Heinäkuun odotusta

Mami45 siirrettiinkö teillä siis kaksi alkiota? Mulle sanottiin ettei enää siirretä kuin yksi kerrallaan. Tosin koska meillä on pakastettu kaksi aina samaan olkeen, olisin kuitenkin saanut molemmat kyytiin. Päätin sitten kuitenkin että toinen pakastetaan uudelleen, tosin se ei selvinnyt enää. Meillä on nyt siis pakastin tyhjä. 

On kyllä hurjat lääkitykset sulla! Mihin nuo puregon ja pregnyl on? Mulla on käytössä vain lugesteron ja estradot. 

j.n.  sulla on kyllä ollut hurjan nopea synnytys!! Varmasti pelottavaa.... Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa mukavammin..

Mulle tuli tänään ihan hirvee turvotus mahaan.. Näyttää maha nyt samalta kuin viimeks vkon 18 tienoilla :D No, ehkä se tästä tasottuu :D 

 
Kirjoitin vissiin äsken ihan eri paikkaan viestin :/ mutta siis. Täällä laskettu aika 4.7.2012 ja raskausviikko 5 aluillaan. Raskaus alkanut osittain hedelmöityshoidoista, eli pistin kierrossa puregonia 7 päivänä, mutta 3.10 tehdyssä ultrassa katsottiin että munasolut niin surkeita että peruttiin inseminaatio, kuitenkin viime sunnuntaina tein plus testin ja maanantaina vielä varmistuksena clearbluen digillä sain tuloksen raskaana 1-2 viikkoa. Meillä on varhaisajan ultra polilla 14.11 jotta nähdään onko siellä 1 tai useampia tai onko mahdollinen tuulimuna tms. Mutta nyt aion nauttia tästä raskaudesta niin kauan kuin se tuntuu oikealta ja kaikki sujuu hyvin. Oireita tosiaan on, rinnat ovat arat ja pahoinvointiakia on, lisäksi on niin älytön väsymys että ei meinaa hereillä pysyä. Kaikkille odottajille paljon onnea ja vauvaliimaa. Itse ole siis 28 vuotias ja mies 30, esikoisen yrittämistä takana yli vuosi ja hedemöityshoidoissa ollaan oltu syksystä asti, mulla PCO ja agressiivinen endometrioosi.
 
Heips kaikki - ryhmämme kasvaa päivä päivältä!
Itselläni myös tunne että kasvua on joka suuntaan ... 

LadyBlue onnittelut plussasta ja nyt nauti näistä ihanista uutisista! emoticon

j.n - jättitsemppihalaus emoticon kylläpä sinulle on ehtinyt kertyä noita rankkoja kokemuksia... Toivotaan parasta!! Ja kiitos kannustavista sanoistasi!

iines* Kyllä, minulle siirrettiin tälläkin kerralla kaksi alkiota. Olisi ehkä siirretty se kolmaskin jos se olisi lähtenyt jakautumaan. Syy tähän on se, että ikäni vuoksi raskauden ennuste on alle 10% ja näinollen katsottiin että monikkoraskauden mahdollisuuskin on aika minimaalinen. Toinen syy oli että haluttiin optimoida siirto käyttämällä tuoreita alkiota.  Nämä alkiot eivät todennäköisesti olisi olleet pakastuskelpoisia tai eivät olisi selvinneet siitä.
Lääkityksestä: Puregonilla vahvistetaan kohdun limakalvoa ja Pregnylillä (joka on ns "raskaushormoni" eli hCG eli koriongonadotropiini) tuetaa mun omaa hormonituotantoa.

Eipä muuta tällä erää - nyt sohvalle lepäilemään ja lukemaan Piiat kirjaa - suosittelen!emoticon
 

Mun piikityksistä on jo aikaa muutama vuosi  mutta noita samoja sillon piikittelin :) 

Onhan mulla muuten nyt kortisonipilleritkin käytössä, viimeks kokeiltiin ekan kerran ja koska siitä tuloksena vauva niin sanoin että haluan tälläkin kerralla kaiken samoin! Onneks oon laittanu itelleni muistiin kaikki määrät ym viime kerrasta, koska lääkäri ei tähän kommentoinut mitään. Ominpäin sitten katsoin annostuksen.. 

