Helmikuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Cava
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Moiks!
 
Mulla on tänään rv 31 ja samaiselta kuulostavat liitoskivut ollu marraskuun lopusta asti. Sain siis kokonaan hyvästellä liikunnan ja töissäolon ja toivottaa tervetulleeksi omat kaaoottiset ajatukset istuessa neljän seinän sisällä. Täällä sitä on tullutkin miehelle itkeskeltyä varmaan enemmän kuin ikinä yhteensä. Jos itku ja mielialavaihtelut valmistavat äitiä empaattisuuteen, itsehän olen varmasti kohta superhyperempaattinen x)

Ihana helmikuu, odotan maailman eniten huhtikuuta (la 6.4). Vaavi on ensimmäinen ja meidän kokemukset mini-ihmisistä sekä minulla että miehelläni ovat täysin nollassa. Jännityksellä odotetaan ja yritetään valmistautua tuntemattomaan. 

 
Ha ha IhaNainen, ties vaikka oltais vaaputtu toisiamme vastaan. Samassa puljussa kuljeskeltu ja ku siellä lastenosastolla meitä pallomahasia naisia näytti pyörivän :)

Joo, onneks ei tartte raskaana olemisesta tykätä! Mä tykkään siitä, miltä tää maha tosta peilistä katsoessa näyttää, mut se jääkin sitte ainooksi... :) Ei jaksais enää ähistä ja puhista ja just näitä kolotuksia, särkyjä, supistuksia yms yms ja tätä IANKAIKKISTA kuvotusta. Oon alkanu niiin odottaa synnytystä, ihan vaan siksikin, ku odotan sitä ihanaa olotilaa, kun EI OLE enää raskaana emoticon . Tästä syystä ei ainakaan pelota se synnytys kauheesti.
Enkä malttais MILLÄÄN oottaa, että tavataan meidän pieni tyttäremme emoticon
 
Elzu:
Käskikö lääkäri olemaan liikkumatta liitoskipujen takia?

Mun äiti on sairaanhoitaja/kätilö (ei tällä hetkellä siinä työssä) ja kertoi mulle et mun kivut on liitoskipuja, muttei puhunut mitään ettei saisi liikkua/urheilla. Oon käynyt joka pv kävelemässä koirien kanssa.
Onko siis tästä liikkumisesta mitä vaaraa jos kärsii noista liitoskivuista?

Apua nyt alko jänskättään! :D
 
Täällä on tänään käyty katselemassa Pätkää taas ruudun kautta.
Mua alkoi niin ottaa päähän tää HUSin uskomaton pihistely noiden tutkimusten kanssa, että investoin vähän omaa rahaa ja kävin yksityisellä tänään ultrassa ja tutkittavana. 
Lähipiirissä on sattunut liian paljon läheltäpiti-tilanteita ja muita yllätyksiä, joten näillä viikoilla on ihan hyvä käydä tsekkaamassa että vauva kasvaa normaalisti ja napanuoravirtaukset jne on kunnossa.

Pätkän painoarvio oli tänään 1648g ja se vastaa päivälleen viikkoja, eli keskikäyrällä mennään. Muutenkin kaikki näyttää olevan kunnossa ja juurikin ne napanuoravirtaukset ja istukka ovat täydessä pelimeiningissä.

Ja mahtavaa! Hän oli älynnyt kääntyä pää menosuuntaan päin! Toki on aina mahdollista, että sieltä vielä pitää puskea toisin päin, mutta näillä viikoilla tila alkaa olla jo sen verran ahdas, että ei ne vissiin ihan kauheen mielellään enää täyskäännöstä tee. Tämähän sopisi mulle hyvin.

Kohdunkaula oli puolipehmeä ja puoleen väliin ihan vähän auki (alkaa olla normaalia näillä viikoilla). Mutta siis kalvot paikallaan ja kaikki hyvin.

Jotenkin helpottavaa saada tällaista tietoa, vaikka en sinällään ole hermoillutkaan että jotain olisi vialla. Ihan joka euron arvoista.
Ottaa niin päähän tää HUSin meininki... Kun mitään synnytystapa-arvioitakaan ei ole tapana antaa ja koko raskauteen kuuluu tasan kaksi lääkäriä ja kaksi ultraa. Se ei vaan ole riittävästi.
Monelta turhalta säikäykseltä ja vaaratilanteelta olisi selvitty jos tuota seurantaa olisi ollut vähän tiheemmin.

