Täälläkin on nyt koettu se ihme, että on nukuttu kokonainen yö putkeen. Jo eilen aamulla mietin, että heräsikö tyttö lainkaan syömään, kun ei ollut mitään muistikuvaa yösyötöstä. Mies sanoi, ettei hän ainakaan huomannut mitään. Eli silloin nukkui klo 23-06 putkeen syömättä. Ja viime yönä klo 22-07!!! Illan tissittelykin jäi vähäiseksi, kun tytöllä oli pitkästä aikaa taas masuvaivaa ja huusi rinnalla. Mutta mä en ole huolissani pitkistä unista, sillä meidän neiti on sellainen paksukainen, että varmasti pärjää. Kaipa se itse heräisi, jos olisi nälkä?
Hienoahan se on että tytöllä alkavat yöt venyä, mutta toisaalta se ei paljoa auta, kun rinnat on räjähtämispisteessä ja aamuyöllä pitää kuitenkin nousta pumppaamaan. Vähemmän sitä heräis jos vaan löis tytölle tissin suuhun kuin että nousee ylös, menee vessaan, laittaa valot ja säätää pumpun kanssa jne. [:@] Mulla tuo maidon tuotto on aina ollu yöpainotteista ja nyt kun luovutan maitoa, sitä tulee yölläkin tosi paljon - yli tarpeiden silloinkin, kun tyttö herää kahdesti syömään, saati sitten silloin, kun ei herää lainkaan.
Muuten(kin) täällä on arki lähtenyt sujumaan hienosti. Nyt oman lapsensa jo tuntee kunnolla ja osaa ennakoida ja arvata, mitä neiti milloinkin tarvitsee. Itkuisuuskin on vähentynyt, ehkä osin juuri siksi, että itkuihin osaa vastata nopeasti tai tyttö ei edes kerkeä parahtaa itkuun, kun pienempiäkin viestejä osaa jo lukea. Ja se rakkauden määrä, ah, kuten
Bambi sanoi, se on jotain uskomatonta. Mä elän tytön kanssa ihan yhtälailla tai enemmänkin symbioosissa kuin vauva itse
Mies parka, kun jää vähän sivuun meidän naisten jutuista...