Heinäkuun hikoilut!

Täällä on myös harkinnassa lähitulevaisuudessa aloittaa akupainanta synnytyksen käynnistämiseksi. Viikkoja on "vasta" 37+5, mutta en oikein jaksaisin enää odotella. Olo on tukala ja selkä on ollut kipeä jo vähän pidempään. Ajattelen, että olisi hyvä synnyttää nyt, kun vauva onnistuttiin kääntämään pää menosuuntaan ja toistaiseksi ainakin on näin pysynyt. Viimeistään rv 39 pyydän tutun hoitajan "synnytystä käynnistämään", jahka on varmistettu vauvan asento ja vointi.

Viimeiset kolme päivää olen ollut todella väsynyt. Isommat lapset ovat leirillä, joten minulla on ollut mahdollisuus nukkua ja olenkin käytännössä nukkunut ja levännyt kolme vuorokautta. En ymmärrä mistä unta onkin riittänyt näin paljon, fyysisesti olen kuitenkin hyvässä kunnossa, hemoglobiini ym. Toivon väsymyksen enteilevän synnytystä, mutta toisaalta se saattaa johtua vain siitä vauvan kääntämisestä tai raskaudesta ylipäätään. Eilen sain itseni liikkeelle ja reippailin kauppaan hakemaan yhden kassillisen ruokaa. Matkalla tuli reilusti harjoitussupistuksia ja yksi melko kipeä supistus. Mutta siihen se jäikin... Alaselässä on menkkamaisia kipuja ollut jo pidempään. Kuitenkin aiemmat raskaudet ovat menneet reilusti yli, edellinen käynnistettiin rv42, niin voi olla ettei tämäkään lapsi ihan helpolla ole tulossa...

Sitä alkaa vaan olla niin väsynyt tähän kantamiseen ja rajoittuneisuuteen. Ihanaa on kuitenkin, että vauva urheilee vatsassa reilusti joka päivä. Se rauhoittaa mieltä, kun voi olla varma, että hänellä on kaikki hyvin. :) Silittelen häntä usein vatsan päältä ja yritän suostutella syntymään jo. :rolleyes:
 
Iteki oon miettinyt tuota vyöhyketerapiaa et jos alkaa mennä yliaikaseksi niin kävis kokkeileen sitä. Tulkaa sit kertoo et saiko teillä mitää aikaa tuo vyöhyketerapia :)
 
:mad::wtf::wtf:Mä kävin pari kertaa vyöhyketerapiassa, viime la ja sit ma mut ei auttanut mitään. Tuntuu et mikään ei auta, se tulee sit kun ite haluaa. Oon niin turhautunut..
Tänään meen kyllä syömään tosi tulista ruokaa. Kaikki muut keinot on kyllä taidettu jo kokeilla - tuloksetta :wtf:
 
Mä olin pari vkoa sitten vyöhyketerapiassa ja siellä alkoi supistella niin kovaa että jouduttiin lopettamaan... Veikkaan, että noilla supistuksilla oli osuutta siihen, että vauva laskeutui ja kiinnittyi. Uskon kyllä, että osaava tekijä saa ihmetä aikaan JOS vauva on valmis. Mä olen ymmärtänyt, että jos paikat/vauva ei ole valmiita niin mitään ei pitäisi tapahtuakkaan...
 
Mulla on aivan jäätävän kokoinen maha jo. Olen nyt ollut viikon kauemmin raskaana kuin viimeksi, ja sektioon on vielä viikko. Jääköhän mulle aivan kauhea etureppu roikkumaan? Kun katson peilistä, on vaikea käsittää, miten tällainen pallo voi edes olla olemassa. Olo on hankala ja maha kireä. Käyn kolmesti pissalla ennen kuin menen nukkumaan (alakerrassa kerran, yläkerrassa ennen ja jälkeen hampaiden ja kasvojen pesun!) ja yön aikana vielä 3-4 kertaa. Ja silti pissaamisen jälkeen liikkuessa tai oikeastaan vaappuessa tuntuu, että tulee ihan kohta pissa. Inhottavaa. Kipeitä supistuksia tulee joka päivä ja yö mutta harvoin. Olen jo kolmena päivänä purskahtanut itkuun, vaikka mitäpä se auttaa.
 
