Heinäkuun höpötykset

[emmu_ma]

Kunusiini: Oon töissä törmännyt tähän että miehet (rähjäiset ja ei rähjäiset) ovat kamalan innoissaan raskaudesta, hassua :) Töissä seisoin erään laitapuolenkulkijan kanssa vierekkäin niin mies alkoi yhtäkkiä hekottelemaan ja tuumasi että "Hei, meillähän on ihan samanlaiset mahat!"

Mulla on ollut vähän hankala viikonloppu. Meillä olis tuossa nurkan takana Ilosaarirock menossa ja oon siellä aikaisempina vuosina melkein aina ollut ja se on omalla tavallaan ollut sellainen kesän kohokohta, pitkä viikonloppu kavereiden kanssa hauskaa pitäen ja kesästä nauttien. Nyt sitten tänään olin töissä, ja mieskin on töissä huomisaamuun asti niin en taida edes viitsiä ja jaksaa lähteä koko rokkialueelle (lippuja ei siis ole mutta eikös parhaat bileet aina ole siinä ulkopuolella ) ja itse asiassa eipä paljon kukaan ole pyydellytkään... Jotenkin ekan kerran raskauden aikana sellainen ulkopuolinen ja vähän harmistunut olo. Onneksi mies tulee aamulla kotiin ja lupasi päivän olla mun kanssa (tiedä sitten muuttuuko mieli kun kotiin pääsee ja kaverit alkaa höykyttää juhlimaan...) niin jospa se mielialakin kohoaisi. Ehkä jos jaksaisi huomenissa vaikka kävellä lenkin siellä festarialueella ja saisi vähän sitä juhlatunnelmaa itsekin. Ensi vuonna sitten taas menossa mukana toivottavasti.

 

[Eleanora]

Kylläpäs meni aikaa lukea teidän kaikki viestit läpi! Me oltiin siis viikko reissussa, jossa kävin kyllä sähköposteja jne tarkistelemassa, mutta pysyin poissa foorumilta. Aamuyöstä vasta saavuttiin että voipi olla että päiväunia otan tänään ja nukkumatti tulee aikaisin illalla. Nyt vielä pitäisi yrittää muistella mihin asioihin halusin kommentoida :)

Ristiäisistä:
Niitä on jonkin verran mietitty ja vähän suunniteltu, mutta ei vielä merkittävästi. Toistaiseksi ajatuksena on ehkä sellanen, että kastetilaisuus järjestettäisiin kirkossa (asutaan siitä vajaan kilometrin päässä) ja kahvitteluihin tultaisiin meille kotiin. Etuna olisi, että kotiin voisi jättää kaikki melko valmiiksi kirkkoon lähtiessä ja vain tyyliin napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja nostaa tarjoilut pöytään kun palataan kasteelta. Kummeja olemme jo kovasti miettineet ja itse asiassa kahta pariskuntaa kysyneetkin ihan äskettäin. Emme halua, että joku suostuu kummiksi vain siksi että kysytään, vaan haluamme, että siitä on aito mahdollisuus myös kieltäytyä, jos kokee ettei pysty siihen kunnolla sitoutumaan esim. on jo useampia aiempia kummilapsia tms. Nyt siis odotellaan rauhassa, mitä pyydetyt vastaavat ja toimitaan sen mukaan. Emmekä oikeasti loukkaannu, jos kieltäytyvät. Mutta siksi halusimme kysyä hyvissä ajoin, että on aikaa kysyä toisia, jos nämä nyt pyydetyt kieltäytyvät.

Joku kyseli voiko ristiäisissä olla ohjelmaa. Ainakin veljeni molempien lasten kastetilaisuudessa on ollut lauluesityksiä ja toisessa taisi olla veljeni pitämä puhekin.

Onko teillä suvussa jotain ristiäismekkoa, joka tulisi perinteen mukaan pienokaisellekin päälle? Meillä on ilmeisesti molemmilla suvuilla ja siinäpä onkin pohtiminen kumpaa mekkoa käyttää...

Joku jo puhuikin, että tuttua pappia haluaisi pyytää. Meillä on sama, emme vain ole vielä osanneet sitäkään päättää ketä, tuttuja pappeja on aika montakin. Mutta emme halua vain tyytyä siihen, joka omassa seurakunnassa sattuisi olemaan kyseisenä päivänä työvuorossa, kasteella on meille iso merkitys ja haluamme tuntea itse papin, joka sen tekee.