Mä tein tänään jo kolmannen testin :D Ajattelin että saan mielenrauhan vaan eipä se sitä tuonutkaan, yhtä epäluuloinen olen edelleen! Oikein ärsyttää ettei pysty vielä nauttimaan raskaudesta koska alitajunnassa kummittelee pelko pahimmasta. Pitäis vaan mennä päivä kerrallaan ja olla miettimättä asiaa sen enempää... 

 
HEEEIIIIJJJJJ....

Täällä kans plussattu ja la ois 2.7  täytyy sanoa että hymy herkässä ja kaikille voisin asiasta huutaa :)
Täällä kans plussa tuli niin ILOISENA YLLÄTYKSENÄ, vauvoista emme ole puhuneet koomin, mutta uusi tulokas tervetullut <3 miehellä edellisestä liitosta muutaman vuoden vanha pimu, mutta mulle ensimmäinen ja ajatukset seikkailee ilon ja pelon välillä laidasta laitaan :) Jäännintä oli kuitenkin se, kuinka tiesi ennen testiä jo että nyt ehkäisy pettäny
- ovisten jälkeen etovaa oloa viikon
- menkat 3 päivää myöhässä
- rinnat arat
- JA TÄMÄ HUIMAUS MITÄ KAUHEINTA

MUTTA NIIIIIIIIN ONNELLISIA OLLAAN TÄÄLLÄ SUUNNALLA,
JA ONNEA MEILLE JOKAISELLE <3
 
Hei kaikki odottajat!

Olen ihan uusi täällä sivustolla. Minun ensimmäisen lapseni laskettu aika on 7.7.2012. Kävin tänään neuvolassa ja sain tietää olevani nyt raskausviikolla 4, eli aivan alussa vielä. Olen molemmat, minä ja avomieheni, 24 vuotiaita.

Lopetin e-pillereiden käytön jo huhtikuussa 2011, mutta käytimme kondomia ehkäisynä syyskuun loppuun asti. Hedelmöitys on tapahtunut nyt lokakuussa ja heti ekoilla kerroilla nappasi. Olemme keskusteleet raskaaksi tulemisesta mieheni kanssa vain hieman, mutta olimme kumpikin varautuneet yrittämään pidempään. Kerroin ystävälleni etukäteen, että olemme jättäneet ehkäisyn pois ja hän sanoikin, että "nyt katsotaan kuinka hedelmällisiä ootte emoticon".

Rinnat alkoivat arastaa todella paljon ja tuntui siltä, että kuukautiset olisivat tulossa. Ei tehnyt mieli mitään kunnon ruokaa, vaan teki mieli ahmia sipsejä ja suklaalevyjä aivan poskettomasti. Kuukautisia ei kuitenkaan kuulunut ja sitten aloin aavistella, että voisiko se olla näin helppo hedelmöittyminen. emoticon Lauantaiaamuna sanoin miehelleni, että nyt käyn ostamassa raskaustestin lähiapteekistamme. Mies jäi kotiin valittamaan ja makaamaan sohvalle, kun minä reippailin kävellen apteekkiin. Ostin apteekin raskaustestin, tulin kotiin ja suoraan vessaan. Kaksi viivaahan sieltä tuli ja tuijotimme hetken mieheni kanssa toisiamme ihan häkeltyneinä. Minä purskahdin onnellisen sekavaan itkuun ja mies kysyi, että "oletko ihan varma?". Maanantai-iltana kävin hakemassa vielä Clearbluen testin, johon tuli teksti "Raskaana". Tuijotin koko illan sitä tekstiä ja sitten varasin seuraavana aamuna ajan neuvolaan, jonka sain heti seuraavaan aamuun.