No mut tämmönen purkaus täällä. Hyvää ja positiivista semmoista, mutta vähän pitää urputtaakin tästä meiningistä. :D
 
Tuo on kyllä cava ihan totta että ultria on liian vähän! meillä oli kolmas ultra viimekuun lopussa ja sekin sen takia kun istukan paikka piti tarkistaa.. että normaalisti täälläkin päin on vain se 2...
 ja neuvolalääkäriaikoja on 3..
Meillä ei neuvolakaan näin loppuajasta ole kuin 4 viikon välein, paitsi jos on jotain poikkeavaa niin sitten 2 viikon välein...
Paljonko muuten maksoi yksityisellä käynti?

Tänään oli neuvola, kaikki hvyin.. kovasti neuvolatäti ihmetteli suurta painoarvioita mikä saatiin ultrassa, koska mikään muu ei viittaa siihen että sieltä olisi iso tulossa. sf mittakin on aivan keskikohdan tuntumassa. eikä painokaan ole radikaalisti noussut.. että uskoakko nyt sitten neuvolatätiä vai ultraa? :o
Neuvoltäti sanoi että seurataan tuota mahan kasvaua j laitta sit herkästi uuta ultra aikaa jos tuntuu että se vauva siellä kasvaa isoksi..
hB oli laskenut entisestään vaikka 3 viikkoa olen päivittäin rautaa syönyt...! nyt oli 101 jos menee alle sadan niin sitten lisäverikokeisiin.. laittoi uuden neuvola ajan jo 2 viikonpäähän että saa uuden hB:n mitattua pian ja nyt alan syömään 2tbl päiväs rautaa jos vain maha kestää.. Ei siis ihme että on väsy ollut...
 
Pisces:
noin satanen jäi itselleen maksettavaa (ei siis käyty missään 4D-ultrassa, vaan ihan asiantuntevalla lääkärillä tavallisessa). Hinnat vaihtelee yleensä siinä 80-140€ yksityisellä, mut noi 4D-ultrat on sitten oma hintaryhmänsä.

Painoarviosta: 
niin, noh... arviot on parhaillaankin vain arvioita ja monesti on käynyt niin että viime metreillä otetut ultra-arviot on saattaneet heittää jopa kilon!
Mun oma fiilis asiasta on se, että kokeneen kätilön tai lääkärin tekemä käsikopelo saattaa olla jopa tarkin mahdollinen. Ultrassa voi hämätä esim se, että jos lapsi onkin todella pitkä, niin se arvioidaan helposti vähän isommaksi muutenkin. Mutta lopputulos voi olla pitkä ja siro vauva.
Eli - jos ite tunnet olosi hyväksi ja sf-mitta menee jotakuinkin niinkuin odotettavissa on, niin voi luottaa että todennäköisesti vauva on sillon ihan just oikeen kokoinen.

Ja tuosta raudasta: millon Pisces otat sen ja miten? Rautahan on siis äärimmäisen huono imeytymään ja siihen vaikuttaa ihan pikkujututkin.
Oon kirjottanut tän vaikka kuinka monesti tänne, mutta mullahan vaan laski ja laski hmgb viime raskaudessa, vaikka 2,5kk olin syönyt rautaa (120->105). Otin mielestäni aina aterioiden välillä ja samalla ei MITÄÄN kalsiumia sisällään pitäviä tuotteita, aina jonkun tuoremehun tms kanssa. Ja kokeilin eri merkkejäkin. Mutta ei.
Sitten aloin jonkun vinkistä ottamaan (aluksi kaksi) Obsidanin ja ihan c-vitamiinipillerin yöllisellä vessareissulla. Johan alkoi nousemaan! Vähensin sitten annostustakin vielä ennen synnytystä ja silti pääsin lähelle 130.

Nyt aloin tekemään puolivälissä sitä samaa, eli yöllä nappaan obsidanin ja c-vitamiinin. Näinpä se ei sittemmin olekaan laskenut, joskaan ei kyllä myöskään noussut (se raudan näkyminen hemoglobiinissa tapahtuu myöskin hitaasti ja viiveellä).




