Heinäkuun höpötykset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Menna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oon töissä vielä. Sairaslomaa mulle on tarjottu jo kahdella edellisellä neuvolakerralla, mut oon halunnut tsempata. Nyt on kuitenkin jo aika kurja tilanne, kun olen tehnyt töitä vain muutamia tunteja päivässä kun en vain meinaa jaksaa. On vaikea istua paikallaan ja keskittyä. Varsinkin silloin, kun on mennyt pari yötä ilman unia, ei saa aikaan mitään vaikka istuisi ja pakertaisi.
 
Mieti vielä tuota tsemppaamista. Mulla oli itsellä tuota samaa viimeisinä työviikkoina. Huono omatunto siitä sairaslomastakin tuli, kunnes huomasin miten helpottuneita ihmiset mun ympärillä oli kun jäin pois. Se oli hassua huomata ja tunnustettava on että pystyy olemaan huomattavasti inhimillisempi ja jaksavaisempi nyt myös muille ja ennenkaikkea itselleen. Niin tai näin, tsemppiä, pianhan se virallinen äitiyslomakin alkaa (mullakin jo ensi viikolla). :)
 
Kunusiini, ei tuo kuulosta siltä, että työkunnossa olisit. Sairaslomalle vaan. Mullakin tuli ensin hieman huono omatunto, mutta meni nopeasti ohi ja sen jälkeen on ollut niin helpottunut olo. Sä oot nyt jo yrittänyt tarpeeksi kauan jaksaa.
 
Voi apua teitä, emmu_ma ja Kunusiini!! Onneksi ei tällä suunnalla ole tuollaista... Mä olen itseasiassa jotenkin (ainakin omasta mielestäni) kauhean tasainen ja hyväntuulinen lähes koko ajan. Välillä tietty jokin harmittaa, mutta se menee kyllä nopeasti ohi. Väsyttää kyllä edelleen kovasti, ja pitää useasti päivän aikana levätä, mutta siis noita hormonihommeleita ei oo vielä tullut!

Mutta siis, hymy huulilla mä lueskelen näitä teidän juttuja, ja odottelen, josko ne meillekin vielä saapuu! Niin, ja jos on oma mieheni ihana, niin niin taitaa olla teidänkin!! laughing4
 
Tuli mieleen tuolta peittokeskusteluista että mikähän asento se mahtaa oikeesti olla hyvä nukuttaa pien vauva.. Koska sairaalassa esikoisenkaa meille neuvottii muutaman päivän jälkee et kyljelleen jos tulee puklu niin ei tukehdu. Mut sit luin myöhemmin joskus että selällään pitäs nukuttaa koska kylkiasento lisää kätkyt riskiä... että ota tuostakin sit selvää? o_O Ja tota kylkeä piti viel vaihtaa nukutuskerroilla että pää muotoutuu tasasesti, sen kyllä ymmärrän.
 
Kiitos kannustuksesta. Ehkä pitää ensi viikolla uskaltaa jäädä pois, sitten ei olisikaan kuin pari päivää jäljellä. Tänään en oo ollu töissä koska koko yön oli menkkamaisia polttavia kipuja alavatsalla ja harjoitussupistuksia niin tiheään, ettei tiennyt milloin edellinen loppui ja seuraava alkoi. :(
 
Juu täytyy tässä kohtaa kuunnella kehoaan ja levätä ajoissa, kun se on vauvalle ja itselle parhaaksi. Kyllä ne työt hoitaa tarvittaessa joku muukin ja työ ei ole tässä kohtaa missään nimessä tärkeintä, vaikka onkin vaikeaa jäädä sairaslomalle. Hyvällä omalla tunnolla nyt lepäämään ja rauhoittumaan. :) Jaksamista!
 
Mä olen nukuttanut kyljellään, ja heti kun vauva oppii kannattamaan kunnolla päätään niin vatsallaan, mut aina on ollu suht kova patja. Vatsallaan siks että pääsee ilmat paremmin ulos. Aika nopeesti vauvat oppii itse kääntyilemään ja hakemaan sen parhaan asennon.
Tyynyä en ole antanut pienelle, vasta muutaman vuoden ikäisenä on saaneet ohuen tyynyn ja selkeesti yli 3 vuotiaana paksumman tyynyn.
 
