Helmikuun helinät

Ihanaa, BabyBlues! Mua myös kummasti piristi vetää korkkarit jalkaan kun meidän piha on ainakin sulanut niin ettei enää liukastele.Ehkä pinnallista mutta hame, korkkarit ja kikkarat tukassa sai minut tuntemaan itseni todella naiselliseksi,liitoskivuista viis!En jaksa niistä enää valittaa enkä myöskään laahustaa vanhoissa talvisaappaissa.Nivelsiteeni eivät myöskään repeä vaikka niihin sattuu joten teen kohtuu kovan treenin joka päivä.Supistukset loppuivat mammaloman alkuun muutama viikko sitten, joten en pelkää myöskään tytön syntymistä etukäteen.Ja onhan tässä jo 37 viikkoa kasassakin.

Yhteenvetona, päätin lopettaa kärvistelyn ja alkaa nauttimaan tästä ainutlaatuisesta ajasta ennen vauvan syntymää. Ensi kerran kun on aikaa näin paljon itselle on sitten joskus eläkkeellä...
 
Minä olen kyllä jammaillut mahan kanssa mutta vaan kotona esikoisen kanssa kun se on niin kova tanssimaan. Miestä aina naurattaa jostain syystä ... :p Baareissa ei ole tullut käytyä mutta siinähän ei enää nykyisin olisi enää mitään pahaa kun ei tarvii passiivitupakoidakaan. Alkaa vaan kaikilla kavereilla olla vauvoja niin ei satele kutsujakaan lähteä bailaamaan. Aikuisten illanvietto missä tahansa muodossa joskus ilman lapsia on kyllä ihan must, siitä saa pitkäks aikaa jonkunlaista energiaa ja motivaatiota arkeen!

Tänään pääsen kotiin ja 3 yötä jäljellä h-hetkeen!!! :smiley-bounce005
 
Jep Sanoja oli se kiva reissu mutta aika kovat turvotukset jo päällä ja nukuin sillon myös jo huonosti, ajattelin että oli rankka raskaus, Mutta :D ei mitään verrattuna tähän nykyoloon! Silloin sentään ei edes häpyliitos ja luu reistaillut vaikka muuten ehkä kolotti välillä ja kävelyvaikeudet nosti päätään, nyt en vois kuvitellakaan hyppiväni biisien tahtiin.

Meillon kans hiukan haastetta tuonu elämään ja hoitokuvioihin oman isän muistisairaus ym terveysongelmat :/ sitä saa pikkuhiljaa alkaa itse hoitamaan omia vanhempiaan...
 
Joko on jollekulle tullu mieleen, mikä se ensi kuun otsikko olisi? Nyt tuntuu monella menevän kivasti, että toivotaan ettei "Maaliskuun marinat"?

Mulla oli kans tyttöjenilta viime viikolla, ohjelmassa tosin vaan teen juomista ja intialaisessa ravintolassa ruokailu, mutta antoi voimia ja kiva oli vaihtaa kuulumisia ym. rauhassa ilman lapsia. Ja ravintolaakaan ei tarvinnut valita lasten mieltymysten tai leikkinurkkauksen mukaan. Nimimerkillä Rosso ja Fransmanni on jo niin nähty..
 
Me just käytiin lauantaina Rossossa miehen lasten kanssa, niillehän se on hyvä paikka, mutta aikuisille voi itku... tai siis onhan se ruoka ihan syötävää, mutta ei todellakaan mikään makuelämys.
 