Nyt on sitten tietopakettia jos jonkinmoista iltalukemisena, ei meinaa mahtua päähän vielä ylipäätään koko ajatus raskaudesta. Joulukuussa vasta sitten lääkäri ja ultra. Pahoittelen tästä pitkästä tekstistä, mutta emme ole vielä kertoneet raskaudesta juuri kenellekään ja oli pakko päästä hehkuttamaan johonkin! Vanhemmille ajattelimme kertoa jouluaattona. Miehen vanhemmat repeävät varmasti riemusta, mutta toivon, että omat vanhempanikin ilahtuisivat kovasti..
 
onneks olkoon muuten plussasta kaikille :) enpä tässä tunnemyrskyssä oo huomnannu vielä ketään onnitella. miten muissa åaikakkunnissa on tapan neuvolat ja muut? täälä eka neuvola on n.8 viikolla ja siitä eteenpäin kuukauden välein.lääkäri on 1kolmanneksen lopussa,toisen kolmanneksen lopussa ja kolmanne kolmanneksen lopussa. painoarvioita täälä ei tehdä ellei ole jotain erikoista. esim sf mitta tosi iso. ultrat on 12 viikolla ja viikolla 20.
mieheni on ihan tohkeissaan ja kertonut jo lähes kaikille kavereilleen. ja suunnittelee jo isomman auton ostoa kun kaikkien turvaistuimet eivät mahdu nykyiseen farkkuumme. oma äitini arvasi heti,kun oli luonamme ja jouduin mennä maate ku meinas tulla oksennus ja sehän kertoi siskoilleni ja isälleni. 
mieheni äidille ei olla kerrottu enkä tiedä koska kerronkaan. se on nean jälkeen koko ajan paasannu et kyllä teillä on jo riittävä määrä lapsia. älkää nyt vaan enempää tehkö. en oikein tiedä mitä pitäisi sit sanoa jos alkaa jotain paasaamaan.
ja on kiva lukea muiden ajatuksia ja kertomuksia :)
 
Me ollaan kerrottu mun vanhemmille ja veljille ja miehen perheelle. Haluttiin kertoa heti, koska jos jotain sattuu niin kaikki tietävät missä mennään eikä tarvitse alusta alkaen selittää. Mulla on koko ajan nälkä! Kaikkea mahdollisimman mausteista tekee mieli, makeaa ei niinkään. Hirvittää painonnousu jo nyt, esikoisen kohdalla nousi 25kg. Toisaalta, kilot sain puotettua pois yhdeksässä kuukaudessa joten jospa tämänkin kaverin kohdalla kävisi samoin. Järki kyllä sanoo, että ei kannata kilojansa murehtia, mutta on se vaan niin kurjaa näyttää norsulta ja mennä vaatekauppaan kun mikään ei mahdu :( Tulipas nyt synkkää höpötystä näin aamutuimaan, oon ihan hormonien vallassa ja mies jo eilen sanoikin illalla että hirvittää tuleva kun jo nyt on tällaista... Toivotaan ettei pahoinvointia tule tämän raskauden aikana, väsymystä kyllä on huomattavasti, mutta sen jotenkin kestää paremmin kuin viimeksi. Nyt on pikku-ukkeli säätämässä koko ajan jotain ja sen kanssa saa touhuta niin unohtuu väsymyskin. Oletteko kotona vai työelämässä? Miten siellä olojen kanssa on mennyt, ovatko työkaverit arvailleet mitään?
 
Itse olen työelämässä. Aloitin kesäkuussa uudessa paikassa ja perjantaina 28.10. loppui koeaikani. Heti lauantaina 29. päivä sainkin tietää olevani raskaana emoticon  ..en aio vielä kertoa työpaikalla yleisesti kaikille asiasta, koska voi olla, että tulisi aika paljon selän takana puhumista. Mutta niinhän siinä voi työnantajalle käydä, että kun otetaan nuori nainen työelämään, että raskaus ja äitiysloma on ihan mahdollinen asia.

Uskon, että oma esimieheni suhtautuu asiaan ihan hyvin, sillä on itsekin nainen ja todella mukava. Mutta kyllä asiasta silti varmaan keskustellaan töissä selän takanani. Lisäksi oma esimieheni on sellainen, että jos kertoo hänelle olevansa vaikka ripulin takia sairaana, niin töissä kaikki varmasti tietää miksi ko. henkilö oli sairaslomalla. Joten en oikein tiedä, että missä vaiheessa voin kertoa raskaudesta edes esimiehelleni, sillä en pysty luottamaan häneen tämmöisissä asioissa. Olen myös miettinyt, että jos saan lisää raskausoireita (nyt on vain tosi kova väsymys, enkä tahdo pysyä hereillä), että miten kehtaan ottaa sairaslomaa töistä? Meillä saa olla 1-3 päivää omalla ilmoituksella pois, mutta en kehtaa joka viikko soittaa esimiehelleni, että olen taas kipeä siitä ja tästä syystä, jos en itse raskaudesta viitsi vielä kertoa. Olisiko mitään vinkkejä? Työympäristömme on myös sellainen, että jos yksi on poissa, niin muut joutuvat tekemään sen yhdenkin henkilön työt ja siitä tulee taas lisää selän takana puhumista..
 
