Kultashiini, mieki oon samanlainen "hiihtäjä". Aina veljetkin sitä naureskellu. En ole myöskään raskausaikoina vaappunut, kun olen sellainen viuhtoja. Nyt on pitänyt oppia kävelemään hitaamminkin, kun on tuo esikoinen tallustelemassa mukana. Pysyypähän sitten myös äitini vauhdissani. :D
Miullakin on joinakin päivinä tuollaisia "kohtauksia" kuin
Mirabellalla.

Eli kun jotain aloitan tekemään, niin saan samaan syssyyn tehtyä paljon muutakin. Olen kotihommissa (ja ehkä muutenkin) vähän sellainen on/off-tyyppi. Jos teen, niin teen paljon ja lyhyessä ajassa, jos en tee, niin sitten tosiaan en tee. Kaikista huonoiten miulta luonnistuu sellainen, että teet vaan jonkin yhden jutun. Sitä ei millään tahtoisi saada aikaiseksi. Mutta jos on monta asiaa tehtävänä, niin alkuun päästyä sujuu helposti. Vaikka joskus kyllä ajattelee, että olisi ehkä helpompi tehdä vähän joka päivä, jos vain saisi itsensä siihen totutettua.
Niin, ja hyvää ystävänpäivää kaikille ja onnea päivänsankareille! :) Täällä ei ystävänpäivää juhlisteta mitenkään. Olisin tyytyväinen, jos mies vaikka muistaisi minun olevan vaimoke eikä kämppis. :P No, eipä tänään kyllä mitään ihmeitä ehtisikään, kun pitäisi yksi kissa pestä ja näyttelykamat kaivaa jostain naftaliinista. Se olisi kissanäyttelyviikonloppu edessä, jei!