Heh, taitaa olla oikein yleinen neuvolassakäyntipäivä tänään. :) Liityn joukkoon, sillä kävimme myös aamulla neuvolassa.
Kuunneltiin vihdoin vauvan sydänäänetkin, kun neuvolatäti ei niitä viimeksi suostunut alkaa etsimään jos ei löydykään... Nytkin varoitteli ensin, että saataa mennä etsimiseksi, mutta paikansi pikkuisen samantien ja kova "hevosen laukka" täytti neuvolahuoneen. Oli se vaan aivan ihmeellistä! Tulinkin sitten hymyillen koko matkan aamulla töihin - taisi muutama ohikulkija hieman katsella, että "mikä tuota vaivaa"... :)
Painoa oli tullut 175g/viikko, mikä oli kuulemma ihan normaalia. Itse olin helpottunut, ettei ole tullut enempää, kun sitä on jo omasta takaa ihan riittämiin. Neuvolatäti varoitteli, että masun pitäisi tulla kunnolla näkyviin muutaman seuraavan viikon sisällä ja seuraavalla neuvolakäynnillä on kuulemma enää turha yrittää laittaa tänään päälläni olevia farkkuja jalkaan (vaikka ovatkin todella matalat!). Auts, alkaa siis lähenemään ne päivät kun on pakko täällä työpaikallakin jo tehdä asiasta julkista. Jotenkin haluaisin vielä pitää asian omana tietonani. Tosin helpottaa se sitten ehkä kuitenkin elämää kun ei tarvitse enää mitään salailla... Jotenkin jännittää aivan älyttömästi omalle esimiehelle kertominen ja sitten kun sana leviää niin kaikki tulevat utelemaan asiaa, mikä ei niille kuulu oikein pätkääkään, niin stressaan siis jo nyt ihan älyttömästi tätä!
Jotenkin unohti aamulla kyllä taas kaiken mitä piti neuvolatädin kanssa jutella! On se kyllä kumma! Täytyy varmaan seuraavalle kerralle kirjottaa lappu, mitä joku täällä ehdottelikin jo. Jotenkin sitä vain meni siihen ihanaan onnellisuushuumaan kun kuuli pikkuisen ripeät sydänäänet ja sai tuloskset kaikista testeistä, että kaikki on niin kuin pitääkin! =)
Nyt täytyy lähteä rämpimään tuonne vesisateeseen, mutta edelleen hymyssä suin! Katsotaan kuinka monta ihmistä saan nyt säikytettyä...! [:D]