 
Tuohon vauvan kokoarvioon löysyn tällaisen artikkelin: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo40482&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Eli tämän mukaan eipä oikein voi olla varma ultran saati kätilön tai lääkärin painoarviosta millään mittaustavalla. Ehkä parhain on seurata miten saman arvioijan "arvontatulos" muuttuu viikkojen myötä, se varmaan kertoo parhaiten tilanteen edistymisestä vaikka ei absoluuttista totuutta kerrokaan.
 
Tänään oli neuvola ja sit sen jälkeen soitin ja vaihoin akkaa. 18.2 uus aika neuvolaan uuden akan luokse. Jeijei! :D
 
Cava:
Itse käytän myös tuota obsidan ++ ja vielä lisäksi appelsiini mehua tai appelsiineja sekä sitten tuota c-vitamiini tablettia..
Ja oon tehnyt niin että illalla nukkumaan mennessä otan kun silloin on pitempi aika viimeisestä ruokailusta ja sen jälkeen ei tule mitään syötyä..
Neuvolatäti sanoi että ottaa nyt 2 tbl päivässä ja 2 viikon päästä mitataan uudelleen että onko mitään vaikutusta...

Vauvan koon vuoksi nyt varooksi oon kattonut mitä suuhuni laitan.. mut luulenpa että meille syntyy pitkä vauva.. meidän suvussa kun tuo 2 metrin pituus ei ole mitenkään harvinaista...
Täytyy siis vain seurailla oma oloa :)
 
Mulle sitten ystävät oli järjestäneet yllätyskemut tänään! Kerron vaikka huomenna lisää ku" olen taas koneen ääressä :)
 
Ihanainen, ihanat ystävät sulla :)

Huomenta. Voisin kommentoida täällä moneenkin asiaan kun en oo pariin päivään päässy tänne kirjottamaan, mut nyt ei jaksa eikä ehdi. Oon menossa kohta sokerirasitustestiin. Oli glukoosi kahdella plussalla toissapäivänä neuvolassa... Tosin SAATTOI johtua siitä että olin edellisenä päivänä syönyt kaksi laskiaispullaa, levyn suklaata, tazza-juoman ja ananasta..... (hei nyt pois ne paheksuvat katseet, en mä aina noin paljon herkkuja vedä :D )

Musta on hassua kun kaikki on orientoitunu siihen että tulee etuaikanen vauva.. Oh so you wish...! Katotaan vaan niin yli puolet porukasta kärvistelee täällä vielä kun parasta ennen päiväys on menny... ;D
 
Kaikilla on kova hinku päästä näkemään, että millanen alien se tuolla sisuksissa on pistellyt jalalla koreasti :)

Ja kyllähän ne monella alkaa viimiset päivät odotusta oleen jo aika tuskaisia, kun se vatsa alkaa olemaan ihan hillittömän iso ja aina tiellä!

Mullahan on edessä jälleen sektio ja rakenneultrasta lähtien on lääkärit ilmoittaneet, että vähintään kaksi viikkoa ennen laskettua tulee olemaan aika. Tavallaan sääli, että en pääse kokemaan sitä "joko-jo"-fiilistä, mut toisaalta oon innoissani siitä, että odotusaika mulla on ainakin se 2vkoa lyhyempi ja siis tälleen malttamattomalle luonteelle se on ISO asia emoticon

 
Mulla on laskettuaika vasta huhtikuun lopulla, joten tuskinpa tuo meidän pikkuinen ainakaan vielä ensi kuussa syntyy.. Ja hyvä niin :) Vieläkin jotenkin kauhunsekaiset ajatukset siitä, et millaista se sitten on, kun lapsi syntyy. En oo koskaan ollut pienten vauvojen kanssa oikein missään tekemisissä.. Oon sit lohduttanut itteeni sillä, et kyllähän muutkin ovat tilanteesta selvinneet :) Ihan jo lähtien omasta äidistä, joka ei kanssa ole koskaan ollut mikään "vauvaihminen", ei ole varsinaisesti pitänyt lapsista, eikä ollut niitä hoitanut ennen omiaan. Lisäksi meidän isä oli merillä töissä ja suurimman osan kuukaudesta kokonaan pois kotoa.. ja kyllä äitikin selvisi meidän kanssa :) Mulla sentään on mies joka ilta kotona ja sitten koko kesän kaiket päivät :) Mut kyllä tuo kevät vähän jännittää.
 
