Ehkä hieman kärjistin asiaa eilen kiukkusena. Hajamielinen on aina ollut, myöhästelevä jne. mutta kyllä tuossa miehessä niin paljon hyvääkin on etten toiseen vaihtais! Ryyppäämässä on käynyt nyt raskausaikana tasan kerran kun oli duunin pikkujouluissa, ei edes halua, mieluummin lähtee kalaan. Puhuminen tunteista on hänelle vaikeaa ja on itse sen sanonut, sanoo rakastavansa vaikkei sitä aina muista sanoa ääneen. Olen välillä vähän liian vaativa kun haeskelen miehestäni jotain romanttisen elokuvan miespääosan piirteitä. Kukat kuitenkin koristelee pöytää synttärinä ja äitienpäivänä, ei pitäisi valittaa.
Viimeksi kun olin raskaana niin pamautti fb:n seinälleen jotain yhdistelmävaunujen kasaamisesta ennen kuin itse olin fb:ssä mitään raskaudesta puhunut. Minusta se oli aika söpöä että halusi näin ilmoittaa tutuilleen tulevasta, ei muuten pahemmin fb:ssa seinälleen mitään yksityisasioita laita.
Oishan se kiva kun kyselisi vointia ja olisi muutenkin hommassa enemmän mukana, mutta kaikkea ei voi saada. Täytyy tyytyä siihen mitä on, esim. siihen että mies sanoo ekan ultran jälkeen että toka ultra kuvataan videolle, söpöä! Ja olihan se jouluna huolissaan kun viikon oksentelin iltaisin jne.
Iloitsen pienistä ja arkisista asioista esikoisen kanssa, pitäisi samoin tehdä miehen kanssa!
Ja ihanaa, ihanaa.. neljän päivän kylpyläreissu varattu hiihtolomalle