Heipsan ja suuret onnittelut kaikille!!!

Kai sitä uskaltaudun minäkin tänne liittyä.. Kopsasin tänne "tarinani" tuolta raskausoireet palstalta:

"Oon viimeks kirjotellu tänne palstoille viime vuoden toukokuussa, viimisimmäks kaiketiki tuonne lapsettomuustutkimus-osioon.. Lyhyesti kerrottuna/kertauksena:
- 2009 huhtikuussa varhainen keskenmeno/tuulimuna tmv.
- 2010 helmikuussa lapsettomuustutkimukset: 
     *entisellä miehelläni todettiin todella huonolaatuiset siittiöt.
     *minulla epäiltiin endometrioosia ja myös tietyt hormonitarvot olivat 35-vuotiaan tasolla, vaikka olin tuolloin siis 26-vuotias. Näiden lisäksi lääkäri väitti vasemman munasarjani olevan kadoksissa..ei siis löytänyt sitä ultralla eikä muutenkaan..
     *Munanjohdinten aukiolotutkimuksessa toiselle puolelle ei virrannut liuosta, kysymysmerkiksi jäi kramppasiko munanjohdin (kun on siis lihas) sen vuoksi kun tutkimus oli niin kipuinen vai oliko se todella tukossa.
     *huhtikuussa inseminaatio, tuloksetta.
- 2010 syksyllä
     *erosimme entisen mieheni kanssa.
     *aloitin e-pillerit "hoitona mahdolliselle endometrioosille".
     *muutin toiselle paikkakunnalle ja kävin paikallisessa yksityisessä, joka ihmetteli suuresti "kadonnutta" munasarjaani, joka sitten ultralla löytyi juuri sieltä mistä kuuluikin. Samalla tarkisti peräsuolen kautta olisiko viitteitä endometrioosiin (sekä tarkkaili asiaa myös samalla kun ultrasi kohtua jne.) eikä ymmärtänyt väitettä, että minulla se olisi. E-pillereiden syöntiä jatkoin ihan ehkäisyn vuoksi.

Ja nyt tilanne siis se, että päätimme uuden mieheni kanssa heinäkuun lopussa jättää ehkäisyn pois ja sunnuntaina tein raskaustestin, joka näytti positiivista saman tien <3"

Tää tuntuu päivä päivältä todellisemmalta ja pikku hiljaa alan uskaltaa nauttia ja luottaa siihen, että tuolla mun sisällä oikeasti kasvaa se meidän pienoinen <3 Eilen aamulla piti tehdä vielä toinen testi. Testasin sillä Clear bluen Digitalilla, joka näyttää viikot hedelmöitysajankohdasta eteenpäin ja 3+ se näytti.. niinkuin munkin laskujen mukaan. L.A. meilläkin se 3.7., meitähän on täällä useampi :)

Varattiin eilen aika yksityiselle ja saatiin se 14.11. eli isänpäivän jälkeiselle päivälle. Nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että mieheni saisi myöhästyneeksi isänpäivälahjaksi kuulla pienoisemme sydänäänet <3 Hiukan harmittaa kun niillä ei ollut aikoja myöhemmin tolle viikolle.. tuolloin kun vasta siis 6+6, niin ei välttämättä sydänäänet vielä kuulu.. Mutta saadaanpahan ainakin tieto onko jyvänen oikeassa paikassa jne.