Nyt ollaan kotona! Tarjosin naapurille kahvit kun oli niin kiva että kävi hakemassa sairaalasta. Päikkärit ehdin ottaa ja voi että, kyllä oma sänky on vaan paras sänky vaikkei olekkaan moottoroitu! Nyt vaan malttamattomana oottelen että mies ja poika tulee kotiin... :joyful:

Sanojalle piti kirjoittaa että tuo vauvanhoitaja juttu on kyllä paha! Meilläkin ollut hieman miettimistä kun minun äiti on tosi innokas lapsenhoitaja kun tulee kylään, mutta... Sillä on ollut muutaman vuoden aika pahoja harhoja niin en todellakaan ole uskaltanut jättää poikaa sen hoitoon niin että lähtisin itse ihan johonkin pois kotoa. Vaikka se meillä ollessa on käyttäytynytkin aika normaalisti, niin silti mieleltään sairas ihminen on kyllä aika riski. Ja sanopa nyt se sitten läheiselle suoraan!... Varsinkin kun hän ei itse siis ole ollut mielestään sairas missään vaiheessa, vaikka ihan oli laitoshoidossakin ja sai lääkitystä ja sairaslomaa... Hoitoon vaan kun ei pakoteta ellei vaaranna omaa tai jonkun muun terveyttä, niin pääsi luikertelemaan pois hoidosta, sitten saikulta ("yrittäjänä ei voi olla pois töistä") ja sitten lopetti lääkkeetkin ihan oma-alotteisesti.

Toinen tapaus, setäni ja hänen vaimonsa. Alusta asti ovat tarjoutuneet kovasti hoitamaan jos tarvitsee, itse kun ovat lapsettomia ja aivan innoissaan olleet meidän pikkusmurffista. Ihan vauvana hoitivat meillä kerran niin, että itse nukuin pari tuntia, ja hyvin se meni. Mutta kun poika kasvoi niin että alkoi liikkua, kontata ja kävellä, ja olisin muuten uskaltanut jättää pitemmäksikin aikaa myös heille hoitoon niin. Sitten aina kun kyläiltiin, he komensivat ja varoittelivat ja kielsivät koskemasta kaikkeen kun poika suunnilleen vain katsoi jotain huonekalua tai esinettä heillä. Tai meillä kotona! Ihan järkyttävä huuto päällä siis koko ajan, ja poika ihan ihmeissään että mitä ne mesovat. Ja minua ärsytti ettei yhtään saa tutkia ja katsella paikkoja, kaveri kun on kuitenkin ollut kohtalaisen rauhallinen lapsi enkä minäkään antaisi sen hajottaa mitään kylässä ollessa. Ihan ihme touhua kun ei voinut sitä vahtimista jättää meille vanhemmille! Niin ärsyttävää oli, että ei olla enää pahemmin heillä kyläilty enkä todellakaan veisi sinne hoitoon! Nehän varmaan sitoisi sen johonkin penkkiin kiinni ettei vaan koskisi mihinkään!!! Meillä ovat onneksi käyneet kahvilla, tämä uusi raskaus ollut pelastus siinä mielessä että on ollut "tekosyy" pyytää ennemmin meille, varsinkin nyt viime kuukausina kun kaikki jo näkee että minun olisi vaikea liikkua. Huh...
 
Läheisten sairaudet on oikeesti vaikeita juttuja. Meillä siis tuo homma menee niin, että isäni on kyllä täysin terve, mutta tosiaan hänen vaimollaan on parkinsoni ja se on sellaisella tasolla, että hän ei meinaa saada esim. limpparipullon kierrekorkkia avattua ja heiluminen on muutenkin välillä aika rajua. Niin siihen ei oikeasti voi pientä vauvaa antaa millään tavoin. Ja hankalaa myös se, että toki isäni haluaa sitten tuota lastenlasta hoitaa. Eli pitää käydä keskustelu siitä, että ymmärtävätkö he, että vauvan siellä ollessa sitten kaikki hoitotoimenpiteet on oikeastaan isäni tehtävä.. :sad001 ja tästä on vähän paha mieli mulla jo etukäteen, koska kovasti pidän myös isäni vaimosta.
 