Mulla kans yhtä pissalla ravaamista illat ja yöt, ja kun on vaappumassa takas sänkyyn niin tuntuu et pitää taas mennä. Ihan kauheeta.
 
Mä saan yöt vieläki nukkua ilman vessarallia..tyttöä odottaes ramppasin yöt vessas mutt näis poikaraskauksis näköjään sellainen ero että ei tarvi. Aamupäivät sitte vessas käydäänkin yhtäkyytiä.

Leivoin tuos sämpylöitä juuri..vauvaa varten kaikki oikeastaan nyt valmiina. Kassit pakattu ja silleen..että olisin valmis..mutta koska itse kaveri on valmis ni ei voi tietää..

Kolme ässää testaamatta..sauna lämpeis mutta en tiedä jaksaako edes mennä löylyihin..siivousta on harrastettu koko päivä. Seksi siis sitte vielä..ei oikein tällä ruholla huvita ..heh.

Voi kikkakolmoset :)))
 
Täällä ravasin pojan kans kaupungilla monta tuntia etsimässä sopivaa rekka-autoa. Löytyi sitten legoista viimein sopiva. Mutta Alakertaa pakotti joka askeleella ja kotiin oli 30km matka jos lähtö yllättäis...omalla autolla... hullu mikä hullu... siivonnutkin tänään olen. :D mies tulee vasta yöllä kotiin. Pitkä keikka ollut. Mummo ja ukki lähtee huomenna Ouluun viikonlopuksi joten eivät ole paikalla jos lastenhoitajaa tarvitaan. Joko isä jää pojan kans (todennäköistä) tai sitten poika voidaan viedä kaverille jos vastaa puhelimeen ja miehelle käy (tuskin). Eli viikonlopun aikaan jos lähtö tulee ni on hyvin todennäköistä että yksin joudun synnyttää. Vituttaa ja pelottaa jo valmiiksi.
 
Täällä kans sama tilanne et jos nyt viikonloppuna synnytys käynnistyy niin yksin joudun menemään, koska kaikki on jossain reissussa.
Sunnuntai iltana mummo tulee sit kotiin ja sen jälkeen se onkin sit kokoajan kotona niin saa esikoisen hoitoon sinne.
Ois kyllä todella inhottavaa jos joutuis yksin lähteä synnyttään :(
 
Mami-83: kyllä ainaki esikoisen synnytyksestä muistan missä erityisesti olisin tarvinnu tuki henkilöä...just sillon ei ollu paikalla... ponnistus oli helpotus jossa pärjäsin muistaakseni ihan yksinkin...
 
Eilen kävin vyöhtketerapiassa. Eilisen päivän oli tuntemuksia aladelässå ja alamahassa ja välillä supisteli vaan siinäpä ne oli. Oli se kyllä niin rentouttavaa että olis voinu olla kauemminkin!! Ja eipä siitä haittaa ollu vaikka kävi :)
 
Täällä nyt ihme hikoilua.. Olin eilen illalla kavereiden kans syömässä, niin hikoilin, kun pieni possu. Enteilisköhän jo jotain..
Muutenkin olo alkaa olemaan jo aika tuskainen, kun supistelee vuorokaudesta toiseen melko säännöllisesti, mut ei ne oo tarpeeks kivuliaita. On vaan kun joku puristaisi vatsasta ja sellaista menkkamaista kipuilua, mut siihen se sit jääkin. Nyt jo rv 40+4 et saisi tulla jo pihalle.
En olis uskonut, et menee yli lasketunajan, kun supistellut rv 30 saakka ja jouduin jäämään jo toukokuun alussa pois töistäkin supistusten vuoksi. Meidän 6v. kaksoset syntyivät silloin rv 36, et tulipahan nyt koettua tämä viimeisillään raskaana oleminen, mitä en kyl jää kaipaamaan.
Onko muuten kellään muulla ollut ylämahan puutumista? Mulla nyt kuukauden verran ollut ylämaha ihan puutunut ja loppua kohdin vaan pahentunut. Tuntuu tosi häijyltä ja varsinkin öisin vaivaa välillä inhottavasti. Silloin kaksosia odottaessa ei ollut tällaista vaivaa ollenkaan..
Mut jospa toi pikkuinen tuolta vaik kohta haluaisi tulla ulos.
Tsemppiä kaikille loppukoitokseen.
 