Muuta:
Itse olen saanut lähinnä positiivista huomiota mahasta ja raskaudesta. Italian reissulla, josta siis aamuyöllä palattiin, useampikin eri henkilö kiinnitti asiaan huomiota ja kyseli kuinka pitkällä olen jne. Ilman varsinaista yhteistä kieltä yritimme kommunikoida ja aika herttaista oli :) Vielä Suomessakin suomalainen mies yllätti ja piti ovea auki kun hetken aikaa vedin kahta matkalaukkua sisällä sillä aikaa kun oma mies oli hakemassa autoa että "pitäähän sitä raskaanaolevaa naista auttaa" vaikka muutama suomalaisnainen oli viilettänyt ohi auttamiselle ajatustakaan suomatta.

 

[Hekksu]

Siis enhän vain ole ainoa, jonka mielestä on epäkohteliasta tulla kysymään onko raskaus/lapsi suunniteltu vai vahinko? Koko raskauden ajan aina joku, viimeksi taas tänään multa kysyttiin tuo saamarin raivostuttava kysymys, johon aina tekis mieli tokasta jotain yhtä epäolennaista.. eikö se onnittelu ois enemmänki paikallaan. Siis perheenjäsenille jopa ihan mielelläni valaisin asiaa, että kyllä, tämä lapsi on suunniteltu, vain koska nuori kun olen niin herättää heti sen ajatuksen että ohopsista, sattupa vahinko. :D

 

[puapru]

Hekksu, kyllä minusta on epäasiallista kysellä tuolla tavalla onko suunniteltu vai ei. Itseltänikin tätä kysymystä on joitakin kertoja kysytty, ja mielessäni olen ajatellut, että hittojakos se sulle kuuluu???

Tuntuipas mukavalle käydä ulkona nyt aamusta, kun vaikka aurinko näyttäisi paistavan, on tuuli sen verran navakka ja ilmeisesti pohjoisesta, ettei ole turhan kuuma. Helpottuisi tämä oleminen, jos keli vähän viilenisi. Mulla on siis ollut nyt perjantaista asti pientä vaihtelevaa päänsärkyä ja pahoinvointia, joiden oletan liittyvän lämpimiin ilmoihin, kun en oikein muutakaan keksi..

 

[Menna]

Ohoh: kävin vähän vakoilemassa syyskuun odottajien keskusteluja tuolla kaksplussan keskustelupalstalla ja sieltä huomasin, että jo kolme on saanut vauvan!! Pitäisiköhän tässä viimeinkin aktivoitua hankintojen suhteen, kun edelleenkin minulla on vasta ostettuna vaunut!! Tietty on sitten vino pino saatuja vaatteita, pinnis, vanna. Mut siinä ne sit on. Vaatteiden osalta luulen pärjääväni, vaikka vauva jo tulisikin, mut jotain hoitotarvikkeita voisi vähän haalia..

Milloinkahan täällä meidän palstalla kuuluu vauvauutisia? Pitäisiköhän kohta perustaa syntyneet-ketju. Vaikka toivon, että meilä jokaisella pysyisi vauvat mahassa kasvamassa vielä isommiksi :)

 

[Pikku-Tikru]

Vaatteita täälläkin on vasta ne äitiyspakkauksen vaatteet, nekin edelleen laatikossa pesemättä. Edelleen odottelen rempan valmistumista, kohta käy niin että isäntä saa kaataa laatikon sisällön pesukoneeseen sillä välin kun makaan vauvan kanssa sairaalassa :) Ostoslista on kyllä jo valmiina, että on tässä jo vähän ryhdistäydytty...

