Helmikuun horinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sinbbu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
vitsi mä muistan sen ku istuin osastolla sängyssä ja katoin ikkunasta ulos ja manasin ku aurinko paisto.oli satanu vettä monta päivää ja sit ku mä en päässy ulos ni aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.:smiley-angry019. ja sit vielä kun kuulin niistä tytön lonkista mitkä meinas evätä kotii pääsyn niin siitä se vasta itku tuli:smiley-angry017
 
Joo onneksi oli lämmin syksy. Mahtavia kuvia musta mahan kanssa, kun olin kävelyllä synnärin puistossa supistuksia vauhdittamassa.. Kunnon pallomassu. Itseasiassa hurjan söpö. Hitsi, et teki kipeetä ny ku muistelee. Öisin satoi vettä. Mut sinä yönä ei satanu, ku mut siirrettiin lanssilla toiselle synnärille. Ja aurinko paistoi, kun poika syntyi. Yöllä oli hienoa synnytyksen jälkeen mennä synnärillä partsille haisteleen ulkoilmaa, kun mies ja poika nukkui perhehuoneessa..
 
Me ei saatu perhehuonetta kun poika tuli sunnuntaina maailmaan ja perhehuoneet oli vloppusin naisten tauti(?) potilaiden käytössä... Olisihan voinut kanssa pyytää maanantaina perhehuonetta mutta onneksi pääsiin sellaiseen huoneeseen missä oli vaan kaksi vuode paikkaa... Mutta kyllä siinä seinät rupes kaatuu päälle kun viis päivää oot sisällä... :o
 
Meitä pidettii 3 vuorokautta, kuulemma käytäntö. Mä olin lähössä jo tokana päivänä kotii, hyvä, ettei menny hoitajilla hermo :D Pyydettii sit ekana päivänä perhehuone. Mies oli siinä välissä yhen yön kotona. Taidettii olla ainoat perhehuoneelliset. Muuten oli mammoja kyllä pilvin pimein. Ei niistä kukaan mitään puhunu, möllöttivät vaan :/
 
Minut kuskattiin heräämöstä suoraan perhehuoneeseen. Ja kyllä oli onni, et pääsi perhehuoneeseen. Ei ois tullu mitään mistään muitten mammojen seurassa.. jo siitäkin syystä, että oon järjettömän herkkä uninen tyyppi. Kärsin yli kymmenen vuotta univaikeuksista ja ne helpotti vasta raskaana ollessa. Ja alkanu palaamaan taas toi ettei meinaa unessa pysyä.
 
Hahaa! Minä sain pojan nukkumaan muuallekkin kuin vaunuihin päikkyjä. Tuossa se soffalla tursottaa. Kiitos mummun niksien :)

Perhehuone olisi ollut kyllä luksusta. Ei päästy valitettavasti. Ei tullut nukkumisesta mitään siellä osastolla vaikka oli päivän synnyttänyt ja ihan rättipoikki. Siellä vuorotellen kun jonkun lapsi itkee ja itsekkin olen herkkä uninen. Mulla ei ole mitään muistikuvaa mistään keleistä vaikka olin viikon sairaalassa :grin
 
Niin! Eihän ne nyt mitään erikoisia niksejä ollut sinänsä. Siinä vieressä kun köllöttää ja laittaa lapsen pyllyn alle käden ja silleen sievästi hytkyttää niin meillä poika simahti saman tien. Aikasemmin on ollu vaan hirveetä huutoo ja taistelua tuo nukutus jos on yrittäny nukuttaa muualle ku vaunuihin.
 
Meil ei Tinka kerkee laittaa kättä pyllyn alle, ku ollaan jo mahallaan :D Muistan kyl, et veljenpoikaa joskus nukutin tollee ja sit vanhemmat tuli kotio ja ihmetteli, et millä mä sen sain nukkumaan ja vielä omaan sänkyyn.
 
Miekin olin sairaalassa kahden hengen huoneessa. Toinen äiti oli joku australialaissyntyinen, jutteli puhelimessa tutuilleen välillä englanniksi ja välillä suomeksi. Ja öisin hän ei muka saanut nukuttua yhtään, kun vauva kitisi niin paljon. Kummasti sieltä kovaääninen kuorsaus kuului varsin usein, enkä oikein usko, että se oli se vauva. :D Siinä kyllä huomasi hyvin, miten ihmisen käsitys omasta nukkumisesta voi olla ihan väärä. Hän kuvitteli nukkuneensa yhdenkin yön aikana (kaksi yötä sain sitä kuorsaamista kestää) korkeintaan tunnin, mutta kyllä sieltä sitä kuorsaamista kuului pari kolme tuntia. :D Ja voisin kuvitella, ettei hän ihan saman tien alkanut kuorsata, oli hetkittäin jopa ihan hiljaista ja sain itsekin torkahdettua. Oli kyllä niin ihana päästä sitten kotiin!
 
