Helmikuisten höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja annana
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Me ollaan kerrottu kahdelle tädille, minun ja miehen siskolle. Sitten pari kavetia tietää, ja töissä yksi, jonka kanssa teen paljon samaa vuoroa. Tietää syyn, jos en ole kohta yhtä tehokas tekemään töitä ja pysy aikataulussa :grin

Äidille en ole vielä kertonut, koska on sellainen juorukello, että koko suku tietäisi kohta :rolleyes:
Ehkä varhaisultran jälkeen, kun näkee onko siellä eloa ja oikeassa paikassa.
 
Mainitsin joskus omalle äidilleni että meille olisi tervetullut vielä yksi, ja hän typertyi. Hänen mielestään meillä on jo tarpeeksi lapsia ja tarvitsen omaa aikaa. No, olin eri mieltä. Omasta mielestäni ehdin juosta juoksuni jo, ja nyt on perheen aika. Ja suurperheeksi kasvetaan lapsi kerrallaan, aina kun tilanne tuntuu sellaiselta että kyllähän tässä vielä yhtä vauvaa pyörittäisi, ja ovathan ne niin suloisia. Miehen kanssa ollaan joka kerta käyty lävitse että mitä yksi lapsi lisää tarkoittaisi, eli hänelle lisää vastuuta. Kun isolla perhekoolla ne äidin tunnit päivässä tulevat helposti täyteen nuorimmista, niin jonkun täytyy ottaa koppi vanhemmista lapsista. Isän.

Vaikka äitini tuskin on innoissaan uutisesta kun se kuulee, niin luotan silti hänen apuunsa tässäkin. Aina kun on minulla tullut aika jolloin olen ollut vaikkapa synnytyksen takia sairaalassa, on tullut hoitamaan lapsia synnytyksen ajaksi, ja ollut sitten sairaalassaoloviikkona apukäsinä miehelleni. Ja joskus olen laittanut leikki-ikäisiäni hänelle kylään siksi aikaa että saan täällä paremmin kotihommia alta. Ihan pienen vauvan kanssa kotihommat kun jäävät helposti toissijaisiksi, äänekkyysjärjestyksessä palvellaan.

Anoppini varmasti ilahtuu uutisesta, hän on ollut hyvin iloinen jokaisesta lapsenlapsestaan ja hän on ollut kovin harmissaan kuin vain yksi hänen lapsistaan on perustanut perheen. Ja harmi on sekin että he asuvat kovin kaukana. Odotan innolla että lähdemme kesällä lomailemaan heillä päin, se on kin meidän vakituinen kesälomakohde. Voi olla että silloin tulee viimeistään heille kerrottua, kun alan valkkaamaan syötäviä ja juotaviani.
 
Muokattu viimeksi:
Me ollaan kerrottu mun äidille ja mun yhdelle siskolle. Varmaan sitten pikkuhiljaa ripotellen muillekkin mutta mä luulen että myöhemmin, ekan ultran jälkeen.
Luulen että juhannuksena osalle sukulaisista paljastuu mökillä. :)
 
Äsken tuli pyyhkiessä ihan hitunen vaaleanpunaista :sad001
Vaikka tietää, että voi olla normaalia, ja vaikka esikoisen odotusaikana tuli paljon selkeää vertakin, niin silti tuo lamaannuttaa.
Mitä jo meneekin taas kesken. Mitä jos, mitä jos.

Kipuja ei kuitenkaan ole, ja toivottavasti ne pysyisivätkin poissa. Samoin vuoto.
 
Tuskaisen hitaasti etenee nämä päivät.. piinaavat kolme viikkoa vielä odotettava ennenkuin pääsee ultraan
 
Ääh tervetuloa vainoharhat. :sour: Eilen tuli ennen nukkumaanmenoa kipukohtaus, sellanen tosi voimakas menkkakramppi, joka kuitenkin onneks helpotti kun pääsin kauratyynyn kanssa makuulle. Ei vuotoa, mutta niin mulla oli viimeksikin - eka viikon verran kramppeja ja sit pienen tauon jälkeen alkoi vuoto.. Vitsit tää alku on niin tympeää aikaa ja uskaltaako sitä yhtään luottaa myöhemminkään?!
 
Mä näin unta että menkat alkoi. Ja nipistelee masua koko ajan. Varovaisen toiveikas silti olen. En muista yhtään esikoisesta, millaista oli tää alku. Yöllä juoksin vessassa ja porkkanat ällöttää, onko tää placeboilua vai aitoja oireita….?
 
Vatsaa nippailee vaikka kaikki olisi hyvin, eipä siitä onneksi mitään voi päätellä. Jyvätyyny on kyllä hyvä kaveri, pitääkin etsiä oma tuolta jostain kaapista. Hitaasti menee kyllä aika.
 
Musta tuntuu taas, että aika menee nopeammin kun ehtii ajatella. Positiivinen raskaustesti tuli vähän yllättäen viikko sitten maanantaina ja nyt kärsin jo pahoinvoinnosta. Enhän mä kunnolla ehtinyt edes tajuamaan, että olen raskaana.
 
Täällä oireet on tosi vähäiset, niin vaikea uskoa edes olevansa raskaana :rolleyes:
 
Mä kerroin yhdelle kaverille joka myös odottaa. Ollaan kummatkin saatu keskenmeno, joten on mukava kun on joku jolle avautua, oli sitten hyviä tai huonoja uutisia ultran jälkeen. Sekä mun ja miehen perheessä on sellaisia lörppäsuita, että ollaan vielä hetken hiljaa :happy:
 
Huhhuh nyt on vaan väsymys pahentunut :D Ihan pakko ottaa päiväunia että jaksaa valvoa iltaan asti.
 
Ja joo aika matelee nyt jotenkin hirmu hitaasti vaikka tuntui koko kevään että aika meni super nopeasti. :D
 
Mä pääsin tänään töissä ultrattavaksi! Ultran näytölle ilmestyi nopeasti pieni papu, jonka sydän sykki:Heartred Pikkuinen vastasi hyvin viikkoja, H 6+2. Eli täällä ollaan vähän huojentuneimmin mielin.
Omat oireet ovat vaihdelleet, joten huolta on vähän ollut. Tsemppiä siis kaikille, jotka vielä odottelee ensimmäistä ultrausta :Heartred
 
Mä tein aamulla viimeisen raskaustestin kaapista. Tuli plussa mut vähän haaleampi kuin edellinen. Meinasin saada sätkyn. Mut ei kai toi nyt välttämättä mitään tarkota? Olin aatellu että tulis vahvempi. Oli kyllä tosi kova hätä ni mietin voisko olla "laimeeta" vaikka olikin aamupissa. Vatsassa on kyllä vahvat tuntemukset eikä oo mitään vuotoa.
 
Mä tein aamulla viimeisen raskaustestin kaapista. Tuli plussa mut vähän haaleampi kuin edellinen. Meinasin saada sätkyn. Mut ei kai toi nyt välttämättä mitään tarkota? Olin aatellu että tulis vahvempi. Oli kyllä tosi kova hätä ni mietin voisko olla "laimeeta" vaikka olikin aamupissa. Vatsassa on kyllä vahvat tuntemukset eikä oo mitään vuotoa.

Tänään alkoi täälläkin pieni vuoto :oops: Paperilla pyyhittäessa näkyy.
 
Takaisin
Top