 

[AinoS]

Menna: Kyllä kai tässä vielä kerkeää hankintoja tekemään...Mä olen ostanut tasan sen, mitä isyyspakkaukseen ostin, eli paketillisen vaippoja, paidan ja bodyn (plus jotain muuta vauvatilpehööriä). Äitiyspakkaus on tullut ja sen sisältö pesty, joten siinä tämän hetken varustautuminen. Plus että onhan meillä vaunut testissä (lue=nipussa parvekkeella, renkaat tyhjinä, pari osaa vielä puuttuu) :D

Kävin pari päivää sitten lastentarvikeliikkeessä ja alkoi jotenkin kummasti ahdistaa (lue=v*tuttaa), joten päätin lykätä "tuonnemmaksi" :D Odotan lasta tietysti todella innolla, mutta mua kaikki oheishääräys, hankinnat, yms vielä tällä hetkellä vain suoraan sanoen ärsyttää. Toki teen koko ajan tilaa meidän kotiin heittämällä tavaraa kiertoon ja pois, järjestelen elämää, jne, mutta siltikään en halua hössöttää. Kukin taaplaa tavallaan, ja luulenpa, että rysäytän sitten kaiken kerralla. Turhaa tavaraa en ainakaan halua nurkkiin pyörimään. Katsotaan sitten kuinka paljon sanojani joudun syömään, kun iskee se vaihe, että kaikki on söpöä, on pakko ostaa ja "kyllä tuota varmasti tarvitaan"...

 

[elenna]

Musta tuntuu, että ne pienimmät tavarat on just niitä, mitä ensimmäisinä tarvitaan. Esim. ne hoitotarvikkeet. Mut jos tulis kovin kiireellinen tilanne, niin luulenpa että yhdellä käynnillä prismaan saa jo suurimman osan siitä mitä tarvitaan. Varsinkin jos lista on olemassa. Sängyksi riittää äitiyskoppa, ja peitoksi hätätilassa vaikka joku pyyhe.

Meillä on kyllä hankinnat jo aika hyvällä mallilla...vielä jonkin verran puuttuu. Mä haluan kyllä olla valmiina ajoissa, koska vauva voi tosiaan syntyä ja sitten kun tää oma olotila on tällainen aika arvaamaton. Haluaisin vaan ottaa rennosti sen loppuajan. Ja keskittyä vauvanhoitoon sitten kun se on syntynyt. Me saatiin lopultakin työhuone tyhjäksi sellasesta toimistotarvike-tavarasta, ja nyt siellä on sen verran tilaa, että voin tehdä siitä vauvapyykin kuivatushuoneen. Ei tarvi sitten olkkarissa pitää niitä telineitä.... että ehkäpä pikkuhiljaa vois ruveta pesemään.. :)

 

[Ee]

Meillä on kutakuinkin kaikki hankittuna :) Voi sitten olla vaan kun ei tarvi stressata että pitäs hankkia sitä, tätä ja tuota, ja tietty totutella siihen että jatkossa tuossa on tuollaista tavaraa ja täällä tälläistä, kun aika paljon kuitenkin piti järjestellä että sai kaiken mahtumaan...

 

[Pikku-Tikru]

Ai niiin, onhan meilläkin myös isyyspakkauksen verran tavaraa. Itellä meni kans pitkään että ahisti kaikki ostaminen ym, mut annoin ittelleni aikaa ja kun sit siltä tuntu ni kattelin ensimmäiset tavarat. Mutta yks mikä jotenkin nyt ärsyttää on se että joka paikassa mainostetaan ja kaikki hokee että LEPÄÄ ny kunnolla ja OTA VAIKKA PÄIVÄUNET ja KUUNTELE KROPPAAS ja LEPÄÄ! En tiedä mikä siinä ärsyttää. Ehkä sekin, että ite tiiän että on "huonommassa kunnossa" aikasempaan verrattuna mutta ei sitä kai nyt halua myöntää kuitenkaan. Onhan se varmasti totta että pitäs levätä. Ja aika rauhallisesti oon kyllä viime aikoina ottanutkin.

 

[elenna]

Mulle sais kyllä joku sanoa useamminkin noin :D Musta vaan tuntuu, et pitäis jaksaa käydä töissä ja sitten vielä harrastaa liikuntaa ja sitten taas itse haluaisin välillä laittaa kotonakin paikkoja ja tehä jotain... ja ehkä vaan kuvittelin, mut tuossa lomalla muutama ihminen tuntui katsovan vähän oudosti, kun mietin ääneen, että voihan sitten tarvittaessa jäädä saikkarille...

Vielä ois töitä kesken, mutta luulisin, että saan tällä viikolla tärkeimmät tehtyä. Sitten voi ainakin ottaa rennommin, oli sitten töissä tai meni sinne lääkäriin.. mä toivoisin, että joku määräis mulle saikkarin ilman että mun tarvis mennä sinne lääkäriin pyytämään sitä :D Mut katsotaan nyt..