Voi mikä yö...unta ehkä pari tuntia yhteensä takana:grumpy: ihme unia ja jotenki hirveen stressaantunu fiilis. Oon pyöriny ja hyöriny ja miettiny kaikkea mahollista turhaa! Mikään asento ei tietenkään oo ollu hyvä ja aamusta jotenki äklö olo ja pikkusella jumpat ja hikat ja valivalivali:dead:Klo.4 nousin ylös ja rupesin värkkää aamupalaa...nyt olis hirvee into tehä jtn, mutta mitä tehä klo.6 aamulla:cool:
tänään eka päivä äippälomalla ja alku ei ainakaan näytä lupaavalle:wtf:
 
Tänään käytiin pojan eskari kaverin synttäreillä. Oli jotenkin rauhallista. Söin palan kakkua pikkunen tais tykätä myös kun liikkui sen jälkeen. Sit alko kuumat hiki aallot... joka oli yhtä tuskaa...

Mitä te ootte näin loppuraskaudessa vaatteita pitäny?
Mulla kotona jo pitkään ollu yökkäri housut joilla tulee lähettyy kauppaankin. Kaikki housut puristaa tuolt häpyluun yläpuolelt et tuntuu niin ikävältä. Onneks ei oo mitää suurempii juhlii. Muuten tulis jätesäkki muoti look. Kaikki vaatteet kiristäää...

Tää paineen tunne myös häiritsee kun on joko pissa tai kakka hätä...
 
Kotona ihan vaan puoli alasti:hilarious: aina ku kotoo poistun ni laitan mammafarkut ja miehen hupparin:wink lenkille tietty olohousuissa.
 
Mul on nyt alkanu tää hikoilu ja eilen olis tehny mieli olla vaan alasti. Tänään ei ihan niin voimakasta oo ollu. Tuntuu tosi kurjalta ku yht äkkiä ei enää pysty liikkumaan oikeen ollenkaan. Tänäänkin ku kävin koirien kanssa ihan lyhyellä lenkillä (max 1km) ni puolessa välissä alko alavatsa sattuu niin maan pirusti :sad001 piti puoltoista tuntii maata sohvalla et pystyin lähtee hakee poikaa päivähoidosta (matka 50m). Kauhee jos tää alkaa olla joka päiväistä ni mustahan tulee ihan jäätävän kokoinen ku ruokahalu on kolminkertaistunu, tai en syö paljoo kerralla mut ihan koko-ajan on nälkä ja tulee huono olo jos en syö (ei ihan samalla tavalla ku alkuraskaudesta mut melkein). Ja turvotus on myös löytänyt tiensä tänne :sad001 Mä niin toivon et tää on jotain lähtölaskentaa synnytykseen ja et se olis lähellä koska en tosiaan kestä tätä tilaa enää kauaa kun on vielä toi ylivilkas kolme vuotias tossa pyörimässä... Miehestäkään ei oo apua kun sen täytyy saada meijän remppa pian valmiiks et ei olis paljoo hommaa sen jälkeen ku vauva on syntyny. Ja tuntuu et valitan vaan koko-ajan... Mut jos jotain positiivista tästä päivästä ni sauna :Heartred aah mikä ihana keksintö ja sain ees itseni hetkeks rennoks :happy:
 
Mä tänään sanoin kanssa mun omalle äidille et mä tarvin tulla saunaan täl viikol. Viimekerrasta on jo 2viikkoo. Sitä tunnetta saunan jälkee... oi... ihon kuorinta... pakko päästä vielä...
 
Olen tykönäni nyt päättänyt. Että yhtään stressiä en ota enää mistään arkiaskkareista enkä tulevista hoidettavista asioista. Aivan sama. ja teen vain mielihyvää ja rentoudun. :D saunoo huomenna myös hän.
 
Mullakin vaateongelmia, paras olo olisi nakupellenä. Minnekkään ei oikeen huvita mennä, kun ei oo mitään järkevää vaatetta. Parit hm mama legginsit tilasin, mut nekin on sukkahousumatskua jotenka puristaa ja ahistaa. Semmone löysä pitkä paita tai mekot on kivoja.

Huh oon ommellut kaks päivää pinnasänkyyn reunapehmustetta, aika kova selkäjumi tuli ja sukkapuikkoja. Oon nii fiiliksissäni täst ompelust et harmittaa, kun kroppa ei jaksa samalla tavalla.
 