Mulle neuvolatätyliini sanoi sillon joskus viikolla 16 että kannattaa varautua siihen että tulee ennen laskettua aikaa kun molemmat pojatkin on tullut. Sillon kuopuksen kanssa kun alko supistelut niin vajaa 7 viikkoa pysyi sen jälkeen vielä kohdussa. Toivottavasti nyt ei käy samanlailla, muutenhan tää tupsahtais jo kahen viikon päästä täältä :D Hei muuten te, joilla tulee niitä supistuksia, minkälaisia ne teillä on? Miltä ne teistä tuntuu?
Mulla on nyt sunnuntain jälkeen alkanut vähän kovemmat supistukset. Siis aina sillon kun niitä tulee. Se supistus alkaa nivusista, tulee kiristävä tunne ja aivan alavatsaa polttaa samalla kun supistus nousee ylemmäs! Selässä ei tunnu supistusta mutta kun muistelin ni ei mulla tuntunu supparit pojistakaan selässä. Vielä en oo sekunttikellon kanssa kattonu kauan tuo supistus kestää aina kerrallaan mutta 30-40 sekuntia luulisin.. Ja supistuksen lähtiessä pissahätä on armoton. Saman tien mentävä vessaan. Yks ilta juoksin 10 minuutin välein pissalla tunnin ajan mut sit supistukset aina harveni. On tää outoo :P
 
Eli eiliseen. Yksi ystävä pyysi mua jo viikko sitten että tulisin hänen kanssaan lekurille keskustelemaan hänen sairasloman liittyvistä asioista. Enhän mä mitään osannut epäillä. Sitten eilen aika oli muuttunut, no ei edelleenkään mitkään kellot hälyytä, ja sitten puhuin toisen ystävän kanssa puhelimessa ja hän oli menossa kaupoille ja mullakin alkoi olla kiirus valmistautua lähtöön. No kaveri tuli sitten hakemaan ja lopetti juuri puhelun, nää oli sitten keskenään puhelleet, kun toinen oli eksyksissä emoticon ja mulla ei edelleenkään hälärit kilkattaneet kun tää kuski sanoi että pitää käydä kolmannen kaverin kautta hakemassa jokin hänen unohtamansa lappu, ajattelin vaan etttä nyt kyllä myöhästytään. Siellä oli sitten piha täynnä autoja ja mäkin vaan totesine että mikäs kipporware kutsut täällä on. En edes älynnyt että nehän on mun kavereiden autoja kaikki!
Sisällä sentään jo tajusin, mutta kyllä olin niin ällikällä lyöty! Siellä oli kymmenkunta ystävää eripuolilta ja voi että miten tuntui ihanalta! Herkkuja pöydät notkollaa, ja tosiaan tuli vähän herkuteltua niin että aamun paastosokerit oli 5.7, mutta ei tuosta nyt parane välittää, yksittäinen mittaus kuitenkin vain.
Meille oli kerätty siellä sitten ammeellinen vauvatarvikkeita ja juttuja. Pieni hierontahetki koko porukalle, vastavuoroisuus periaatteella ja mukaavaa rupattelua. Ihanaa tosiaan! Ja niin puskista koko homma. Mua on kyllä niin helppo höynäyttää!emoticon
Muihin asioihin. Huomenna olis eka neuvola uudessa kotikunnassa. Vähän jännittää miten erilailla siellä asioita hoidetaan ja miten toimitaan. Tänään ajattelin pitää vähän lyhennetyn päivä ja painua kotiin pakkaamaan autoa taas yhtä muuttokuormaa varten. En viitsinyt pakata valmiiksi kun on vähän noita pakkasherkkiä juttuja siellä ammeessa ym.
Mulla on alkanut sitten tosiaan tulemaan kuuma ihan kokoajan! Eilenkin siellä kemuissa piti tunika riisua päältä ja täällä töissä sama juttu tuntuu että on hiestä märkä kokoajan! Eli nyt on kevennetty vaatetusta aikalailla parin viikon takaisesta. Tosin täällä porukat on valitelleet kylmyyttä jo pidempään, eikä mulla todellakaan ole ollut vilu! Eli ehkä tätä on kestänyt jo pidempään. Kotonakin välillä nostanut paitaa ylös masun päältä kun tuntuu niin kuumalta ja se helpottaa (ja näyttää tosi typerältä!).
 