 

[Ee]

Harmi ku miun kroppa ei kerro ajoissa että nyt seis. Siivosin ja järjestelin eilen parveketta koko aamupäivän, ja loppupäivä menikin sitten sohvalla vikisten kun lantioo pisti ja särki, lonkat oli ku nivelrikossa ja varpaita myöten vihloi No ainakin parvekkeella on taas uusi järjestys Pitää muistaa että jos muutetaan ni pitää ehdottomasti olla pienempi parveke, tuo 12 neliöö on aikamoinen kun se on täynnä mun inspiraatiota Pihakin olisi parempi, ku ei tarvis kantaa vettä vaan letkulla suihkis ja sade kastelis avuksi!

 

[emmu_ma]

Täälläkin tosiaan kaikki ollut valmiina jo hetken, ihana tunne kun tietää ettei niitä asioita tarvitse enää miettiä!

On minultakin kysytty onko raskaus vahinko, tulinhan raskaaksi 3kk kuluttua ensitreffeistä Keskustelu on usein päättynyt kun oon sanonut että vahinkoja ei mun mielestä satu, kyllä kaksi aikuista ihmistä tietää mista niitä vauvoja tulee! Toki olen avoimesti myös sanonut, että vauva on yllätys, mutta ihana sellainen ja meille kovin tervetullut.

Ja sitten päivän paras uutinen; tää sai nyt viimeinkin tarpeekseen työpäivien jälkeisestä kipu/särky/itku/surku-tilasta ja aamulla kävin lääkärissä josta sainkin seuraavat kaksi viikkoa sairaslomaa ja sittenhän mulla alkaakin jo äitiysloma Tän mamman työt siis tältä osin tehty. Suuri helpotus niin minulle kuin miehelle. Josko nyt jaksaisi enemmän puuhata muutakin kuin vaan maata väsymyksestä ja kivusta tainnoksissa kotona työpäivien jälkeen ja vapaapäivinä. Hauskaa muuten, työterveyslääkäri iski mulle eteen kalenterin ja pyysi huonolla suomella näyttämään minne asti saikkaria haluan Ei siis tarvinnut vääntää mitämiksimilloin. Kerrankin!

 

[Menna]

Jospa sitä pikkuhiljaa. Ens viikon minulla on kirpparipaikka varattuna ja yritän päästä turhista omista tavaroista eroon. Hyvä on se, että vauva ei todellakaan alussa ihan mahdottomasti tavaroita tarvitsekaan. On muuten aivan ihana ollut olla puoltoista viikkoa jo lomalla ja en ole murehtinutkaan keskenjääneitä työjuttuja vaikka niin luulin. Ihana ajatella, et seuraavan kerran töihin aikaisintaan vuoden päästä! :)

 

[Ee]

Peilailin sivuprofiilia, ja totesin että maha on niin suuri, että tissit näyttää ihan C-kupin kokoisilta, vaikka on E-kuppi! Olen lohduttautunut tissivaivojen keskellä että ainakin ne on nyt seksikkäät, mutta nyt ei kyllä enää edes huomaa miten isot ne on! Jos ne seksitissit tulisi sitten synnytyksen jälkeen vielä takaisin Kunnes sitten maidontulon loputtua kaikki on mänt, ja jäljellä on vaan 3 tyhjää nahkapussia Lurppamaha ja ajokoiran korvat.

 

[Kunusiini]

Se tunne, kun vatsanahan alla törröttää pikkuruinen jalkapohja! Tai nukkuvan vauvan peppu, jota voi hetken pidellä kämmenen alla. *hyrisee onnesta*

ihan kuningasfiilis!

 

[Viima]

Wow: Tsemppiä! Tuttu tunne tuo hormooni-itku. Niin todella ärsyttävää kun ei voi mistään tapella tai riidellä kun kyyneleet kihoaa silmiin jo pelkästä raivon tunteesta.
Mä en ole normaalisti mikään itkupilli, nyt tuntuu että pienikin vastoinkäyminen saa palan kurkkuun. Eikä muuten auta pidättely tai hampaiden kiristely, se itku sieltä vaan tulee.

