Helmikuisten höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja annana
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heipä hei,

Minäkin tulin tänne varovaisesti kurkkimaan. Plussasin eilen ja ei se tulos tänäänkään mihinkään ole muuttunut. Aika selvää, kehoni tuottaa istukkahormonia, ja vähän tuuria mukaan niin tuloksena on vauveli. :Heartred

Olen kuitenkin laskujeni mukaan kovin alussa, 4+4 eli la 18.2., ja ikää on sen verran että taidan pysytellä vähän taka-alalla ennen kuin alan varailemaan aikoja mihinkään. Keskenmenon mahdollisuus kun on korostuneempi. Kaitpa koitan suojata itseäni pettymykseltä jos sellainen sattuisi.

Tämä olisi 5. palleroiseni, joten onhan jo minulla näitä. Mutta ainahan yksi mahtuu mukaan vai mitä? Kuumeiltu on jo hetki, sekä minä että mies. :Heartred
 
Kiva tämmöinen ketju ennenkuin pääsee salaiseen ryhmään. :happy:

Meillä on kaikki esikoiselta säästettynä. Tietty jos tämä tulokas olisi tyttö niin vaatetta varmaan hankkisin uutta pojan jäljiltä. Kauheasti tekisi mieli jo kaikille raskaudesta kertoa, mutta onneks kuitenkin olen malttanut olla kertomatta. Ei vaan voi vielä todeksi uskoa. Yhdelle kaverille kerroin kyllä, hän osaa asian pitää salassa.
 
No, meillähän ei oo mitään ihan pikkuvauvakamoja joten kaikki pitää hommata. Isommalle on jotain pientä miehen tyttären jälljiltä - mm miehen oma potta :grin:grin
Itse eniten odotan että pääsee neulomaan pienelle vaatteita, mutta sitä ajattelin malttaa vielä. Ja tosiaan, saa kääriä piene villaan kun on talvivauva :Heartblue
 
Minulla on kaikki jemmassa edellisiltä. Haaste alkaa paremminkin olla että osa vaatteista on jo sen verran kuluneita että en kehtaisi niitä kenellekkään edes ilmaiseksi antaa, omassa jemmassa toki voi pitää hätävarana, jos siistimmät vaatteet pääsevät loppumaan. Varmaankin ottaisin äitiyspakkauksen, siinä on aina oma taikansa. :grin Jemmassa on sekä tyttöjen että poikien vaatteita, joten eiköhän tulijallekin sopivaa löytyisi. Ja tietysti kumpikin olisi ihan yhtä tervetullut.

Talvivauvan hoito olisikin ihan uusi juttu, hyvä pointti nuo villavaatteet. Anoppini on innokas neuloja, joten olen ihan varma ettei tarvitisi kun vähän vihjata niin hän inspiroituisi kutomaan jotain ihan minikokoista. Sitten kun uskallan asian ottaa esille joskus. Kenties ekan ultran jälkeen.
 
Mä hankin korona-ajan alussa ompelukoneen ja saumurin, ja opettelin tekemään vauvanvaatteita siskon ja kavereiden vauvoille. Jos tämän raskauden kanssa etenee vähän varmemmille vesille, niin luulen, että ompelukone alkaa laulamaan :) Mutta esikoinen kun on kyseessä, niin mitään ei ole valmiina vaan kaikki täytyy hankkia! Toivoisin myös, että neulominen sujuisi multa vähän paremmin (yritin ryhdistäytyä siinäkin ompelukonehankinnan aikoihin), mutta mun pää ei vaan sitä hommaa kestä millään! :grin
 
Tammenterhotar sanoi:
Mä hankin korona-ajan alussa ompelukoneen ja saumurin, ja opettelin tekemään vauvanvaatteita siskon ja kavereiden vauvoille. Jos tämän raskauden kanssa etenee vähän varmemmille vesille, niin luulen, että ompelukone alkaa laulamaan :) Mutta esikoinen kun on kyseessä, niin mitään ei ole valmiina vaan kaikki täytyy hankkia! Toivoisin myös, että neulominen sujuisi multa vähän paremmin (yritin ryhdistäytyä siinäkin ompelukonehankinnan aikoihin), mutta mun pää ei vaan sitä hommaa kestä millään! :grin
Click to expand...

Oih! Olisi niin ihanaa osata/ehtiä/jaksaa ommella tai neuloa pikkuiselle. :Heartbigred
 
Mä aina havahdun lounaalla tai ruokakaupassa siihen että ainiin , tätä ei nyt voikkaan syödä. :D
Salmiakista luopuminen on kyllä kaikista hankalinta ja hyvä tietää että on olemassa raskaana oleville sopivaa.

No kunhan tulee lisää oireita jne niin alkaa ruokavaliohommatkin pysymään paremmin mielessä.
 
Mullekin salmiakki on pahin :facepalm:

Meillä on vielä aika paljon esikoisen vaatteita ja tavaroita. Jotain kivaa omaa ois kyllä kiva ostaa varsinkin jos on tyttö. Oon pyrkinyt ostamaan käytettynä mahdollisimman paljon.
 
Minulla on paljon vaatteita tallessa. Jonkin verran annoin työkaverille, kun se puolitoista vuotta sitten sai lapsen. Tosin kaikkea en hennonut antaa ja hänelle tuli poika ja meillä on tyttö, joten senkin puolesta karsiutui. Samalla laitoin huonoimpia pois. Meillä oli paljon saatuja, joissa myös aika huonokuntoisia. Täytyisi käydä vaatekassit lävitse, niin saisi tietää mikä on tilanne.

