Helmikuun horinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sinbbu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllä minulla ainakin yöheräilyt, oli niitä yksi tai kymmenen, vaikuttavat muistiin ja keskittymiskykyyn. Toisaalta on vaikea keskittyä mihinkään, kun aina tulee jonkinlainen keskeytys. Se on taas uuden elämäntilanteen ansiota :). Minun oli tällä äippälomalla tarkoitus opiskella, mutta täytyy sanoa että on kovasti muut asiat olleet mielessä. Nähtäväksi jää onko pää terävämpi kun loppuu yövalvomiset tai/ja imetys.

Tänään tein hyviä löytöjä alennusmyynneistä, vauvanvaatteita :) En olekaan aiemmin löytänyt noin hyvin mm.villapuvun, juhlamekon ja ihan käyttövaatetta, mukavaa :)
 
Sama mulla.. huonosti nukutut yöt aiheuttaa keskittymiskykyyn ongelmia ja mä myös oon jatkuvasti äkäinen. Poika nukkuu onneks niin hyvin yöt, et vaik ois joutunu heräileen niin oon saanu hyvin nukuttua. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Nytkin oli mahtavaa herätä kun poika räpelöi pienellä kädellään nenääni ja läiski lättyyn. Kaks kertaa söi yön aikana ja ysiltä meni nukkuun. Herättiin vartti sitten... Mun pitäs kans opiskella ny sit, mut vähän jännittää et jaksaako kuitenkaan... Lähihoitajan ammatti olisi mielessä ja siitä suuntautuisi lastenhoitotyön pariin. Ei enää jaksa vanha ammatti innostaa. :)
.
 
Mä olin ihan aivoton vauvan syntymän jälkeen, vieläkin oon vähän höppänä, mutta sitä en pistä vauvan piikkiin, sukuvika :)

Mä haluaisin kanssa tehdä jotain " henkevämpää " kun töihin lähtö tulee. Kauneudenhoito alalla oon työskennellyt, mutta se ei enää oikein nappaa. Lisäksi haluaisin tehdä vähän lyhyempää päivää lasten takia, mutta jää nähtäväksi mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jos se kolmas vauva vielä saataisiin, sitten ei vielä aikoihin asiaa tarvitsisi mietiskellä.
 
Mä oon väsyneenä yleensä tosi masentunut, ei innosta yhtään mikään, edes vauva...sen takia sitä pitää välttää viimeiseen asti. Nyt vaikka oon nukkunut aika vähän, niin ilmeisesti kuitenkin riittävästi, että on ihan suht normaali olo kahvikupillisen jälkeen. :) Kyllähän multakin tällä viikolla puhelin katos (onneks sain takas), mutta se on mulle kai ihan normaalia...
 
Väsyttää... Poika nukkui hyvin yön ja mies. Kerran ipana alkoi itkemään pieruja masussaan ja kun vähän pumppasi jalkoja, niin helpotti. Mies tuhisi tyytyväisenä vieressä.. :D Mä en sit saanu nukuttua. Väsytti kyllä ja oikein oli ihanat fiilikset kölliä peiton alla, mut uni ei tarttunu silmään. Nyt sitten aamulla poika tarrasi nenästä kiinni ja hypisteli sormillaan ja herätti mut... on se kyl ihana tapa herätä vaikka olisi niin väsyttäny. Kaksi imetystä oli viime yön aikana.. et oishan sitä nukkua saanu, mut ei tällä kertaa..
 
Huh, oon ollut todella huolissani tästä mun sekoilusta, ilmeisesti sitä on muillakin,vaikkakin oon imettänyt 4kk asti ja nyt osittais pumppaksella mennään (tissi ei kelpaa,)toivottavasti johtuu "imetytksestä"
Unohtelen hyvinkin tärkeitä juttuja j varsinkin "lähimuisti"mennyt. Puhelimen hävitän monesti päivässä, viime vk siihen vastasi valintatalon kassa, oli jäänyt ostoskoriin..Unohdin duunin tuotekoulutuksen, vaikka edellisiltana olin vielä menossa. yms yms.sanat hukassa välillä ja
Onneksi en oo unohtanut mitään vauvaan liittyvää.
 
