Heinäkuun hölinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Cocoa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mekään ei olla kyllä turhan tarkkoja olla oltu bakteerien kanssa. Siis meillä kyllä imuroidaan/siivotaan usein. (2 x viikko) Mutta sellaista turhan tarkkaa ei koskaan oo ollut. Oon ite astmaatikko ja allergikko, meillä kotona siivottiin allergiaimurilla ja vedet suodatettiin pöpöistä ym. Eli sellaista yli hysterisointia ja luulen että voi olla osasyy, vaikka perinnöllistähän tää toki myös on.

Hurjasti Aneska tsemppiä ensimmäisen työpäivään! :)
Se on niin iso muutos ja jännittää varmasti jo muutenkin. Luulen että tuut kuitenkin selviytymään hienosti iltavuorosta. :)
 
Astmaa on kyllä meilläkin suvussa, mutta itse olen siltä toistaiseksi ainakin vielä välttynyt. Ehkä nuo elukat omalta osaltaan pitää mulla vielä allergiaoireitakin kurissa, vaikka olen kyllä tutkitusti lievästi allerginen sekä kissoille, että koirille, joita siis molempia meillä on.

Kyllähän se siivoaminen jokaisessa kodissa on tärkeää, mutta voiko siinä tosiaan mennä sitten yli, jos on juuri astmaa ja allergiaa perheessä? Siis tarkoitan, että voisiko silti tavallaan altistaa pölylle ja muille "aineksille", vaikka oireita tuleekin, jos ei siivoa tarpeeksi usein?

Itselläkin kyllä alkaa aivastelu, jos on liian pitkään imuroimatta, mutta toistaiseksi se on ollut ainoa oire, enkä ole siitä niin paniikkia tietenkään ottanut, että heti ensimmäisten aivastusten jälkeen tarttuisin imuriin. Mutta ehkä sitten, jos olisi se astma, niin saattaisin kyllä ruvetakin siivoamaan jo ensimmäisistä oireista, vaikea sanoa.
 
Minä ainakin koen että ei se liian siisti ja hygieeninen ympäristökään hyväksi ole... Tietysti jos on jo allergiaa yms niin sillehän ei voi mitään, vaan silloin tekee sen mitä pitääkin, mutta lähinnä se etten ala olemaan mitenkään hysteerinen vauvan/ lasten takia. Eli en desinfioi joka paikkaa ja siivoa tyyliin joka päivä yms kun se turha desinfiointi ja "ylisiisteys" tappaa myös ne ns. hyvät pöpöt mille olis ihan hyvä altistuakin.
 
Meillä kans vältellään desinfioivia pesuaineita ja imuriin tulee tartuttua liian harvoin. Meillä on koira ja kissa jotka pyörii kuraojissa ja hiekkalaatikoissa ja sitten pienempänä vauvan alustalla lattialla ja nyt vaan muuten koko ajan siinä. Terveellistähän se vaan on saada vähän altistusta. Meistä kun onneksi kukaan ei ole allerginen niin voi olla sikäli huoleton.
 
Mä yritän (voimakas painotus "yrittämiselle" :p, ei puhuta mitään onnistumisesta..) pitää yllä hyvää perussiisteyttä ku aattelen että se on hyvä juttu.. ettei kaikki paikat ois jossain tahmassa, isommat pölyt ja roskat pois jne, vaihdan käsipyyhkeet suht useesti. Mutta mitään "antibakteerisia" aineita yms en kyllä käytä tai käyttäis koska toisaalta ne on siinä mielessä huijausta että eihän tommosilla aineilla mitään steriiliä edes saa, kuormittaa vaan ympäristöä ja pahimmassa tapauksessa rikastaa siihen niitä haitallisempia bakteereita enemmän ja enemmän parempien kustannuksella.. ja toisaalta steriiliä en haluakaan. Lapset syö hiekkalaatikolla hiekkaa jne mutta kaupasta tullessa pestään kädet. Mulla kyllä itellä on lievä astma ja joillekki siitepölyille, puuöpölylle yms kehittyny sen verran voimakas allergia et pakko välttää ja näin siitä huolimatta että oon niille ja kaikelle altistunu lapsuudessa paljon, eikä ole edes mitää allergiasukua et en tiedä mistä. Mutta niin päin se on mennyt että eläinharrastukset on kavennu sitä mukaa kun oireet käyny sietämättöniksi jatkuvasta "siedätyksestä" (altistuksesta) huolimatta eikä et allergiat olis pahentunu kun ollu niin hygienistä, joten kai niitä myös tulee jos on tullakseen eikä semmonen liiallinen kuormittaminen ja altistaminen silloin tee mitenkään erityisen hyvää.
 
Ei se siedätys/altistus toimi kaikilla tietenkään, joillakin se vain pahentaa oireita ja voi saada aikaan uusiakin oireita. Ilman muuta pitää aina kuunnella itseään tai seurailla lapsen reaktioita, jos hänellä allergia on, ja sitten vaan luovuttaa, jos oireet vain pahenee, kun altistuu niille oireiden aiheuttajille liikaa.

