Heinä-äidit 15! Tuntemuksia, oireita, odotuksia, ajatuksia ja tutustumisia.

Lolamon mulla sama juttu :D nukun mahallaan sillon jos ei tunnu pahalta, oon myöskin yöllä heränny kun mahassa on tuntunu niin kova paine että sattui oikeen o.O ja illalla todellakin haen samanlaisen asennon ku sä et puoliks mahallee :D
 
Mä tykkään tost uudest äitiyspakkauksest, ihana♡ mä en enää pysty nukkuu vatsallaan ja se onkin auheuttanut suuria ongelmia kun en oo ikinä mitenkään muuten oppinu nukkuu ku vatsallaan. Viikossa kuitenkin totuin nukkumaan kyljellään mutta kyllä vaikeeta edelleen on:D
 
Nooo mut miä haluisin jonkulaisen vastauksen et onks se kiellettyä tai vaarallista ymym.. :) pitääköhän soittaa neuvolaan O.o
 
Muistaiskohan sitä kysyä tänään, meen 13.00 ylimääräseen verenpaine- ja hemoglobiinimittaukseen neuvolaan :)
 
Tuskinpa tuo vaarallista on, niin kauan ku se tosiaan tuntuu itestä ihan hyvältä. Mä nukuin mahallaan ensimmäistä oottaessa vielä ehkä jotain 22 viikoilla (tai pitempään, en muista). Sitte alko käymään aina sellanen metakka mahassa, ettei enää pystyny. Ja ihan terve tyttö on! Enkä mäkään oo tosiaan sieltä pienimmästä päästä :oops:
 
Nooo mut miä haluisin jonkulaisen vastauksen et onks se kiellettyä tai vaarallista ymym.. :) pitääköhän soittaa neuvolaan O.o
Vau.fi oma sovellus sanoo et nii kauan ku tuntuu hyvält voi nukkuu mahallaa. Ja lukee kirjassaki minkä täält saa neuvolasta (vaun kirja).. Aion nukkuu niin kauan ku pystyy
 
Sen tytön kiusaamisjuttuun on nyt puuttunut sen koulun lautakunta.
Samoin joku lehti vissiin julkaisee siitä jutun.
Mulla on itellä valitettava kokemus lapsen kiusatuksi tulemisesta (eri koulu) ja kesti melkeen 8kk ennen kun siihen puututtiin, jouduin soittamaan koulutoimenkeskukseen rehtorin esimiehelle että sain vihdoin ja viimein kouluun kokouksen jossa kiusaaminen tuli TÄYTENÄ yllätyksenä kiusaajan vanhemmille ja mun poika oli ollut mustelmilla jo monta kuukautta :/ Yritin sillon soittaa ihan poliisillekin ja he sitkeesti sanoi että pitää yrittää selvittää koulun kanssa.
Pojan jaloissa oli kananmunan kokoisia mustelmia potkuista ja rehtori kieltäytyi ilmoittamasta pojan kotiin koska en voinut todistaa että oli kouluajalla tulleita. Rehtori ei ole enää rehtori. Onneks.
Nykyään siinä koulussa on jo vähän parempi meininki. Tapauksesta aikaa 9 vuotta..
Myös mun esikoinen oli ekalla luokalla kiusannut samassa koulussa yhtä rinnakkaisluokan tyttöä. Mulle ei tullut KOSKAAN siitä ilkoitusta kotiin ja juttu päättyi siihen että tapasin vanhemmat sattumalta koulun käytävällä ja kun he sai tietää että olin poikani äiti he kertoi mulle, voitte asvata että oli shokki. He olivat just saaneet asunnon muualta eli muuttivat pois ton asian takia :(
Tottakai puutuin asiaan heti ja pojan kanssa puhuttiin paljon kiusaamisesta, siitä mitä se aiheuttaa miten pahalta se tuntuu jne. mutta siis asioilla on aina kaksi puolta, koulun tavat voi auttaa tai vahingoittaa.
 
Luulis, että jokainen vanhempi haluaisi ilmoituksen tollasesta, eikö se ole kaikkien etu? Oli oma lapsi sitten kiusaaja tai kiusattu.
 
^Niin sitä luulis. Mut kaikki vanhemmat ei tee, kuten yleensä aikuisen olettaa tekevän. Ja joskus kiusaajan vanhemmille voi tulla asia yllätyksenä ja joskus "yllätyksenä". Mistäs sitä tietää.
 
Aika kurja tilanne tuokin, Womb! Sillä perheellä ja lapsella etenkin ollut varmasti vaikeaa, kun ovat tilannetta koittaneet parantaa.. Voi kun olisivat ottaneet sinuun/teihin aiemmin yhteyttä.
 
Tääl on yks aika "reipas" tyttö joka on saman ikäinen ton mun toisiks nuorimman kanssa (9), olivat olleet kentällä lumikasoissa leikkimässä vuorenvalloitusta poikien kesken (kiellettyä) ja tyttö oli tullut mukaan ja tönässyt mun pojan selästä alas sieltä vuorelta, mun muksu oli kiivennyt ylös ja tonässyt takaisin ja tyttö loukkas pudotessaan käden.

