Helmikuun höpinät

Cava

Cava

Näppärä viestien naputtelija
Se ois sitten tammikuu käytännössä pulkassa. Eli vaihdetaan kuukausinurkkausta :)

Miettikääs: ensi kuussa (eli maaliskuussa) voi huhtimammojen jälkeläisiä alkaa putkahtelemaan jo ihan hyvää tahtia!
Ei ne tulokkaat oo ennenkään mitään laskettujapäiviä kuunnelleet - tulevat kun ovat mielestään valmiita. :)

Itsellänikin on sellainen (toiveikas) fiilis, että Pätkä saapuisi maaliskuun lopussa, vaikka la on 10.4. Mutta katellaan nyt - eihän sitä tiedä vaikka tyyppi viihtyisikin pari viikkoa ylikin tuon due daten. :P
 
Mä olen ainakin ihan täysin asennoitunut siihen, että tosiaan mulla on vauva maaliskuussa!
Eli huomisesta lähtien jo ENSI kuussa, vähänkö siistiä emoticon
 
Helmikuussa mennään jo!!! Sitten vielä Maaliskuun Mussutukset ja Huhtikuun Hypetys? emoticon

Huomenna RV30 Jei!! Ei oo enää pitkin (alle 3 vkoa) kun jään lomailemaan ja kotian tuunaamaan... Sijaisrekry tuotti yli 10 potentiaalista hakijaa ja kaikki alkaa muutenkin olla mallillaan.

Jotenkin tosi kiva fiilis, vaikka supistaa-kiristää-ähistää-turvottaakin emoticon

 
Mä oon sitä mieltä että loppuun asti en varmasti mene tämän raskauden kanssa :) Mutta jos vielä edes sen 7 viikkoa, jotta tulee 34 täyteen tai paras tietty olis et edes sen 10 viikkoa emoticon  Ihan hullua, vasta päiviteltiin asioita alle 12 viikolla ja jännättiin np-ultraa ja kohta lähetään synnyttämään emoticon
 
Ajatella,kuinka nopeesti menee tämä aika! :) Ihan hurjaa vauhtia. Perjantaina ois mulla toisiks vika lääkäriaika. Mitähän ne siellä tuumaa... :)
Mut voi että on ollu kiva lukea toisten ajatuksia täällä ja kirjoitella teidän kanssa. Tästä saa voimaa! :D
 
Huh, kun aika menee. Vaikka sais mennä nopeemminkin :) Vähän valitusta heti alkuun, kun ei saa nykyään enää nukuttua. Joka paikkaan vaan kolottaa ja joka asennossa johonki sattuu. Sit ku muutamaks tunniks nukahtaa, ni nään kauheita painajaisia..

Ajattelin tässä, kun olen kotona röhnöttänyt, että jos antavat sen TYKS:in kontrolliajan jälkeen luvan mennä töihin, ni olis ihan kiva mennä taas. Ku olis sitte vielä vajaa kuukausi. Mut eilen lähin tarmolla Ikeaan, eikä tarvinnu kauan kävellä, ku jo muuttus ankkakävelyks ja kipuilu alkoi ihan kunnolla. Argh! On tää niin tätä....
Luulin olevani sellainen energinen odottaja, joka käy jumpassa ja jatkaa kaikkia liikuntaharrastuksia ja iltamenoja ihan samalla lailla, ku ennenkin. Tämä siis ENNEN, kuin olin raskaana. Hah hah haa.. Liikuntaa en oo harrastanu pätkääkään (ekan kolmanneksen yrjösin ja itkin lähes vuodepotilaana ja sen jälkijunassa on tullu kivasti kaikkee muuta vaivaa) ja kerran kävin jossain keikalla, missä en jaksanu edes seistä koko keikkaa.. emoticon

Tottakai on ihanaa olla raskaana tietysti. On vaan pakko välillä valittaa :)
Äippäpakkauskin tuli. En malta uskoa, että kohta oma lapsi on jo sylissä emoticon 

Tänään koira ja toinen kissoista lekurille. Saa nähä varaanko enää koskaan yhteisaikaa, kun siitä selviän :)