Sinbulaattori Meinaamme tehdä ihan samoin, ku te "Me järjestetään siunaustilaisuus kirkossa myöhemmin ja hääjuhla.". Menimme 2012 huhtikuussa maistraatissa naimisiin ja käytiin sen jälkeen syömässä siskojeni kanssa. Suurin osa suvuistamme ja kavereista ei edes tiedä, että olemme naimisissa, koska emme halua huudella. Ne muutamat, joille ilmoitimme, saivat kortin, jossa luki "Liittomme siunataan ja sen jälkeen juhlitaan joskus tulevaisuudessa". Ja se tulevaisuus on, kun saamme suurimman remontin pois alta ja säästettyä, koska haluan ehdottomasti isot häät tai no niin isot, ku on varaa ja mies on samaa mieltä. Emme missään nimessä halunneet tyytyä mihinkään ei meille sopivaan, mutta lasten ja itseni takia oli pakko päästä naimisiin. Mies hangoitteli vastaan, mutta lupasi sanoa tahdon, ku on täyttänyt 25 vuotta ja 4 päivää siitä oli maistraatissa aika :laughing021
Viime vuonna juhlimme ensimmäistä hääpäivää samalla maistraatti porukalla leffassa ja käytiin syömässä. Tänä vuonna haluaisimme käydä katsomassa standupia, mutta Tampereella on niitä todella huonosti.. Ja toinen sisko jää kyydistä pois, ku laskettu aina on ensi viikolla :happy112

Niin ja vuosipäivämme on syyskuun puolivälissä eli ne hääjuhlat tulevat olemaan sitten silloin joskus hamassa tulevaisuudessa. Ei missään nimessä hikisiä heinäkuu pippaloita, ku en kestä edes saunaa :gen113

Ja synnytyksen jälkeen minä sain olla siellä potilashotellissa vauvan kanssa, mutta halusin heti seuraavana päivänä kotiin lopun perheen luokse :happy119
 
Voi Kultashiini kommenttini varmaan kuulosti tökeröltä heinäkuun häitä kohtaan, mutta en tarkoittanut sitä niin.:smiley-ashamed005 Olen ollut sellaisissa häissä vieraana ja silloin on kyllä tavattoman kaunista ja ihanat kesäyöt.
Mutta tosiaan minulle ei sovi kuumat paikat ja liian kuumat kesätkin ovat tuskaa. Ehkä muuten voisin itsekin juhlia juuri tuolloin häitäni :happy119
 
Ei se kyl kuulostanu :D Kävi vaan naurattaa :) Mä oisin halunnu juhannushäät, mut ne tuntu jotenki vaikeelta järjestää. Ihmisillä on ykeensä silloin muutenkin menoa. Oisin halunnu myös kieloja, mut nehän kukkii alkukesästä. Elokuussa ei sit taas ole mansikoita... Oishan se kyl ollu hauska, jos ois ollu sama hääpäivä, kun omilla vanhemmilla. Ehkein nyt kuitenkaan enää sitä muuteta. Jätkä täyttää samana päivänä 11kk, ni kyllähän sekin ihan hauska on :)
 
Me mentiin juhannuksena kihloihin, mut tuskin me siunausta järjestetään siltikään juhannuksena. Tosin toukokuukin on jo ihanaa aikaa, ei oo liian kuumakaan vielä. Mut saa nähdä ny sit. Meillä on kova säästö päällä, kun saadaan syksyllä asp-tili käyttöön, nii voi olla, et fyffet hurahtaa omistusasuntoon ja sukulaiset saa meidän häitä oottaa.. :D
 
Me mentii naimisiin maistraatissa heinäkuussa 09, tarkemmin viimenen päivä. Seuraavana päivänä oli juhlat. Mahdollisimman halvalla mentiin, esim. hääpäikka oli kaverin kotipaikka, tarjoilut tehtii ite+ äidin ja mummon avustamana. Mun mekko tais olla kallein yksittäinen hankinta, sellainen linnamekko(mittojen mukaan teetetty), mies pukeutu kilttiin :) Väkeä oli arviolta 30-40 henkee paikalla. Ja hauskaa oli. Ei ihan perinteiset häät, mut ei sellaset ois meille sopinukaan.

Muoks. ne pidettiin vanhan navetan parvella ja pihalla :)
 
Kyllä tänne tulee tkestiä sen verran että jos ei kerran tunnissa, vähintää kahessa käy lukasee uudet viestit niin kyllä tippuu kärryiltä :grin

Mistä tänää on puhuttu? :grin
 
No mulla on niiiin hidas netti ollu tänää nii en oo jaksanu odottaa et sivu latais.. nythän tässä on lukemista kun vihdoin pääsin tänne ihmettelemään :grin
 
Takaisin
Top