Ikean kaappien kokoaminen lattialla + liitoskivut = ah tätä ihanaa raskausaikaa :) Ärräpäitä lentelee, onneks on vaan kissat kotona kuuntelemassa! Mutta pikkuhiljaa alkaa kodinhoitohuone valmistuun, ja kohta voi vauvalle alkaa peseen vaippoja ja vaatteita ja asetteleen niitä kaappiin! Palkitsen itseni sillä vasta kun kaikki nurkat on ojennuksessa! :)
 
Vau. Niin se aika kuluu.

Täällä sairaslomalla ja vähän pitäisi kumminkin tehdä töitä täältä kotoa käsin tänäänkin. Maanantaina olin ihan työpaikallakin. Ja ens maanantaina pitää vielä mennä ja ehkä joku muukin päivä hakemaan tavaroita yms yms. Mut yritän pitää ne käynnit minimissä...

Olo voisi olla paljon huonompikin tässä vaiheessa. Silti tuo hiiva-vaiva ahistaa nyt aikalailla, enemmän kuin selkävaivat. Muutenhan tässä ei mitään kummallisempaa olekaan, ellei nyt kävelyhankaluuksiakin lasketa mukaan.
 
Huoh, niin vetelee heinäkuu viimeisiään ja kohta ollaan elokuussa! Hurjalle näyttää nuo Tickerin päivät, jotka vaan koko ajan vähenee ja laskettuaika lähenee ja lähenee..... Mitenhän sitä pitää itsensä kasassa... :dance018
 
Jännä miten on alkanut synnytys ja vauvan tulo pyöriä päässä. Aikasemmin niitä piti vähän niinkun "ajattelemalla ajatella", nyt tulee vähän väliä mieleen *plim* synnytys! *plim* synnytys! *plim* Vauva! Kohta hän on täällä <3 *plim* synnytys! Hitto jos menee yli lasketun ajan ni tänne voi varmaan perustaa sellasen "Päät pehmeenä"-ketjun ku multa ainakin lähtee järki jos alkaa olla 42+ lähellä :D
 
Minä oon aivan kiluissani täällä jo, olisin niin valmis jo vauvan tuloon vaikka toivonkin et pysyttelee vielä hetkisen masussa! Seuraava etappi mitä odotan on tuo rv 37 jolloin vauva olisi jo täysiaikainen. Miettikää, kaksi viikkoa enää siihen, KAKSI! Ai kamala. Ihanaa!

Oon alkanut pitää miehelle hirmuisia palopuheita synnytyksestä ja toiveista siihen liittyen. Ja onpa käyty keskustelu siitäkin että mitä sitten jos mulle sattuukin jotakin. Selvästi mieli valmistautuu suureen vastuuseen.

Oon koettanut olla realisti ja ajattelen aina että vauva on täällä viimeistään kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen ettei sitten tosiaan pää pehmene jos meneekin lasketun ajan yli. Kätilö muistutti synnytysvalmennuksessa monta kertaa että normaali raskauden kesto on 37-42 viikkoa ja sen jälkeen vauva on vasta yliaikainen.

Niin tai näin, tunnustan et nyt alkaa jo jännittää ihan vähän. 7 viikon päästä viimeistään vauva on jo toivottavasti sylissä <3
 
Huomenna vaihtuu jo elokuun höpötykset! Enää elokuu ja sitten on jo syyskuu! :talk017
Vaikka omasta puolestani elokuu saisi jäädä välistä ja syyskuu saisi jo koittaa. Onhan tämä raskasta tämä raskaana oleminen:D Ja te jotka kärsitte kovista selkä ja muista kivuista niin varmasti 100 kertaa raskaampaa, voimia teille! Hikoilu kun porsas ja väsymys ottaa myös koville. Enään ei oikeen jaksa edes tehdä mitään kun mahassa tuntuu ikävälle varsinkin sitten illalla. Olen huomannut että loppua kohden aika on alkanut mennä hitaampaa. Odotan niin kuumeisesti oman vauvan syntymistä ja näkemistä :love7
Pitäisi vielä nauttia oman kullan kanssa kahden olemisesta, sen tajuaa vasta sitten varmaan kun vauva on jo talossa(tai ainakin ukko tajuaa vasta sitten).
Tähän päälle iski vielä tämä ärsyttävä flunssa!! äääh! noh ei siihen syyskuuhun niin pitkä aika onneksi ole.
Voimia ja jaksamisia kaikille <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top