Tän tytön isä oli selvitellyt tilannetta ja ottanut mun pojan heidän kotiin sisälle ilman mua ja alkanut "kuulustella" tapahtuneesta ja kun he soitti mulle niin poika itki ihan hysteeriseti puhelimessa enkä meinannut saada selvää mitä tapahtui... Vasta kun mun poika tuli kotiin ja selvittelin tilannetta ja sit soittelin sille isälle, se isä ymmärsi että myös hänen lapsi oli mukana tilanteessa ja typerä ja kielletty leikki oli ihan molemminpuolista, tai 5 niitä vissiin oli kaikkiaan siellä ollut,
Mä en enää kuvittele että "ei mun lapset".. kaikki lapset tekee tyhmyyksiä joskus, se on ihan fakta. mut ainakin musta on tulossa kokenut selvittelijä. :shifty: Oon siis ollut äiti 19 vuotta ja sekaan mahtuu munauksia ja emämunauksia ja paljon paljon hyviä juttuja.Mun suurin toive on että osaan jatkossa välttää ne emämunaukset ja tehdä niin kun on oikein <3
Muksut oppii niin vastoinkäymisistä kun iloistakin JOS niistä keskustellaan lasten kanssa. Siks kaikkein pahinta on vanhemmat jotka ei välitä tai kuvittelee että ei mun lapset.
Eikä kukaan halua että oma lapsi kiusaa. Eikä kukaan halua että omaa lasta kiusataan. Musta tuntuu että iso osa meistä aikuisista on jäänyt keskenkasvuisiksi eikä me osata ajatella ja selvittää juttuja niin kun meidän pitäis.
 
Varmasti aivan totta! Eihän sitä vanhemmaksi eikä aikuiseksikaan aina noin vaan opita :)
 
Aika kurja tilanne tuokin, Womb! Sillä perheellä ja lapsella etenkin ollut varmasti vaikeaa, kun ovat tilannetta koittaneet parantaa.. Voi kun olisivat ottaneet sinuun/teihin aiemmin yhteyttä.

Luulin ensin että puhuit siitä nettijutusta ja olin ihan ihmeissäni.
Juu oli kurja ja toivon ettei sille tytölle jäänyt loppuelämän traumoja asiasta. Mulle jäi valtavat ennakkoluulot tota koulua kohtaan, ja koska toi on sama koulu missä mua kiusattiin koko ala-aste ja osa opettajista on EDELLEEN siellä niin ennakkoluulot on syvällä. MUTTA jos tota juttua että mun poika oli kiusannut sitä tyttöä ja sain tietää vasta n1kk ennen kun lukuvuosi loppui, en olis niin tiukasti osannut vaatia että sen mun toista poikaa kiusanneen pojan vanhemmille ilmotettais. Ja siis koulu ei suostu antamaan yhteystietoja tollasissa tapauksissa. Eivät olleet antaneet sen tytön vanhemmille eivätkä antaneet mulle kun yritin selvittää vuotta myöhemmin tota toista tapausta.

Muistan vieläkin sen shokin kun kuulin että mun esikoinen oli KOKO vuoden kiusannut sitä tyttöä :O Kun kysyin opettajalta miksei mulle ole kerrottu niin hän ei osannut vastata mitään :/
 
Pitänee opetella käyttämään tota viittaus toimintoa paremmin :)

Hyvä kuitenkin kuulla näitä tarinoita ja kokemuksia, että osaa itse suhtautua tilanteeseen paremmin, jos niin ikävästi käy.
 
Koulu ei siis tosiaan saa antaa yhteystietoja. Eikä myös tietoa, mikäli vastapuolta rangaistaan/kuulustellaan tms. Normaalilla järjellä varustettu lapsi ymmärtää ihan keskustelemalla, että jossain mättää ja muuttaa väärää käytöstään. Tosin jos kotoa viesti on, että "ethän sä juuri mitään tehnyt ja tilannetta liiotellaan", niin mitäs lapsi tekee. Onhan näitä vanhempia. Koululla aika vähän keinoja puuttua aikuisten asennevammoihin.
 
Aubrey, melkeen varmasti käy. väittäisin että yli 90% lapsista joskus kiusaa ja kokee kiusaamista ja kaikki riitelee joskus. Vanhempien esimerkistä on kiinni että miten siitä selvitään.
Ja sit on tietty näitä vuosia jatkuneita juttuja jossa on myös väkivaltaa fyysistä ja rankkaa henkistä ja ne ei oo siis näitä "jokainen lapsi kiusaa joskus" juttuja. NE on siis täysin eri asia ja niitä en oo tarkoittanut mitenkään vähätellä näillä mun kirjoituksilla.
Ja nyt voitais vaihtaa iloisempaan aiheeseen eiks vaan?
Vaikka... hmm
Ruuanlaittoon?
Helppoja lempari arkiruokia? Kasvisruokia? Riistaruokia? JÄLKIRUOKIA :P ?
 
Mammamaria, tollasissa pitkään jatkuneissa tilanteissä koulu voi pyytää molempien osapuolien vanhemmat kouluun palaveriin ja pyytää mukaan opettajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, lapset ja vanhemmat.
 
Tuli nyt noista ruuista mieleen, että on vähän pitkään kattonu mies ku oon tehny pyttipannua tai makaronilaatikkoa :D Kuinka tylsä voi suomalainen keittiö välillä ollakaan :DD Kaalilaatikkoa se lupaa maistaa, jos teen ;) en kyllä osaa tehdä! Täällä on ruotsalainen kahvila, missä myydään karjalanpiirakoita munavoilla tarpeeseen 3 euron kappalehintaan. Osaisinpa rypyttää :D
 
Takaisin
Top