Ihanaa loppuodotusta meille kaikille emoticon
 
Huhheijaa aika tosiaan menee vauhdilla! :)
Mullakin on aivan sellainen olo että maaliskuussa jo olisi pikkuinen käärö sylissä :)
Saas nyt nähdä ehdinkö edes 20 täyttämään ennen vauvan syntymää :) kun vauva on isompi mitä laskettu aika ja kätilö sanoi että kannattanee varautua... Huomenna sit oiskin neuvola.
Tosiaan kun meidän pikkuinen hiutale sai paino arvioksi 2kg...emoticon joten sokeriton elämä on alkanut.. :)

Tämä mamma ei enään töihinkään kykene, nyt 2 viikon sairasloma sitten 2 viikon kesäloma ja sitten mammaloma <3
Heräsin tänään jo 5:ltä kun ei enään pystynyt nukkumaan kun joka paikkaa kolotti juuri niinkuin Mutinta:kin kertoi. no nyt sitten ois vähän väsy että kai pitää alkaa ottamaan niitä päikkäreitä mistä moni aiemmin lapsensa saanut on sanonut että kannattaa nukkua aina kun siltä vähäkin tuntuu..

Nyt meen väsäilemään ruokaa ja koirat ulkoiluttamaan.

Onko teillä miten jo kääntyillyt pääalas päin? :) ja onko pysynyt pääalaspäin?
Kun täällä oli ultrassa pääalas mutta eipä ole enään, tekee vieläkin kuperkeikkoja useaan otteeseen päivän aikana, vaikka onkin jo suht suuri... emoticon
 
Mä en kyllä yhtään tiedä miten päin vauva tuolla masussa on.. Potkut tulee kyllä samalla lailla enimmäkseen tuonne oikeaan kylkeen kuin aiemminkin. Ens viikolla on neuvola, joten ehkä se sitten selviää..

Meillä torstaina eka perhevalmennuskin. Saa nähdä mitä siellä sitten on. Ei noita kertojakaan ole kuin kolme.

Mulle on tulleet selkäkivut takaisin :( Osasyynä on varmaan se, että oon joutunu tekeen ylitöitä koko tammikuun, vaikka olin sopinut vajaista työtunneista ihan oman jaksamisen takia. No enpä kyllä jaksakaan enää. Pitää varmaan pitää joku pitkä viikonloppu (vaikka joku perjantai vapaata), kun ei meillä noita ylitöitä saa rahanakaan. Särky on nyt aika jatkuvaa tuolla si-nivelissä elikkä lantion seudulla :( Liikunta auttaa ja istuminen pahentaa...

Viikonloppuna käytiin ostamassa uusi vaatekaappi, ja kannettiin yläkerran huonekaluja ympäriinsä. Pian meillä on lastenhuone :) Tai yhdistetty tietokone/työ/lastenhuone. Pieni ahdas koppi muuttuikin ihan huoneeksi, kun tavarat järjesti uudelleen :) Mies oli nähnyt unta, jossa oli heittänyt kaikki viherkasvit ja tavarat roskalavalle :D Meillä on nyt sitten tulossa kunnon täyssiivous kotona!

Mun maha on ollut nyt tosi arka kolmatta päivää. Tuosta suoraan navan yläpuolelta ihan sattuu, jos siihen koskee. Viikonlopun jälkeen myös kääntyminen sängyssä on muuttunut hankalaksi, kun maha aristaa niin paljon. En tiiä oliko tavaroitten kantaminen sunnuntaina ja tanssitunti maanantaina vähän liikaa vai oisko tää tullut joka tapauksessa..
 
Hei, kannattaa muistuttaa itseään välillä, että RASKAANA OLEMISESTA EI TARVITSE TYKÄTÄ! :D
Ja se on ihan täysin ookoo! Se ei tee kenestäkään huonoa äitiä, todellakaan. :)

Joillekin se sopii, joillekin ei, näin se vaan menee. Ja niillekin joille se sopii (kuten allekirjoittanut), on ihan ok olla tykkäämättä olla raskaana. Onhan tää aivan ainutlaatuinen kokemus ja jotain todella uniikkia, mutta voin vaan kuvitella että jos on vaivaa toisensa perään, ei pysty nukkumaan ja kroppa heittää kaikkineen ihan häränpyllyä, niin lähinnä siinä odottaa vaan sitä, että raskaus päättyisi, eli saisi sen ihanan nyytin syliinsä. :D
Mullakin, vaikka mitään oikeeta vaivaa ei ole ja kaikki on hyvin, meinaa välillä käydä vähän aika pitkäksi tän kömpleön olomuodon kanssa. Enkä tosiaan voi edes valittaa mistään vaivasta.
Että näin.