Mullakin tuo fiilis Pätkän syntymisestä etuaikaan perustuu siihen, että esikoinenkin tuli 38+3. Neuvolan täti sanoi, että on suuri todennäköisyys, että tääkin tulee samoilla päivillä, mutta varmaahan se ei todella ole. Tiedä vaikka menis sen 2 viikkoa yli ja sittenkin käynnisteltäis useampi päivä...
Ja niinkuin Vesimelonikin tuolla laittoi jäitä hattuun, niin etenkin ensisynnyttäjillä on todella tavallista, että mennään pitkästikin lasketun ajan yli. 

Supistuksista:
Mulla on ollut pääsääntöisesti noita braxton-hicks -suppareita. Mutta nyt oon viikon ajan ihmetellyt semmosta menkkamaista jomotusta, joka tulee AINA vain illalla kun oon käymässä nukkumaan ja saatan herätä siihen yöllä jonkun kerran. Eilen piti ottaa Panadoli ennen nukahtamista.
Koska mulla on taustallani ihan spontaanisti käynnistynyt alatiesynnytys, niin kyllä TIEDÄN miltä supistus tuntuu. Mutta jos tää mun ylläkuvaama on harjoitussupistelua, johon liittyy kipua, ni sitä en kyllä varmaksi tunnista. :O
Niin hassulta kun se saattaakkin kuulostaa, kyse on ihan eri skaalan tuntemuksista kuitenkin. Mutta eilisellä lääkärireissulla todettiin, että ei oo ainakaan paikat lähteny aukeemaan supistelun tai tuon kivun vuoksi.
Inhottavaa vaan, kun on koko ajan yöllä semmonen kuukautisjomotus musasarjojen kohdalla ja säteilee vähän selkäänkin. Ja nimenomaan kun se on mun mielestä melkein taukoamatonta, ei mee aaltoina. Ja päivällä, niinkuin nyt, ei tunnu yhtään mitään. Pitää varmaan soittaa neuvolaan ja kysyä vielä sieltä mielipidettä. 
Pääasia on, että tuo supistelu (tms) ei oo tehnyt mitään, että paikat ois avautumassa tms. Mutta nukkuminen on vähän hankalaa nyt.

Noh, ehkä se menee ohi. Toivottavasti. Ja jos ei mee, ni sit sen kanssa eletään. :)

Ihanainen: ai vitsi miten kiva juttu! Taitaa sun kaveritkin odottaa teidän vauvaa aika kovasti. :)
 
Mulla alkoivat supistukset aika voimakkaina tämän viikon alussa, ehkä jo viikonlopulla. En oo laskenut miten kauan kestävät, mut niitä tulee paljon. Siis muutaman tunnin välein, välillä tyyliin tunnin välein. Tuntuvat lihasjännityksenä alavatsasta lähtien. Välillä tuntemus jää alavatsan aluelle, välillä nousee ylemmäs. Eikä niitten aikana voi esim. kävellä, sen verran voimakkaan tuntuisia. Nyt niitä tulee ihan työpäivän aikana istuessakin. Tänä aamunakin on supistellut vähän väliä. Ens viikolla mulla on neuvola, joten tarvii varmaan siellä kysellä näistä.. Aika epämiellyttävän tuntuisia meinaan. Ei ne varsinaisesti satu, mutta tuntuvat inhottavilta.

Mulla on ollut jatkuva hiki jo ainakin kuukauden! Muut istuvat täällä toimistolla villahuivit harteilla, mulla on lyhythihainen paita.. ja silti oon hikinen. Kaiken lisäksi hiki on alkanut haista. En juurikaan hikoillut ennen raskautta, enkä edes käyttänyt deodoranttia kuin joskus harvoin..
 
Äh, tehän ihan pilaatte mun hyvät etuaikaisfiilikset :D ihan inhottaa, että pitäis jaksaa olla iso ja kömpelö ja raskaana muka laskettuun aikaan saakka, saatika vielä yli siitä :S 