Me ollaan kerrottu jo perheillemme ja aika monelle ystävällekin. Tosta aiemmasta keskenmenosta "oppineena", mä ajattelen niin, että on parempi että läheiset tietää missä mennään..että jos jtn käy, niin ihmiset ymmärtää eikä tarvitse sitten siinä surun lomassa selitellä mikä oikein on.. Mutta ei siitö sen enempää! Mulla on vahva tunne, että tämä jyvänen tulee maailmaan saakka ihastuttamaa ja rikastuttamaan meidän elämäämme <3 Ja aijon nauttia tästä kaikin aistein!!!

Oireita täällä ei hirmuisesti ole..vain
- väsymystä (ei meinaa päivällä/illalla pysyä silmät millään auki)
- 3-4 tunnin välein hirmuinen nälkä. Maha alkaa saman tien kurnimaan ja vatsan täytettä on saatava pikaisesti tai tulee todella nopeasti todella heikko olo
- alavatsaa koskee välillä kovastikin (vihloo, tuntuu painetta, kourii)
- nännit hellät ja rinnat alkaneet muutenkin hiukan kipeytyä

Sellaisia tänne.. Nautitaanhan kaikki oikein täysin rinnoin raskauksistamme <3 :)))


 
Heippa kaikille!

Täällä taas yksi iloinen odottaja :) Testasin eilen aamulla ja yllätys oli melkoinen :) Meille laskettuaika osuu siis 7.7.2012. Taisin huomata jollain toisella saman ajan.

Olin aivan varma ettei tästä kierrosta ainakaan tärppiä tule. Olen 25vuotias nainen Espoosta. Toista pienokaista odottelen. Esikoinen nyt n. 1v 2kk vanha taapero joka mennä viipottaa minkä ehtii :) Meidän tarinamme sellainen että ensimmäistä saimme odotella 3 vuotta, jonka jälkeen tärppäsikin luomusti. Olimme hoitoihin asti joutuneet ja tilani oli diagnosoitu ja uskottiin ettei meille välttämättä kovin helposti vauvaa tule. No kuinkas kävikään tosiaan luomusti tärppäsi ja onnellisia olimme siitä :) Tämän toisen kanssa aloitimme yrittämisen pian imetyksen jälkeen ja toivoimme ettei taas tarvitsisi odotella sitä 3v... Noh ei tullut plussan plussaa... Joka kerta sai pettyä kun taas tuli se puhdas negatiivinen. Sitten viime kierron päätteeksi päätin että nyt erilainen asenne ja ajatukset muualle, hain salikortin ja pidin itseni kiireisenä jottei ajatukset harhailisi. Ja se näköjään kannatti :) En tiedä miten päin olla, tuntuu että olen pelkkää isoa hymyä vain :) Piti tehdä toinen testikin vielä tänään että uskoisin... Ei tätä vaan voi uskoa, onneksi kaapissa on vielä yksi :D

Meillä varattu ensimmäinen neuvola jo kun samana aamuna kun testasin oli pojan neuvola aika niin siellä sitten tuli samalla sanottua tämäkin :) Eli 30.11 on ensimmäinen neuvola meillä sitten.
Varhaisultraan mennään 18.11 kattelemaan mitä näkyy :)

Oireina täällä ei tässä kierrossa ollut oikein mitään. Vilu oli kyllä koko ajan jos tarkemmin miettii ja pari päivää ennen odotettuja menkkoja alkoi rintoihin sattua. Ensimmäistä kun odotin tiesin heti tärpin jälkeen että jaahas raskaana ollaan. Oli kyllä kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin oireet. Eilisen jälkeen ruvennut masua  juilimaan ja turvottamaan.
 
Hei!

Onnea kaikille uusille odottajille!

Olen yrittänyt aina huomatessani laittaa teidän LA:t tuonne listaan, mutta kommatkaa, jos joku sieltä puuttuu vielä. :)

Lievää pahoinvointia ilmaantunut pitkin päivää, ei oikein tiedä pitäiskö syödä vai olla syömättä että olo paranisi. Onneksi esikoinen pitää kiireisenä.

*tiitiäinen hienoa että tärppäsi näin pian ja esikoisenne saa leikkiseuraa. Meillä esikoinen 13kk, joten aikas samanlaisella ikäerolla kuin teilläkin. Itse olen ehtinyt jo vähän miettiä että mahtaako olla juuri tuossa pahimmassa mustasukkaisuusiässä? ...vielä on vaikea sanoa.