Loppusuoralla ollaan <3
Omasta kokemuksesta tiedän, että synnytyksen jälkeen muutaman viikon mulla tulee taaskin, kaikesta huolimatta, olemaan ikävä tätä masua. :) Mutta sitten taas: kroppa alkaa olla jälleen oma, paino normalisoituu, ei ahdista... Ja sit on se vauvakin siinä! <3 <3 <3
 
Huh huh helmikuuta jo mennään tosiaan. Kyllä se aika rientää. Mä en usko (toivo) etä meidän Ipana vielä maaliskuussa syntyy kun ihan loppukuun odottajia olen. Enemmänkin voi olla että menee jopa toukokuulle asti. Tuota Äitienpäivää 8.5. ennen olisi kyllä hyvä jos syntyisiemoticon .

Mä olen lisännyt magnesiumannostani kun perjantain vastaisena yönä tuli kauheat pohjekrampit. Pohje oli vielä lauantain ja sunnuntain tosi herkillä ja kipeä ettei rupea uduestaan kramppaamaan. Nyt on onneksi jo hellittänyt.

Muuten on ollut olo kyllä tosi hyvä tähän asti. Meillä oli niitä vieraitakin ja joka päivä käveltiin ja paljon, sunnuntaina käytiin pilkilläkin ja ei ollut mitään ongelmaa pysyä raavaiden miesten perässä ;-)

Koirankin kanssa olen pystynyt harrastamaan agilityä ihan entiseen malliin ja mukavasti pystyn vielä juoksemaan sen kanssa radalla. No nämä tilanteet voi muuttua kuitenkin tosi nopeasti ja huomenna olla jo toinen ääni kellossa....

Viime yönä kun kävin vessassa, niin huomasin ensimmäistä kertaa että Ipanalla on hikkaemoticon . Siellä se hikotteli masussa oikeen urakalla, ihana pikkuinen!
 
Mä erehdyin juoksemaan vähän matkaa bussipysäkille aamulla.. Ei hyvä! Tuntui ihan kamalalta. Totesin sit, et myöhästyn jos myöhästyn..

Mulla alkaa paino olla noussu 9 kg alkutilanteesta ja olo on kyllä ihan kamalan paksu. Mikään ei mahdu päälle. Rinnat on kasvaneet B:stä C-D-kokoon, mut esim. reisissä ei näy mitään enempää. Koko keskivartalo on vaan kasvanut hillittömästi. Ihan tosi epämiellyttävä olo koko ajan. Tuossa joku päivä paino oli noussut kilon päivän aikana, vaikken ollut edes syönyt mitään ylimääräistä. Mies sitten lohdutti, että se on tuo siirtolainen, joka sitä painoa kerää.. Jo ennen raskautta epäilin, et tää painon nousu ja kehon muutokset ois mulle kaikkein hankalimpia kestää ja niinhän ne on olleetkin.

Kokeilin eilen päälleni sellasta äitini vanhaa raskausmekkoa, jota oon käyttänyt jostain 15-vuotiaasta asti. Oon aina aatellu, et pidän sitä sit omana raskausaikanani.. Noh, se oli unohtunut kaappiin ja nyt kun kokeilin sitä, niin sehän jäi 5 cm vajaaksi rintojen kohdalta!! Ennen raskautta se oli mulle ihan telttamalli...
 
Heippa!