Kaikki tarvikkeet on tallessa. Pinnasänkykin on vielä kasassa. Vuosi sitten esikoinen muutti omaan huoneeseen isoon sänkyyn, mutta vielä on pinnasänky koossa. Ja googlailin jo, että turvakaukalolla ja telakalla olisi vielä käyttöikää jäljellä. Vaunutkin on ollut rattaina käytössä vielä keväällä päiväkotikuljetuksissa. Joten kaikki isommat on olemassa. Samoin kokoon taittuva amme on edelleen käytössä ja hoitopöytäkin on kylpyhuoneessa vielä paikallaan, kun sen päällä on ollut niin kätevä pestä hampaita.

Enemmän tätä pesänrakennusviettiä olen tyydyttänyt katselemalla jotain keinutuolia /nojatuolia, jossa olisi hyvä imettää. Samoin äitiys- ja kantotakista olen haaveillut. Kantoliinoja ja -reppu onkin vielä tallessa.

Nyt tuli mieleen, että sitteri hävitettiin ja voi olla että leikkimattokin myytiin. Niillä nyt ei olisi mikään kiire, eli shoppailua täytyy ehkä vielä hillitä. Tosin olen kirppari shoppailija, joten silmät kannattaa pitää hyvissä ajoin avoinna..
 
Onks teillä muilla epäuskoinen olo? Jotenkin vähän väliä tulee sellainen hei mä oon oikeesti raskaana fiilis. Tuntemuksista kyl sen huomaa, mutta digiä kävin aina välillä kattomassa niin kauan kun oli akkua että siellä se plussa oikeesti on enkä kuvitellut.
 
On epäuskoista! Tänään tein kaapissa olevan raskaustestin koska turhaanhan mä sitä jemmaan ja sainpahan vähän taas varmistettua, että en kuvittele.
 
Mä jammailen tota vikaa raskaustestiä vielä. Pakko tehdä se jossain välissä, mutta yritän malttaa vielä. Ja kolme testiä oon siis tehnyt ja käynyt tarkistamassa, että se on oikeaan paikkaan kiinnittynyt! Mutta on silti epäuskoinen olo! Esimies puhui tänään jotain alkuvuoden 2022 töistä ja mun ajatukset harhaili, että oonkohan mä töissä silloin vai en!
 
Plussa testissä on jo aika hyvä lupaus vauvelista, ja jos ultrassa saadaan syke näkyviin niin homma näyttää jo erittäin hyvältä. Tsemppiä. Nämä viikot ovat meille kaikille jänniä.
 
Mulla on kyllä myös hirmu epäuskoinen fiilis edelleen. Oireita kyllä löytyy jne. Mutta silti :D
En mä muista että olisin edellisissä raskauksissa näin stressannut, mutta voi olla että aika kultaa muistot :D
 
Tänään jo ensimmäiset itkut miehelle ihan mitättömästä asiasta.. mieskin totesi, että taidat kyllä oikeasti olla raskaana
 
Samat fiilikset itselläkin! Ja se jännä tunne esim töissä, että muut ei tiedä vielä mitään meidän salaisuudesta :joyful: välillä ei meinaa uskoa todeksi!
 
Mulla stressaminen vaan pahenee joka raskauden myötä. Esikoisen aikaan oli niin pihalla kaikesta, mutta nyt on paljon tietoisempi mikä kaikki voi mennä vikaan.
Mutta toisaalta taas sellainen usko, että kyllä tämä kestää loppuun saakka. Koska eihän meillä nyt niiiiin huono tuuri voi kaiken jälkeen olla!
 
Oreo sanoi:
Mulla stressaminen vaan pahenee joka raskauden myötä. Esikoisen aikaan oli niin pihalla kaikesta, mutta nyt on paljon tietoisempi mikä kaikki voi mennä vikaan.
Mutta toisaalta taas sellainen usko, että kyllä tämä kestää loppuun saakka. Koska eihän meillä nyt niiiiin huono tuuri voi kaiken jälkeen olla!
Click to expand...


Samaistun tähän! Esikosen odotuksen kohdalla oli pelkoja, mutta nyt ne on x 10000 siitä kun on ollut vastoinkäymisiä matkalla. Vaikea iloita ja nauttia tästä raskaudesta juuri tuon takia.

Mäkin mietin että pitäiskö tehdä vielä uusi testi kun olen taas sen verran oireeton, mutta mun raskauksien kohdalla näköjään ihan normaalia. Ystäväni iltapahoinvointi yllätti, joten tälle päivälle ei ainakaan testiä tarvita :grin
 
Epäuskoista on joo, erityisesti koska tätä pientä vuotoa on edelleen. Ehkä vasta sitten alkaa uskomaan koko juttuun kun näkee että siellä oikeasti on joku. Milloin ajattelitte kertoa tuleville isovanhemmille ja tädeille/sedille/enoille? Me tuumaillaan uskaltaisiko kertoa jo varhaisultran jälkeen. Muuten kyllä, koska kerrottais keskenmenostakin, mutta molempien äidit on niin lörppösuita ja lapsirakkaita että eivät varmasti osaa olla hiljaa. :hilarious:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top