Ushc, mitä tuntemuksia illalla. Olin jo nukahtanu ja yhtäkkiä herään outoon kipuun pakarassa, no käännän kylkee ja kipu vaihtuu toiseen pakaraan ja massu ihan pinkeenä. Alavatsalla jännää kipua jonka aattelin olevan liitoskipuja, koska niitä on tullut vain öisin jo kauan... noo pakko nousta sitte vähä kävelee ku tuntuu että joku painaa peräsuoleen tai että p☆skattais,maha sekasi tunne. illalla suoli jo tyhjentynyt ja ei siis mitään tulosta pöntöllä, illalla aiemmin myös oksensin ku olin vissiin syöny liian nopeesti iltapalan. Meen sitte takas sänkyyn ku kivut ei tunnu ja massu pehmee. Nukahan, menee 15-20min ja sama paineen tunne, pakaran särky palaa...taas istun pöntöllä ilman tulosta ja kävelen hetken. Sitte tulee uni ja menee hyvin aamuun asti. Olisko noi supistuksia vai ehkä joku hermo puristuksessa? Menkkamaisii tuntemuksii ollu kans joskus, mutta tää oli jtn ihan muuta...näin kans unta synnytyksestä, hui h-hetki tulee:)
 
Mä huomasin viimeyöllä et painoa kun on tullut ni kun kyljellä nukkuu ni alkaa supistee heti kun veri ei kierrä kunnolla. Yöt ollu pahoja. Kunnon patja olis ollu poikaa...

Mä tänä aamuna hetäsin ni jotenkin niin paha olo, närästi väsytti. Sit yhtä äkkii oli pakko juosta vessaan... maha sekaisin. Pyyhkiessä tulikin noin ruokalusikallinen kelta valkoista sitkeää limaa. Nyt ajoittain vihlonu alapäästä.

Väsyttää kovasti ja vähän väliä saa juosta vessassa.
 
Minulla on ollut erilaisia raskaushousuja käytössä, yhdet trikoot,farkut, 2suorat huosut ja 3kolitsit. Noista vaan puolet mahtunut enää loppuvaiheessa mut ihanalta tuntunu se masun yli tuleva trikoo-osa niissä kaikissa. Sekin kun on vähän tukenu osaltaan mahaa niin on ollu mukavempi kantaa tätä julmettua reppua!
Aika hyvin et vasta tässä viimesen viikon aikana alkanu vähän närästää... Varmaan ainoo oire mitä ei oo aiemmin ollu. Viime yönä heräsin viideltä pesee hampaita ja leikkaa tukkaa. Ihme juttuja sitä keksiikin yöllä! Alkaa kai pikkusen jänskättää.. Tänään on viimenen päivä kotona. :grin Tuossa just sairaalasta soitettiin et 7.15 pitää ilmottautuu aamulla leikkausosastolle.

Tänään oon saunonu ja kuorinu ja rasvannu ihon, otettiin vikat mahakuvat ja aloin tarkistella et kaikki kamat on pakattu. Eilen epiloin sääret kun aattelin et samoilla tuskilla vedetään nyt nekin... Se oli kyllä kauheeta. Sit skitsoilin vähän kun kissa oli käyny karvaamassa toisen turvakaukalon, missä oli lämpöpussi ja haalari vauvalle. Mies vaan nauro et taitaa olla jännitystä ilmassa, älä kissalle suutu. Mut helvetti kaikki oli ihan karvoissa ja meni puoltuntii vetää nukkaharjalla niitä pois ees suurimpia.. Onneks kattii ei näkyny just sillon, oisin varmaan kääntäny siltä niskat nurin! Just kun mies kävi toisen kerran sanoo et lopeta jo, hyvä se on eikä "oo mitään todisteita et se oli kissa" (???) niin irrotin just kissan kynnen lämpöpussista ja ojensin sille. Ei vai? :mad:

Enää yks yö ja saan vauvat ulos!!!! Ihan hulluaaaa! Alkaa tässä kyllä olee täpinöissä. Nytkin pitäs nukkuu mut ei toivookaan... :eek::grin:wideyed::woot:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top