No, tänään on tarkoitus mennä tuulettumaan ja shoppailureissulle kera ihanien tyttöjen tuonne kulttuurikaupunkiin. :)
Mukavaa päivää foorumilaisille!

 
Hei vaan!

Ja tervetuloa kasvavaan joukkoomme iines*, sapu*, LadyBlue, minnamaria, aannaa, Mymmeli84 ja *tiitiäinen. Hienoa, että meitä on jo näin monta. emoticon

Täällä on kovasti paiskittu töitä koko viikko. Pitkää päivää ja muutenkin on ollut töissä kiirettä. Maha on niin turvoksissa, että jouduin ottaa käyttöön jo kokoa isommat työhousut. Toivottavasti ei ihan heti tarvitsisi siirtyä äitiyshousuihin työasussa. En haluais töissä kertoa ihan vielä raskaudesta, vaan vasta np-ultran jälkeen, mutta jos maha pysyy tällaisena, niin ei tuota kovin pitkään pysty piilottamaan, kun muuten oon aika pienikokoinen. emoticon Mut jos tosiaan alkaa kyselyitä tulla, niin kyl mä varmaan sit kerron ihan rehellisesti. Mitäs sitä valehtelemaankaan. Tai jos joutuis olemaan töistä pois, niin kyl mie kertosin ihan oikeen syyn.

Turvotuksen lisäksi alkaa vähän olemaan muitakin oireita. Alavatsalla on sitä nippailua ja sitten nännit on tosi hellänä. Rinnat on ehkä aavistuksen jo kasvaneetkin. Niin, ja väsymystä on ilmassa. Tekis mieli nukkua vaan koko ajan. emoticon Onneksi ei ole pahoinvointia tullut eikä toivottavasti tulekaan.

Meillä poika on jotenkin ilmeisesti huomannut, et äitissä on jotain uutta. On nimittäin nyt muutamana yönä herännyt keskellä yötä ja valvoskellut ihan kiitettävästi, ennen kuin on taas nukahtanut. Ja nimenomaan nukahtanut äitin kainaloon. Meillä on jo siis alle 1-vuotiaasta nukuttu ja nukahdettu omaan sänkyyn ilman sen kummempia nukuttamisia ja nukuttu läpi yön heräämättä. Mut nyt tosiaan on jotain outoo ilmassa. Poju vaan kaivautuu tosi lähelle. Jospa tuo jotenkin aistii, et äitissä on jokin muuttumassa. Oiskohan ne hormoonit. emoticon

Mutta tällaista tällä kertaa. Jospa sitä lähtisi nauttimaan raikkaasta syyssäästä pojan ja koiran kanssa. Hyvät voinnit kaikille ja rentouttavaa viikonloppua!

 
Heippa taas!

Ja tervetuloa minunkin puolestani uusille odottajille!

Nyt on yövuorot lusittu ja viikko vapaata edessä. Ihanaa! Jos vaikka jaksais lähteä koiran kanssa vähän lenkkeilemään että piristyisi kun meinaa väsyttää niin kamalasti koko ajan. Ja maha turvoksissa kaiken aikaa. Jouduin myöskin jo töissä hakemaan isommat housut että mahtuu. Kahvista meinaa tulla hiukan huono olo ja eilen tein koiralle Yrjölän puuroa ja kun purkitin sitä meinasi laatta lentää. Mutta raitis ilma on auttanut.

Neuvolaan en ole vieläkään soittanut kun pää ollut niin sekaisin yövuoroista. Mutta jos tänään ehtisi...

Ihanaa viikonlopun alkua kaikille!!
 
moikka taas kaikille :) mä varailin neuvola aikaa ja 21 päivä olis eka neuvola. mulla ei vielä oo housujen koko muuttunu eikä maha turvonnu. eikä mulla kyllä noista tytöistä alkanu näkyyn ku joskus viikolla 20 ehkä. mulla on tää mahakipu kova niinku edellisenki kanssa. niin hirveitä kramppeja ja niinku olis pahemmatki menkkakivut. nyt ei enää pelota noi kivut ku viimeksi olin raskaana luulin et tulee keskenmeno ku olin niin kipee mut neuvolas sanoivat et ku kohtu ei oo ehtiny parantua siitä edellisestä raskaudesta ja synnytyksestä kunnolla niin alkuvaihe voi olla kipee. sellasta täälä tällä kertaa :)
 
Heips,

Äitinä: Ai teilläkin noin pieni esikoinen, ihana :) Meillä kova äiti kausi menossa. Kukaan muu ei kelpaa kuin äiti. Ei aina niin ihanaa äidille vaikka kovin otettu olen kyllä tästä huomion määrästä :D Pidäppä hauskaa shoppailemassa !