Meillä eilen käytiin taas neuvolassa tutustumassa vähän uuteen paikkaan ja neuvolan tätiin, kun muutto toiselle paikkakunnalle oli vihdoin. Paljon mukavampi täti täällä, kuin Lahdessa, semmoinen tsemppaava ja oikein huumorintajuinen, tosi kannustava ihminen, jäi hurjan hyvä fiilis hänest. 
Rauta-arvot mulla vieläkin ties mitä, mutta kivasti pikkuhiljaa ylöspäin mennään. Sen sijaan verenpaineet oli tippunut niin alas, ettei neuvolan täti käsittänyt, miten mä edes pystyssä enää pysyin, vaikka olo oli mulla kyllä aivan normaali. Tiedä sitten. Naureskelipa tuo mulle sitten sitäkin, että nytpä saa sitten lakuja ja salmiakkiakin syödä ihan vapaasti mielinmäärin (; 
Väärinpäin oli ilmeisesti vauva mahassa vielä, mutta tilaa tuntuis olevan pyöriä ja liikkua vielä ihan hyvin, ni myö nyt vaan toivotaan että toinen kääntyy hissukseen ympäri pää alas päin tuolla. Ja hurja hikkakin sillä oli! Ihan hieman meinasi olla hankalaa kuunnella sydänääniä, kun toinen nikottelee ja vavahtelee minkä kerkiää,- eikä tietenkään viitsinyt pysyä paikallaan alkuunsa sen vertaa, että niitä ääniä olisi kuullut muutamaa hassua sekunttia pidempään (= 

Tänää lähti viikko 30, vielä siis kymmenen viikkoa liikaa jäljellä, huh huh! 

Onkos teillä jotain "projektinimiä" vauvoillenne? Osan olen huomannut puhuvan jatkuvasti tietyllä nimellä lapsestaan. 
Mulla ei omalleni ole mitään, se on vaan vauva, lapsi, katastrofi ym. riippuen aina siitä, kenen kanssa puhutaan. Luonnostaan kun ei ole mikään nimitys oikein tullut, niin onpa ihan jäänytkin. Välillä sitä miettii, josko pitäisi vääntää joku nimitys, mutta toisaalta äh, miksi turhaan? :D
 
Taskumari:

minä normaalisti en yhtään lämpene näille työnimille! :D
Kaikkein pahimpia on semmoset oikein viimeisen päälle keksimällä keksityt urpotellervot ja vastaavat. Meillä esikoinen oli joko vauva, tai ryökäle (jopa halvatun ryökäle, jos sattui oikein masussa melskaamaan).
Tää Pätkä tuli ihan oikeesti täysin vahingossa ja jumittui käyttöön vaikka yritin siitä päästä eroonkin. Se vaan putkahti mieleen maatessani np-ultrassa ja tein oikeesti töitä päästäkseni siitä nimityksestä eroon. Mutta liian myöhäistä. :)
Joten alistuin sitten tähän työnimen käyttöön. Ja eipä siinä mitään - joillekin se työnimenkin keksiminen on iso osa sitä raskautta ja siteen luomista vauvaan. Itsestäni vaan on aikaisemmin tuntunut niin vieraalta, etten ole nähnyt tarvetta. Eli jokainen tavallaan.

Ja jos näin pitkälle ootte ilman työnimeä pärjänneet, ni äh, olkoon vauva sitten siihen asti kun näätte tuotoksen ekaa kertaa. :)
Se lapsen ulkoinen olemus innoittaa jo jos jonkinnäköisiin lempinimiin ja sitten se nimikin sieltä aikanaan valikoituu.
 
Ultimate:

Ei älä panikoi! =) Lääkärin mukaan siis kipujen rajoissa saa liikkua, ei tosiaan oo kiellettyä vaan mitä enemmän pystyy liikkumaan tietenkin sitä parempi. Mulla vaan noi kivut on melko kovat, 500m kävelymatkakin ottaa joskus tosi koville särkyjen puolesta, ja särky jatkuu myös illan ja yön.  Neuvolantätikin jo ehdotteli kyynärsauvoja ja pelotteli rollaattorilla jos vielä tästä pahenee. En kyllä taida suostua kumpaankaan ennen kuin on ihan pakko...

Kertoisko joku mulle minkälaisia supistuksia teillä on? Mulla ei nimittäin ole oikein minkäänlaisia tuntoja ollut masussa, joita voisi edes kuvitella supistuksiksi. Joko niitä pitäisi olla? Vaavi on kyllä masussa myllännyt pari päivää mitä ahkerimmin, taitaa ähistää itseään pää alaspäin...?

Meillä muuten puhutaan "työnimellä" Mini. Tuli kyllä täysin vahingossa ja harkitsematta. =)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top