Tuolla alkupäässä joku totesi, ettei raskaudesta tarvitse tykätä,- mahtavaa! 
Mä taitanen kuulua siihen joukkoon, jonka mielestä kyllä lapsi on ihana ja kiva asia, mutta ai hitto miten mä _vihaan_ tätä raskaana olemista (no lapsen liikehdintä on muksa juttu, mutta siihen jääkin). Minen hitto vie siedä koko vauvamahaa, minuu ärsyttää ja harmittaa kun ei pysty mennä ja liikkua samaan tapaan kun ennen, töissä joutuu purra hammasta jatkuvasti kun joku urpo äkkää paksuna olevan kassaneidin ja melkein hyökkää koskettelemaan mahaa. Minen siedä myöskään tätä jatkuvaa nälän tunnetta, ja kun jotain pientä syö, onkin ihan ähky. Minuu rasittaa, kuinka mua ärsyttää ja ällöttää kissan syömisestä ja itsensä pesemisestä lähtevä ääni ja kuinka mä käyttäydyn, kun kissa silloin tekis jotain viimosen päälle väärin (kissa parka). Ja joo, hermo menee niinä öinä, kun joka paikkaa kolottaa ja pohkeet kramppaa. 

Kaikista älyttömintä on, että mun raskaus on vielä ollut aika helppo. Mitä nyt alkuun oli ihan järjetöntä oksentelua ja yleistä pahoinvointia, mutta muuten mulla on olo ollut tosi hyvä, mä liikun edelleen kävelyille lähes päivittäin ja käyn jumpassa muutaman kerran viikossa. Mulla ei ole jatkuvaa väsymystä, vaan lähinnä pirteä, hyvä ja tasapainoinen olo koko ajan. Ei ole mielialanvaihteluita sen enempää, mitä nyt sillon tällöin hieman itkettää, mutta sekin loppuu nopeasti ja yleensä silloin jo käsittää, kuinka hölmöstä asiasta itkee (kuten se jossain mainitsemani kestovaippojen harsojen taittelu, ai että kun tunsin itseni huonoksi äidiksi :D). 
Joo, ja isoin ongelma mulle on ollut koko ajan tuo kasvava vatsa, ja sekin on vielä tosi pieni, kun vertaa muihin samoilla viikoilla oleviin tai olleisiin. Vasta kk sitten ihmiset rupes ylipäätään huomaamaan, että mä olen raskaana. Ja silti se on mulle muka joku iso ongelma. 

Mutta juu, mä itse olen ainakin ihan varautunut, että tuo mukula voisi tulla pihalle jo maaliskuussa. Eihän sitä hitto vie jaksa huhtikuulle saakka odotella ja olla iso ja kömpelö. :D 
 
Mulla vauva on viimeisissä ultrissa ollut pää alaspäin, mutta hänellähän on vielä tilaa kääntyillä aika pitkään miten haluaa. Vasta viikolla 36 alkavat sitten lääkärin mukaan siitä olla huolissaan jos on vielä perätilassa. En minäkään kyllä sitä osaa itse arvioida miten päin on. Potkuistakaan ei oikein voi mitään päätellä kun viimeksi ultrassa kaverilla oli isovarpaat kiinni otsaluussa ja taas hetken päästä jalat oli jossain ihan muualla :)
Mulla alkaa sitten huomenna jo rvk 32! Töitä jäljellä 20 päivää, huh! Muutto käynnissä ja kaikki ihanasti.
Tosin se Ikea on kyllä ihme paikka, mullakin kulku muuttui eilisen Raision Ikea kurvauksen aikana vaappuvaksi ja toooosi hitaaksi. Jonnekin se vaan ottaa tuo kuljeskelu. Vähän noloa! Mutindan teksti oli sitä alkuraskautta lukuunottamatta kuin mun kirjoittamaa! Tosin olen mä sentään tanssimassa ja harkoissa käynyt viime viikkoon saakka, mutta se on nyt ohi. Joogat ja jumpat jäi kyllä taka-alalle jo ekalla kolmanneksella, ei vaan jaksanut kun oli niin väsy kaikesta reissaamisesta jasitten oli flunssaa ja ties mitä.
Nyt on tuon nukkumisen kanssa vähän niin ja näin. Yöllä kun herää on vaikea saada unenpäästä uudelleen kiinni. Ei mua varsinaisesti yleensä mihinkään kolota mutta välillä olkapäihin kun on jotenkin ollut huonosti. Niin ja masu on välillä aika kipeä. Pitäisi varmaan alkaa tosissaan pitää sitä tukivyötä päivisin, josko auttaisi.
 