Oluwatobi: Kiitos, ihanaa olla täällä teidän muiden kanssa! :) Oon aivan satavarma että turpoon tän toisen raskauden kanssa kun jalkapallo hyvinkin nopeesti. Turvottaa ja olo on ku ois jo pitemmällä. Ekan kans raskaushousut sai kaivaa kaapista n. rv 12... hyvä jos normi housut tulee menee muutaman viikon päästä enää. Mulla kans sellanen työ että saa kattoo mitä mieltä työnantajat on, uskoisin että ottaa ihan ok asian vastaan mut... noh saa nähdä.  Meillä ihan samanlaista yöheräilemisiä pojan kans mitä ei oo koskaan ennen ollut ?! Tosi kummallista.

j.n: Toivottavasti krampit helpottaa, samoin yleinen olotila.


Hyviä viikonloppuja kaikille !



 
Heippa!

Täällä ilmoittautuu uusi raskautunut mukaan keskusteluun! :)

Positiivisen testin tein 2.11 ja vielä mieheni pyynnöstä uusin testin 4.11. Laskettu aika on 11.7.12. Varasin myös ensimäisen neuvola-ajan jonne menen 30.11.

Aloitimme yrityksen elokuussa ja yk3 tuotti sitten tulosta! Raskaus oli siis suunniteltu ja toivottu asia, mutta nyt en jotenkin ymmärrä alkuunkaan sitä että odotan vauvaa! Kirjoittelinkin tuonne "toista vauvaa kuumeillen" -palstalle tästä asiasta. Onko täällä muita jotka eivät ole vielä ihan perillä aisasta? Mulla on sellainen olo, että tiedän olevani raskaana, mutta minusta ei tunnu siltä. Minusta ei tunnu tämä raskaus miltään... Esikoista odottaessani kiljuin riemusta kun pussasin, miksi en nyt tunne samoin vaikka tämä raskaus oli suunniteltu? Tämä vähän huolestuttaa minua... Eräs palstailija kommentoi, että en ehkä vielä ole kasvanut ajatukseen. Ajan kuluessa raskaus kyllä konkretisoituu...

Minulla ei vielä ole mitään raskausoireita. Pahoinvoinnista en kärsinyt edellisessäkään raskaudessa. Tosin pientä hiipivää väsymystä on havaittavissa. Siihen lisättynä vuosisadan flunssa, niin olenkin ihan sohvakamaa :D

Perheeseemme kuuluu minä 29v, mies 28v ja poika 1v7kk.

Onnea myös minun puolesta teille kaikille odottajille! Tästä se uusi aika elämässä taas alkaa! :)

Tässä minun esittelyni ja myöhemmin taas lisää.

Äippä 2010
rv 4+3
 
moikka! kyllä mä luulen et se tietosuus tulee sit ku asia on konkreettisempi esim. sydänääniä kuunnellessa tai ekassa ultrassa ja sit taas pompit riemusta kattoon :)
mulla on tänään vessassa käydessä tullut paperiin hiukan veristä limaa. soitin päivystykseen ja kysyin et mitä tää nyt on. niin sanoivat et ei mitään vakavaa et alkuraskaudessa voi tulla näitä pieniä verenvuotoja. tosin tää ei oo vuotoa kun ei sitä oo tullu ku paperiin pyyhittäessä hiukan.
silti mua vähän pelottaa. ja rv on nyt jotain 5+3.
 
j.n Ymmärrän huolesi, mutta alkuraskaudessa voi hyvinkin ilmetä veristä vuotoa.Seuraile nyt tilannetta ja jos sua kovinkin asia huolettaa niin voithan sä lähteä käymään päivystyksessä oman mielenrauhan vuoksi. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top