Täällä supistelut lakkasi yöksi kokonaan..
Mulla on ollut ylävatsan puutumista rv 25 alkaen, välillä se on ollut vähän helpompaa. Mutta nyt rv39-40 (tänään myös 40+4!) on alkanut pahentumaan, ja päivisin on tavallaan kipeänkin tuntuinen se ylävatsa siitä puutumispistelystä. Neuvolassa huomasivat että se aristaa mutta ilmeisesti melko tavallista kun Th ei sen enempää ottanut asiaan kantaa.
 
Mä olin eilen häissä ja yritin tanssia niin paljon, että synnytys käynnistyy. :D Ei onnistunut, ei supistele sitten yhtään. Mutta sen sijaan lantio on kyllä niin kipeä, että kävely sattuu. Jes! Mutta kivaa oli joka tapauksessa! :) Nyt otan kyllä vihoviimeisetkin temput käyttöön tän lapsen ulossavustamiseksi! 40+2...
 
Täälläkin alkaa jo olla aika kärsimätöntä meinikiä. Viikkoja toki "vasta" 38+4 mutta maha on niin jäätävän iso, että alkaa hermo mennä. Lisäksi selkä kipeytyy jo parin minuutin kävelystä tai seisomisesta, kädet ja sormet on koko ajan joko puutuneet tai kipeät ja nukkuminen alkaa olla tuskaista. Pientä menkkajomotusta ja heikkoja harkkarisupistuksia lukuunottamatta ei mitään tuntemuksia ja vauvakin niin korkealla että tokkopa mitään vielä vähään aikaan tapahtuukaan...
Toisaalta päästiin eilen vielä miehen kanssa treffeille :Heartred Käytiin syömässä ja jazzkeikalla, mikä oli vuosipäivälahja miehelle. Vähän lippuja pari kuukautta sitten varaillesani jännitti että päästäänkö koko keikalle mutta sovittiin, että tarvittaessa lähdetään sieltä vaikka suoraan synnärille. No eipä ollut tarvetta :shifty: Mutta ihanaahan tuo oli!
Vähän elättelin sitten illalla toiveita romantiikasta myös sängyssä, ihan vaan itselle ja toisaalta toki molemmille rentoutumiseksi ja mahdollisesti asioiden eteenpäin viemiseksi. Mutta meilläpä tämä menee niin, että miehelle on koko ajan ollut vaikeampaa siihen kasvavan vauvan vuoksi ryhtyä. On kuulemma liian outoa ja pelkää satuttavansa tai että vauva jollain ihmeellä ymmärtäisi mitä ollaan tekemässä. Tämä tietenkin ymmärrettävää ja pakkohan toisen tunteita on kunnioittaa mutta on se vaan niin hemmetin turhauttavaa! Itsellä halut olis ollut kohillaan kyllä koko raskauden ajan.
No, siivota ei enää juuri pysty kun seisominen sattuu mutta täytyy tuota saunaa ruveta käyttämään. Jos ei muuta niin rentoutumisen merkeissä :) Tuota vyöhyketerapiaakin vois kokeilla.
Tsemppiä siskot viimeisille metreille! Niin turhauttavalta kuin nyt tuntuukin, niin kyllä ne nyytit vielä tähän maailmaan saadaan :love7
 
Pirpana16: tsemppiä oloihin. Täällä Viimeisin läheisyys kokemus se viimeisin ovulaatio aika... kesti 5 min. .. sen jälkee oo mieheltä saanu mitään läheisyyttä! Joten alkaa itsekki aika puutteessa olemaan... :D
 
Mun mies vois jakaa tuota haluukkuutansa vaikka tejänki miehille....:D näin noin viikko sitte unta että olin kaverilla kylässä ja meni lapsivedet sen sohvalle. Tänään sitte kyseisen kaverin synttärit ja sohvalle siis istuun:D Alkaa olla jo niin tukala olo että sais alkaa pikkuhiljaa jo tulla tähä maailmaa
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top