Minua ihmetytti kyllä tosi paljon se, että kun aiempi koira oli saateltu maan poveen, niin seuraavana päivänä mulla alkoi aivan mahdoton aivastelu, joka jatkui sen muutaman päivän, joka oltiin kokonaan ilman lemmikkiä. Otettiin kodinvaihtajakissa muutama päivä koiran poismenon jälkeen, ja aivastelu loppui siihen. En ymmärrä, mikä ihme siinä saattoi olla, että reagoin niin voimakkaasti, ihan sama määrähän sitä eläinpölyä huushollissa oli kuin ennenkin, sen tuottaja vaan poistui kuvioista :wideyed:
 
Jos se olikin joku surureaktio? Stressitaso korkeella.

Mullakin tuo siedätys toimii joissain asioissa, esim mun vanhempien koirasta en saanut alun jälkeen mitään oireita yhdessä vaiheessa kun olin pidempään sen kans vaikka normaalisti saan lieviä (ihan siedettäviä) oireita, silmien kutinaa sun muuta sellasta. Kaikista koirista en saa ollenkaan oireita muutenkaan mutta joistain saan, se on semmonen tosi lievä allergia missä altistuminen lähinnä siedättää ja on hyvä juttu. Kuivan heinän pöly taas on tosi paha ja sille oireilen koko ajan enemmän. Alussa oireita tuli vaan kun hypittiin lapsena heinissä ja nykyään hengitys menee tukkoon kun esim kävelen tallien ohi. (Hevosille en kuitenkaan ole allerginen et se on vaan se heinä ja puru).

*muoks* mutta mun pointti oikeastaan oli se, että vaikka nykyään on se käsitys että siedätys ja "lika" (siis lähinnä allergeenien kohtaaminen jne) on vain hyvästä, niin jos allergia on puhjetakseen sellaisellakin jolla ei mitään sukurasitetta ole niin ei se välttämättä johdu siitä etteikö olis altistunut tarpeeks :)
 
Muokattu viimeksi:
Niin, voi hyvinkin olla, että se oli stressireaktiokin. Kyllä se koira oli niin rakas kuitenkin ja koti tuntui niin tyhjältä, kun kukaan ei tullutkaan vastaan töistä tullessa. Kaikki nämä elukat on kyllä äärettömän rakkaita ja surettaa välillä jo etukäteen, kun tietää, että niistä aika sitten jättää jossain vaiheessa :(
 
Tällaisina päivinä sitä taas vähän epäilee omaa mielenterveyttään.. Ollaan lomalla ja aamulla hotellin uima-altaalla huomasin että siellä räpiköi joku pieni ötökkä. Siinä sitte hirmuisten pelastusoperaatioiden jälkeen sain sen hyönteisen sieltä ylös ja jotenkin elvytettyä ja jätin sen siihen uima-altaan reunalle kuivattelemaan. Pari minuuttia myöhemmin mies sitten tulee sisältä altaalle, lätkäsee sitä pikku kärpästä tossullaan niin että märkä läntti vaan jäi jäljelle. Voi että, varmaan tunnin itkin sen hyönteisparan kohtaloa. Ja sitä kun yrittää itselleen selittää että tuleekohan tässä nyt vähän ylireagoitua ja toisaalta sitten ärsyttää suunnattomasti kun mies siinä vähättelee mun suurta surua. Huh huh, vähän jo kaipailen sitä normaalia hormonitasapainoa. :)
 
Ai kauhee :D Oisin itse varmaan suuttunut tosi tulisesti jos joku vähättelisi mun tuntemuksia, varsinkin kun kaikkeen tällä hetkellä tulee "vähän" ylireagoitua, joten kestäkööt muut ja yrittäköön eläytyä hormonihirmun asemaan :D
 
Haha no todellakin! :D Täytyy kyllä antaa kaikki kunnioitus miehille jotka lähtee hormonihirmujensa kanssa kesälomille, tän hyönteis-insidentin lisäksi omani on jo saanut kuulla kunniansa mm. siitä miten sen (hajustamaton) kosteusvoide haisee pahalle ja miten se kääntyy sängyssä liian kovaa. Vielä kolmisen viikkoa yhteistä lomailua edessä, rauhallista kesää vaan kaikille. :D
 
Miehillä on joo tänä kesänä "leppoisat" lomat kun eivät tiedä miten päin olisi tai mitä tekisi, niin aina tulee sanomista :D Varmaan toivovat salaa hiljaa ajatuksissaan et pääsispä jo töihin tai naiseen saisi mute-nappulan :D
 
Täällä oli miehellä facepalmit valmiina, kun hain jokunen viikko sitten ostamani tupperit :D En kyllä itsekään muistanut tarkalleen, mitä tuli tilattua... Mutta ne oli kaikki sellaisia, mitä mulla ei ollut ennestään! Eli hyvinkin tarpeellisia ostoksia oli.
 
