikki olisi hyvin.. Minulla on yksi abortti tehtynä juuri kun täytin 18 ja yksi tuulimunaraskaus n. 4 vuotta sitten.
 Oireina on ollut aivan alusta asti todella kipeät rinnat, 2 vkoa sitten oli muutaman viikon etovaa oloa ja nyt nipistelee vatsasta melkein kokoajan. Niin, ja sitä ihanaa turvotusta löytyy täältä myös, se olisi kyllä voinut jättää tässä vaiheessa tulematta, hih. Ja väsyväsyväsy, siis pohjaton väsy joinain päivinä, tuntuu ettei jaksaisi edes sängystä nousta.
 On ollut aivan ihana lukea kirjoituksianne, tämmöinen palsta on aivan ihana kun saa "höpöttää" samassa tilassa olevien kanssa!! Itsestäni taitaa tulla yh-äiti näillä näkymin, mutta katsotaan nyt miten "isä" tässä ajankuluessa reagoi asiaan. Olemme hänen kanssaan tapailleet vuosia silloin-tällöin ja raskaus oli melkoinen yllätys meille molemmille, mutta en hetkeäkään ole ajatellut tekeväni aborttia, no way! Olen 30-v. ja asustelen siis yksin. Nautin raskaana olemisesta täysin rinnoin vaikka ei tätä suunniteltukkaan. Uskomattomasti olen saanut tukea perheeltä ja ystäviltä, on ollut ihana huomata miten onnekas olenkaan kaikista ystävistä! Onnea teille kaikille, nauttikaa masuistanne!!
 
Moiii ja heii ja terve ja moro!!!

Ihana viikonloppu takana en ole täällä ehtinyt pulisemaan, mitä nyt vähän käyny ihmettelemässä ja päivittelemässä helmeä helmi-listaa :)

Tuntuu, että sain viikonloppuna enemmän aikaiseksi kuin viimeiseen 3 kuukauteen yhteensä. Tapasin ystäviä, pyöräilin, kokkasin ja leivoin, kävin mustikassa, siivosin, kuskasin kavereita ym. ym. ym. enkä ole yhtään pätkääkään väsynyt :) Ehkä nyt tiedän mitä se tarkoittaa kun väittävät, että raskauden toinen kolmannes on sitä parasta aikaa. Jos se on tämmöistä niin kiva juttu!!
Eilen kävin kampaajalla ottamassa väriä hiuksiin ja sekin sai mielen toooosi iloiseksi ja piristi ilmettä :)

Ihan yli-energinen fiilis, kun viimeiset kuukaudet on vaan nukkunut, haukotellut ja maannut soffalla! 

Enää 5 työpäivää niin pääsen 3 viikon lomalle :D

Tervetuloa Escadalle & mukavaa alkavaa viikkoa kaikille helmille helmimammoille!

t. happy & sappy Sash! [;)]
 
ALKUPERÄINEN: rusinapulla

 Siis painotan vielä etten luule tietäväni miltä susta tuntuu, tunnistin vain kokeneeni samanlaisia tunteita vaikkakin eri syystä, pohjalla kuitenkin tunne yksinäisyydestä.


Kiitos.
Kiva tietää, et muillaki o samoja ajatuksia, vaikka se yksinäisyys ei olekaan kivaa.
Pitäis vaan opetella lähtemään ihmisten ilmoille enemmän. Mä olen tässä viime kuukausina erakoitunut aika lailla. En tiedä miksi, mutta jotenkaa ei vaan ole huvittanut pitkään aikaan lähteä minnekään sen erikoisemmin. Tehty muksun kanssa sitten omia juttujamme.  Ja siis nyt puhun ihan kuukausista... olenkin tässä miettinyt että pitää hankkia jonkunlainen harrastus missä näkisi ihmisiä. Mä kuitenkin olen sellainen vampyyri, että mä imen kanssa olijoistani sitä energiaa itseeni.

 
 
 
[:(] täällä väsyttää..uuvuttaa..ahdistaa... kaikin puolin heikko fiilis...
   .... toivottavasti ohimenevää
 
Escadalle teretulemasta, meilla on la:t tosi lahekkain! Itsellani 27.2 :)

Soitan tanaan neuvolaan, mua alkaa hamailee kun mulla ei vielakaan oo aikaa varattuna ekaan ultraan vaikka oon jo mennyt yli 9 vkoa....ainakin sillai saan varmuuden kuka sen varaa!! Ja jos sen sais viela vaihdettua sinne Naistenklinikalle.

On ollut kummaa masukipua/sarkyakin jo kolmatta paivaa lahes jatkuvasti... vai tuleeko niita vihlasuja niin usein etta hamaa? Toivon ettei oo syyta huoleen, mutta aion sanoa tuon neuvolatadille joskos vauhdittais sita ultra-aikaa! Mulla varsinkin oisin tuntuu mahassa inhottavalta...

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille [:)]
 
Onpa tosiaan tullut paljon tekstiä :)
 
Tuolla aiemmin oli puhetta niskaturvotus -ultrasta ja täällä se tehtiin ainakin mahan päältä. Lääkäri teki kyllä samalla reissulla gyn.-tutkimuksen, mutta itse ultrausta siis ei alakautta.
 
Täällä alkaa olo olemaan jo ihan "normaali", kuvotuksia ei ole ollut varmaan enää viikkoon (?) ja suurin väsymyskin on jo helpottanut. Ruskeaa vuotoa on ollut aina vähän väliä, mutta sen puolentoista viikon takaisen verenvuodon jälkeen se tuntuu aika vähäiseltä. Seuraava nla reilun kolmen viikon päästä, josko silloin kuunneltaisi sydänäänet.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top