Täälä vauva oli vielä 19.1 ultrassa pää alaspäin, mutta silloinkin varpaat kiinni otsassa.. Nyt en oo enää varma miten päin on :D
Nukkumisesta on tullut hankalaa, huokailen ja pyörin ja kun ukko nousee aamulla töihin, niin saan unen päästä kiinni..
Kai tää muksu pitää jo nyt huolen, että hänellä on ainakin toinen vanhempi valppaana "palvelemaan" sitte ku syntyy :DD

Täälä on oikee kylki ja nivuset ihan tulessa.. Johtunee siitä mun pyllähdyksestä tuossa tammikuun alussa, pian kuukausi sairaslomaa takana
ja vielä olis saikkua sinne äippäloman alkuun asti (18.3). Muutto toteutuu tästä vuokrakämpästä omaan viimeistään maaliskuun puolivälissä,
sitten mäkin saan hommata siskolta vaunut ja vaatteet sinne! Jee! Turvakaukalon ja sängyn varmaan ostan,
ja ukon kotoa tuodaan semmonen rottinkikoppa vauvalle, missä on tuleva isukki ite nukkunu 27 vuotta sitte :D

Onneksi on nätti ilma ulkona ja aurinko paistaa, jaksaa kärvistellä vuodelevossa..
Vuodelepoa pitää täällä pitää yllä, viime ke lääkärineuvolassa kohdunsuu oli ruvennu pehmenemään, onneksi kohdunkaulaa
oli vielä jäljellä 3cm. Lääkäri vaan totes, että liikaa jos supistelee, niin sitte heti synnärille hakemaan sitä supistusten estolääkettä..
Kunhan en joutuis vuodelepoon sairaalaan!! On oma koti ja oma sänky kuitenkin oma ja inhimillisempi paikka..
Ja pitäähän mulle toi vajaa 10kk ikäinen kääpiöluppakorvakani seuraa! :D
 
Ihana avautuminen taskumari! Mulla on kanssa tuollainen olo. Ja tosiaan vaikka olo on ihan valtava, niin kaikki ihmettelevät, miten raskaus voi olla niin pitkällä, kun on niin pieni maha..
 
Mulla taas on ihan päinvastaiset aatokset. Mä tykkään olla raskaana emoticon  Johtuneeko siitä, että tämä raskaus oli ihme ja jo kauan aikaa sitten kun olin niissä hoidoissa ja puhe oli silloin myös adoptiosta, niin ajattelin,että haluan nimenomaan kokea raskauden kaikkine vaivoineen. Mä olen ylpeä mun mahasta ja tykkään pukeutua niin, että masu korostuu.
Vaikka kolotuksia ja huonosti nukkumista on täälläkin ja ne välillä ottaa päähän, samoin tuossa taannoin ajattelin, että kumpa ei menisi yliaikaiseksi tämä raskaus ainakaan kun välillä on jo nyt niin tukalaa, niin silti nautin joka hetkestä. Varsinkin kun uskalsin alkaa nauttimaan kunnolla tästä olotilasta vasta rakenneultran jälkeen. Sillon aloin uskomaan, että tämä vauva pysyy matkassa.
En ole pystynyt urheilemaan ollenkaan vaikka ennen harrastin lähes joka päivä jotain. Mutta aikansa kutakin, kyllä sitä taas ehtii.
Ihanaa kun kevät etenee ja valoisa aika lisääntyy. Sitä vaan ei melkein osaa ollakaan kun on niin valoisaa, jotenkin kaipaa sitä pimeyttä kun sai kaivautua sohvannurkkaan. Nyt tuo valo ikäänkuin velvoittaa puuhastelemaan kaikkea.
 