Meillä siivotaan miten keritään, perus järjestystä yritän pitää yllä mutta seki tuuppaa välillä olevan hakoteilla kun työ päivän aikana jos lapset kotona kämppä on räjähtänyt vaikka ite joutuvatkin omia tavaroitaan keräämään. Eilenki on saanut lasten huoneet aivan kauhiaan kuntoon nopeaa muuten laittaa paikalleen mutta pojat leikkii pikku legoilla ja niitä ku on miljoona
 
Noista allergioista, mä pelkään ihan eniten, että meidän lapsi olis tosi allerginen koirille, olis kamalaa joutua luopumaan noista karvakorvista. Meillä on suvussa jonkin verran eläinallergiaa, jolta olen kuitenkin itse säästynyt. Turhahan se on murehtia asioita, joita ei ole vielä tapahtunut, mutta silti on sellainen pelko.
 
Cocoa sanoi:
Miehillä on joo tänä kesänä "leppoisat" lomat kun eivät tiedä miten päin olisi tai mitä tekisi, niin aina tulee sanomista :D Varmaan toivovat salaa hiljaa ajatuksissaan et pääsispä jo töihin tai naiseen saisi mute-nappulan :D
Click to expand...

Mä luulen että mun mies katuu nyt että jäi työttämäksi. Varmaan miettii että pääsispä "lomalle" töihin. :grin

Tiiiu, Turha etukäteen tosiaan murehtia! Vaikka ymmärrän että olisihan se rankka paikka jos pahin mahdollinen toteutuisi. Mä luulen että kun pienestä asti jo tottuu/altistuu niin ei allergisoisi. Meillä oli kaksi kania vielä kun esikoinen syntyi ja karvat pöllys pitkin kämppää! Luulen että oli hyvästä vaan. :)
 
Vaikka allergia todettaisiinkin niin ei sekään välttämättä tarkoita, että lemmikeistä tulisi luopua. Esim. toiset saattaa siedättyä perheen omille lemmikeille ja toisilla riittää, ettei lemmikki pääse makuuhuoneeseen. Meidän pojalla todettiin kissa-allergia ja meillä on kaksi kissaa. Meinataan nyt pari kuukautta pitää kissat muualla hoidossa ja otetaan sitten takas niin näkee palaako oireet. Viime kontrollikäynnistä jäi kyllä sekava olo, lääkäri meinas, että oireiden taustalla voi olla vielä jotain mitä ei ole testattu ja, että arvot voi olla koholla vaan senki vuoksi, että meillä on kissoja. :wideyed:
 
Meillä mies on ollut pienestä asti allerginen karvaisille eläimille, kissalle ehkä pahiten kun ei pysty olemaan tilassa kauaa jossa on kissoja. Mutta hän oli myös koirille allerginen, mutta siitä huolimatta me otettiin koira. Kasvattajan kanssa sovittiin, että jos pahat allergiat tulee ni hän ottaa sen takaisin. Koira oli tullut meille edellisenä päivänä, ni mies heräsi aamulla silmät ihan tulipunaisina. Hän rupesi syömään allergialääkkeittä ja oireet väheni ja nyt on oireeton. Toki hänellä ihottumat paheni sen jälkeen ja on edelleen mutta niistä nyt ei ole varmuutta mistä johtuu. Niin se vaan meni, että siedättyi koirille :happy:
 
Noissa allergioissahan muutenkin on vähän niin että ne testitulokset on vain yksi tekijä ja oireet sitten toinen, jos testeissä todetaan allerginen reaktio mutta käytännössä oireet ei häiritse elämää niin testin tulos on samantekevä.. jos taas testissä vain lievä reaktio mutta oireet sietämättömät niin ei siinä auta kuin välttää. Ehkä lähinnä sellaisissa tilanteissa sit kun jotain astmaa tai ihottumaa hoidetaan ja hoidetaan mutta ei helpota, tulee merkitykselliseksi sellaisetkin allergiat joita ei suoraan koe häiritsevän voimakkaina.
 
Hyi kauhee mikä herätys oli yöllä, heräsin uneen, jossa vauvan kaikki liikkeet olivat loppuneet täysin, ja siihen heräsin, kun olin kaivamassa kotidoppleria esiin, mutta en vielä ehtinyt sitä unessa käyttää. Melkein sitten jo kaivelin sen hereillä ollessa esiin, mutta en sitten kerinnyt, kun onneksi vauva sitten ilmoitti olevansa elossa, kun alkoi potkia. Onneksi sain edes jotenkuten nukuttua uudelleen, vaikka aikamoiseksi pyörimiseksi se meni. Sitten ennen viittä havahduin, kun koira hyppäsi sänkyyn, ja hetken päästä takaisin lattialle ja sitten se oksensi matolle sängyn viereen, ja toinen oksu tuli sitten eteisen matolle :facepalm: Että hyvää perjantaiaamua vaan :shifty: No, nyt olen jo töissä, eiköhän tämä tästä! :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top