Esikoiseni sai aina vauva-aika kaiken heti, tietysti kun ei ollut mitää syytä odottaa ja monesti meni vähän turhankin helpolla ininän perässä. Nyt hän onkin sitten tietoinen siitä, että huudollahan kaiken saa.. Nyt kun on vauva talossa, totuus on se, että jo siinä molemmat joutuu odottamaan. Välillä vauva joutuu huutamaan yksin jos se esim tapahtuu juuri silloin, kun olen vaikka esikoisen kanssa vessassa kakkapyykillä tms.. ja taas jos imetän vauvaa ni esikoinen joutuu odottamaan. Eiköhän kaksoset opi siihen, että ihan heti ei voi kaikkea saaha..
On aivan erityistä olla se ensimmäinen, koska onhan se myös äidin sydämessä aina se ensimmäinen lapsi <3 Nauttikaa siis siitä, että on vain se yksi. Koska pystytte täysin rinnoin keskittymään siihen. Sitten taas toisella on oma erityinen paikka, se on se toinen ihana pieni vauva jonka kanssa saa kokea kaiken toisella tavalla, kun siinä häärää se esikoinenkin. Ja se tunne, kun sydän melkein pakahtuu onnesta kun isompi pussaa pienempää.. Se rakkaus mikä sisaruksien välillä on pienestä pitäen ja toivon, että osaan haalia sitä rakkautta niin hyvin että se kantaisi koko sisarusten elämän ajan :)