Sipriina: Sama mulla! Onnellinen pyöreästä masusta, ja on ihanaa kun se tuossa edessä keikkuu. Ihanaa olla paksuna, siis kerrankin muuten kuin pyöreä. Luulen että tässä asialla voi olla jotain tekemistä myös iän kanssa, mulla kun alkaa tuo 40 kolkutella niin tuntuu että tämä odotus on ollut sellaine puuttuva pala omaa naiseutta. Nyt on jotenkin täydellinen olo emoticon
 
Mulla oli kans koko viime raskauden ihan loppuun saakka niin mahtava olo, että sanoinkin monelle voivani olla raskaana vaikka kuinka pitkään. Kun se on vaan niin hienoa ja mulle ihan täysin vaivatonta. Tokihan siinä 30+ viikoilla alkoi olla vähän semmonen olo, että kuluispa aika nopeemmin, kun alkoi olla niin malttamaton päästä siihen vauva-aikaan.

Nyt on vähän maltillisempi olo. Niin sen "voisin olla raskaana vaikka kuinka pitkään", kuin "kuluispa aika nopeammin" kanssa.
Kyllä minä tästä nautin, mutta oikeastaan on ihan kiva että loppukin jo häämöttää. :)

Mutta siis todellakin ymmärrän niitä, joilla olo vaan on tukala ja joko koko raskausaika, tai sitten tää loppuaika siitä on vaan semmosta "suorittamista" ja välivaihetta. Taskumarilla oli just hyvä avautuminen. :D
 
Alkaa tässä itselläkin käydä viikot kohta vähiin, vaikken uskokaan että tämä tenava vielä maaliskuun puolella suostuu syntymään. Vaikka hyvin voisi syntyäkin kun LA on ihan kuun alussa, on vaan sellanen kutina, että menee yli. :D

Olo on kaikkien pikku kolotusten ja jomotusten ansiosta aika tukala ja vähän vaivainen, vaikkei mitään isompaa kipuilua missään olekaan. Väsymys on nyt joulun jälkeen vähän helpottanut, en tiedä johtuuko ihan vaan päivän pidentymisestä vai onko tämä nyt sitä viimeisen kolmanneksen energiapiikkiä. Joka tapauksessa olen saanut ihan uutta intoa tuohon siivousurakkaan ja jopa opiskeluun(!). Olen käynyt kiltisti vähintään yhden luennon viikossa istumassa paikan päällä ja aloin vihdoin viimein lukemaan tuohon selkärankaisten lajintunnistuskokeeseen, joka minun piti suorittaa jo syksyllä. (Ainoa huono puoli on se että nyt ne elukat tulevat jo uniinkin, eikä ole kiva havahtua keskellä yötä miettimään että mikä sen lahnan latinankielinen nimi nyt olikaan..)

Uni on muuten myös muuttunut kevyemmäksi. Yleensä nukun tosi sikeästi heräilemättä ja aamulla olo on sitten kuin haudasta nousseella, mutta nykyään herään herkästi monta kertaa yössä joko vessaan tai tarkkailemaan vauvan liikkeitä tai nukkuma-asentoani. Tuo vauvan liikkeisiin - tai oikeastaan liikkumattomuuteen - herääminen on tullut nyt ehkä viikon aikana, aiemmin en ollut mitenkään tietoinen siitä mitä vauva yön aikana masussa puuhaa. Nyt jos vähään aikaan ei tunnu liikkeitä, herään, enkä saa uudestaan unta ennen kuin on muutama potku tuntunut. Outoa, ja vielä oudompaa on se, etten silti ole aamuisin mitenkään tavallista väsyneempi, päin vastoin. On helpompi nousta ylös kun ei tarvitse sieltä syvimmästä univaiheesta toeta. :)
 
Täällä aloiteltiin helmikuu (oikeastaan jo tammikuun lopulla pari päivää sitten) häpyliitoksen löystymisellä. Tosi inhottava tunne ja välillä pientä kipua jalkovälissä. Onhan se hyvä et tietää kropan valmistautuvan synnytykseen, mutta vielä lisää inhotuksia ja kipuja päälle. Selkäkin taas oireilee.

Tosiaan, ens kuussa voi jo mahdollisesti olla meiän prinsessa täällä! Siis ihanaa! Mä en voi ees tajuta sitä. Oon niin tottunu tähän raskaana olemiseen, että kuvittelen varmaan olevani sitä lopun ikääni xD
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top