Nyt moni TÄRKEÄ urputus tai epäkohta miehellekkin jää valittamatta kun ei viitti jatkuvasti viurata

Samoin mulla toi huono-unisuus aiheuttaa ahdistusta ja taas tulee tippa linssiin. Mietin jo että onko mulla synnytystä edeltävä masennus.
Noi miehen lapset saa mut kireeks ku viulun kieli ja sekin ahdistaa mua.

Hormoonithormoonit :-)

terhijii, mulla on sama nyt tässä raskaudessa ja oli viimeksikin (mutta meni ohi jossain vaiheessa ekan vauvavuoden aikana).. ..siis että miehen lapsi kiristää pinnaa. Veikkaan että siinä on kyse jostain hormonaalisesta oman jälkeläisen tilan turvaamisesta. Kurjaa se on, ja jotenkin vähän tabu aihe. Tsemppiä!!!

 

[Viima]

Mile: kyllä sinne kastekaavaan mahtuu 3-4 virttä/laulua/esitystä... ..ja voihan niitä olla sitten kahveilla lisää. Kaavassa on ainakin alussa ja lopussa ja sitten siinä kastamisen ja siunaamisen jälkeen muistaakseni virren/laulun/esityksen mahdollinen paikka, ja sitten ehkä vielä papin puheenkin jälkeisessä kohdassa.

Meillä on kanssa ongelma mun vanhempien suhteen. Erosta on jo varmaan 7vuotta, mutta äiti ei kykene tulemaan samaan tilaan isän kanssa. Ja lisäksi isällä on uusi naisystävä, joka on ollut kuvioissa jo vuosia ja tullut tosi läheiseksi meille.. Ja josta äitini ei tiedä. Uusi naisystävä on auttanut mm. esikoiseni hoidossa paljon enemmän kuin oma äitini. Niinpä olen taas ihan pulassa tämän kasteasian kanssa... Kenet kutsun ja kenet jätän kutsumatta... Ja millaisin seurauksin. Ärsyttää ja ahdistaa koko asia.

 

[Nereid]

Mä en vieläkään ole päättänyt että kastetaanko vai ei.
Kaikki tavarat on hankittuna, mut eilen kävi mielessä jotain mitä haluan vielä, mut se meni ohi jo, enkä edes muista mitä se oli. Kantoliinoja ja pussejakin on jo 3. (överiks män tääki)
Mä olen tosi kovaa vauhtia matkalla äiti/vauva maahan. Siis siihen paikkaan missä ajatellaan vaan ja ainoastaan vauvaa ja lapsia ja perhettä ja mikään muu ei kiinnosta.
Edelleen järjestelen paikkoja, serkku joka asus mun yläkerrassa, hakee tavaransa kuun vaihteessa, ja sit saan loput järjestykseen.
Mullakaan ei ole viimeaikoina keverit soitelleet ja pyytäneet yhtään tekemään mitään. Tossa on yks nainen millä on laskettu3,5kk mun jälkeen ja hänen kanssa ollaan sit käyty kaupassa ja kaffella tms. Lauantaina vietetään naistenpäivää ja hemmotellaan itteemme kunnolla.
Yks mun ystävä lupas mulle synttärilahjaks tulla siivoomaan mun kodin ennen kun lähden synnärille
Muuten jaksan kotihommat hyvin, mut kaikki kyyristeleminen ja kurkoittaminen on rankkaa.
Eevei kun pidät hyvin liivejä päällä imetys ajan, vaikka se tukalaa oliskin niin ei ne tissit välttämättä lähde imetyksen mukana. Mulla vasta tuo viides imetys vei tissit, tosin imetin vuoden ja kolme kuukautta ja sitä ennen pisin imetys oli vaan sen 3,5kk. Mutta imetin kuitenkin neljää lasta ennen kun tissit meni lapuiksi, eikä ne vieläkään ihan kauheen pahat ole. Rasvaa ja tukea.
-jottain mun piti viel sanoa mut en kyl yhtään muista...

 

[Jeka]

Ärsyttävän monimutkasia pitää olla näitten ihmissuhteitten välillä.. ja kyllä niitä on tullu taas mietittyy enemmän raskauksien ja äitiyden myötä. Ja monesti pohtii myös omaa äitiyttä ja toivoo että osais olla parempi kun oma äiti. Meillä ei siis oman äitini kanssa mitkään parhaat välit oo. Ja nyt kun toinen tulee niin toivottavasti osaa olla tasapuolinen eikä suosi kumpaakaan.