Meillä taas herättii isännän herätyskelloon ennen 6... Hitto kun ärsyttää ja väsyttää. Ukon herätin ja sanoin et joko se nousee nyt tai menee sohvalle torkuttaa. Poika nukku ehkä vielä tunnin kun isäntä lähti makkarista olkkariin torkuttamaan. En käsitä kun ei omaan herätyskelloon voi herätä - kaikki muut kyllä herää :smiley-angry019
 
Tuosta unohtelusta. Mietin joka päivä että kenelle oon luvannu jotain tai oliko meillä vloppuna jotain menoa. Tärkeimmät jutut oon oppinut kirjottaan ylös lapulle mikä koristelee meijän jääkaapin ovea + puhelimessa aina muistutus myös Nippulan neuvola käynneistä. Itsehän lopetin siis imettämisen kun herra 2 kk täytti :)
 
meijän äitin työkaverin mies oli aikoinaan unohtanut poikansa apteekkii.sieltä se sitte löyty.
ja samalta mieheltä oli lääkärissä kysytty lapsen syntymäaikaa niin se mies oli tuumannu: jaa,a. joskus toukokuuta se oli.
 
Mä styylasin aikoja sitten sellasen kaverin kaa, joka kyl torkutti kännykällään joka samperin työaamu. Ja tunnin saattoi huudattaa sitä torkkua kymmenen minuutin välein. Ehkä yks maailman raivostuttavimpia tapoja??!! Koita ny siinä sit nukkua ite.. siihe kelloon herätään heti, eikä jäädä huudattaan toisen kiusaksi sitä. Noh, eipä me muutenkaan passattu yhteen. Tänä aamuna säikähdin puolkuolleeks, kun säpsähdin hereille, kun ulko-ovi aukesi. Kävi mielessä, et nyt tuli noutaja mut samassa tajusin, et mieshän se on vaan käyny ulkona pyyhkimässä lumet auton päältä ja tulee takaisin sisälle juomaan aamukahvit ennen töihin lähtöä... :confused4

Kyl ois kauheeta jos unohtas lapsen johonkin... :D

Mulla oli viel tos pari kuukautta sitten sellaisia heräilyjä et säikähdin missä mun vauva on. Aloin unissani keräileen peittoa ja hätäännyin aina, ettei se ookaan siinä sylissä peittoon käärittynä... poikahan nukkui tyytyväisenä omassa sängyssään. Ihan jäätäviä herätyksiä noi, kun häilyy unen ja valveen rajoilla eikä meinaa tajuta, et siellä se sängyssään nukkuu...
 
Täällä on äiti vahvasti flunssainen ja aina kun niistään tyttö säikähtää ja jalat ja kädet huitoo ihan hulluna :(. Voi pientä.
 
Mun mies harrastaa tota torkuttamista. Jestas, et siihen palaa käpy. Nyt on onneks vähän vähentäny, ku toi heppu herää sit viimenään kans siihen.

Mä muuten kans välillä säpsähdän keskellä yötä ettimään vauvaa. Jotenki luulen, et se on siinä meiän välissä lyttääntyneenä. Todellisuudessahan on omassa sängyssään ihan täydessä unessa. Se kai sen tekee, ku torkahtelee.

Hitto, riipasin eilen veitsellä sormeen mojovasti. Nyt onki kiva pestä herran pyllyä. En jostain syystä osaa ku oikeella kädellä pitää lavuaarin yllä.

Nii, vielä sekin, et meillä nukuttii kymmeneen tänään. Ihmettelin vaan, ku herra rupes känisee. No olipahan koko sänky ihan pissassa. Ei housuvaippoja yöksi. Aamulla seiskan aikaan oli vielä kuiva, ni otin vaan viekkuun. En sitte aatellu, et niis housuvaipois on matalampi selkämys. Näin sitä mamma oppii :)
 
Mä luulin yöllä, että vauva otti mua kädestä kiinni, mutta se olikin meidän kissa, joka nukkui mun mahan päällä ja laittoi tassunsa mun käden päälle. Tyttö nukkui pinniksessä, mutta mä säikähdin että mä oon nukahtanut tyttö sylissä. Hui. :)

Olipas taas yö. Tyttö oli hereillä klo 23-02, kunnes saatiin uudelleen nukahtamaan pinnikseen. Muutenkin nukkui aika lyhyitä pätkiä. Kyllä nyt oli luovutus lähempänä kuin koskaan. Jos ei helpota nämä yöt pian, niin joudutaan kyllä palaamaan vanhoihin tissittelytapoihin ja yrittämään uudestaan sit kun tyttö on vähän kypsempi. Eihän tällasta jaksa Erkkikään pidemmän päälle. :eek:
 
Meillä nukuttii yllättävän hyvin yö,sit tyttö rupes taas pyörimää ja hyörimää kun mies läks makkaristao_O mistä se taas sen ties et se lähti sieltä??
nyt täytyy jättää viimeset päikkärit pois,ei meinannu tyttö hyytyy illalla ollenkaa.:confused:
 
Niinku tonne toiseen ketjuun mainitsin oli rasittavin ja kamalin yö pitkään aikaan. Johtunee siitä eilen puhjenneesta hampaasta, jonka takia ollaan oltu eilinen päivä ja lauantai-ilta kuumeessa.
Mulle on tullut kans noita sätkähdyksiä ja peiton keräilyjä, vaikka vauva nukkuu omassa sängyssä. Johtuu ihan siitä, kun tämä kolmas nukkuu huonommin, ku aiemmat ja olen tämän kohdalla joutunut maaten muutamat kerrat imettämään, kun meinaan nukahtaa istuvilteen ja sitten kun säpsähdän voi vauva lentää kans.. Ja ku en osaa unissani tulkita "Onko tämä nyt sitä itkua kun ei tarvitse ottaa syliin ja tämä taas, että pitää". Tuntuu, että teen senkin päinvastoin ja onko ihme näillä unilla? :schocked028
Katsotaan nyt onnistuuko ne miehen määräämät päikkärit sillä aikaa, kun isommat lapset ovat kerhossa ruhtinaaliset 2½ tuntia :happy112
 
Meillä taasen oli viime yö oikein loistokas. Ihan älyttömän hyvin nukkuttu joten eilinen bataatti ei ainakaan tuottanut mitään negatiivistä :)
Poika kävi nukkuu 20.30 (tässä kohtaa jo olin ihan varma että herää tunnin päästä, mutta ei), heräsi syömään 23.45. Siitä aloin itse nukkumaan ja sitten herättiin 3.30 ja 5.45 syömään. Heräsin 8.20 siihen kun esikoinen oli kiivenny kaikkuun tuhisemaan <3 Ihana aamu. Nyt molemmat nukkuu päikkäreitä.

Meillä mies myös torkuttaa, ja se on pirun rasittavaa. Itse herään siihen joka helkutin kerta. Huoh!

Meillä mies ei muista syntymäpäiviä, muistaa kyllä kuukaudet mutta ei hajuakaan mikä päivä. Musta se on tosi outoa, ja ollaa siitä pari kertaa tappeluki saatu aikaseks kun hän on johonki tarvinnu syntymäpäivän päivämäärää ja en ole suotunut sitä kertomaan; "kai sä nyt ite tiiät lapsesi syntymäpäivän, jos et tiedä ni oo sitte tietämättä"-raivoa. Mies nyt ei muista paljoo mitää muutakaa. Meillä roikkuu keittiössä perhekalenteri jossa on kaikki menot ja sovitut jutut, jotta pysytää kärryillä. Harmi vaa, että mies ei muista kirjottaa omia juttujaan sinne. Mutta olen sitte ajatellut, että omapa on mokansa jos unohtaa sovitut juttunsa :grin
Itselläni on jatkuvasti sellainen olo, että olen unohtanut jotain tärkeää.. Mutta en sitten muista että mitä.
 
Tiutsi ei munkaa mies muista syntymäpäiviä, hääpäivää eikä muitakaa päivämääriä. Mut tiedän että se ei vaan kykene yksinkertasesti muistamaa niitä. Mut en mäkää muista ihmisten nimiä enkä kasvoja et siinä sit tulee tasotusta, ja tää mun ongelma on se nolompi. En nimittäin kerran tunnistanu ollenkaa mun hyvää nuoruuden ystävää ku ei oltu vuosii nähty, mies tunnisti kyl heti. Nolotti ihan hirveesti ja enpä sitä koskaa kehannu ko. henkilölle sanoa, ei nykyää olla enää ees tekstareil tekemisis, se varmaa loukkaantu :sad001
 
Mun mies muistaa paremmin päivät kuin minä, esim.meidän hääpäivän olen pari kertaa unohtanut, läheisten synttärit kyllä muistan :) Nimimuisti on kanssa heikko, mutta kasvot mä sentään muistan hyvin!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top