Heinä-äidit 15! Tuntemuksia, oireita, odotuksia, ajatuksia ja tutustumisia.

Oon jo mielessäni hiljaa suunnitellu ristiäistarjottavia ja juhlan järjestelyä (joo tiedän, onko vähän tolloa, mut tykkään kovin järjestää juhlia :D) ja lapsi kastetaan kirkkoon, ei olla uskovaisia mutta kaikki me kirkkoon kuulutaan (okei, isäni ei vissii enää, en muista) serkkuja ja serkun lapsia myöten ni sieltä se kumpuaa. :) tai no, eipä sitä perustella tarttee. Jumala mielessä ja housut jalassa on mun kristillinen kasvatus omille kummilapsilleni.. ;D
Pitäs käyä mummin jemmasta hakemassa suvun ristiäismekko, loppunu tila kesken ni pitäs saaha virkattua lisää pituutta ja näin ollen nimiruutuja. Mekossa on MONTAMONTA nimeä. Ihana mekko. <3

Ää, minust on tullu hirviö! Hormonihirviö. Mulla ollu 4pvä peräkkäin pää kipeä, johtunee varmaan niskoista, toiv vaan niistä. Joka päivä kauheeta aivastelua, tiedä sitte onko flunssaa vai taas semmonen "allergiakausi" menossa tai sit liian pölystä ja likasta kotona. Mulla näiden johdosta hermo kireellä koko ajan ja mielialat vaihtelee IHAN MITEN SATTUU! Huh.. ja miehen samat vanhat tyhmät vitsit, niin kuultu! Ärsyttää seki ku se jatkuvasti viljelee niitä. Ja toiseksee se, ei oo paljon hellyyttä ja romantiikkaa ja erotiikkaa paljo näkyny. V*ttu.. anteeks :( minust tuntuu et se taas vaa pakoilee kontaktia, ja se saa minut ärtyisäksi. Välil tekis mieli toivottaa sille hyvää matkaa helvettii.. :s tarvi mun aina olla kerjäämässä ja hakemasaa sitä hellyyttä, tai ite antamassa.
Nyt kiroon sen alimpaa helvettii hormonihuuruis ja huomen tuun nolona tänne kattoo mitä oon kirjottan. :/ mut tää nyt vaa täl hetkel ainut paikka minne viitin asiasta avautua. Kiitos ja anteeks.
 
Ramona, siis siä nalkutat ku puhut sun tunteista ja tuntemuksista? No jopas on. Aika itsekkäältä vaikuttaa miehesi. :(
Joo siis mulla on mies jota en vaihtaisi, paras vaihtoehto isäksi ja aviomieheksi, mutta välillä! Välillä tekis vaan niin mieli antaa korville ja sanoa HEIPPATIRALLAATI.. Tappelut käydään samoista aiheista, hellyydenpuute, seksin puute, ei voi hieroa vaikka itkisin kivusta ku pää ei käänny ja kädet ei toimi, mutta kaverit ku soittaa että voiko tulla hierontaan ni tokkiisa (sit miäki saan samalla hieronnan joo, mutta miksei jumalauta voi hieroa oman naisensa hartioita kun hän pyytää) miä kumminki hoidan sille ruuat jääkaappii ja valmiit ateriat nenän etee, yks riidan aihe on myös hipsuttaminen, luopuisin ennemmin seksistäki toviksi jos mies vaan hipsuttelis ja silittelis mun selkää tai silittäs hiuksia, mutta EEEEEEEEEEI... sitte kyllä itte välillä vaaditaan että pitää illalla silittää ku uni ei tule. Koiraa sitte kyllä nunnutellaa ja rapsutellaa ja silitellää. Edellisen koiran kanssa viel läpällä pysty laittaa sen piikkii että ku toinen joutuu nukkuu lattialla ja ymym. Nykynen ei paljo lattialla nuku :D sillä on oma nojatuoli tai sit sohvalla TAI meiän sängyssä. Välil tuntuu et mies enemmänki on parisuhteessa koiramme kanssa.
Samat riidanaiheet kerrasta toiseen ja silti ei voida "oppia".. ärsyttää..
Oon nyt viimisen vuoden aikana muutaman ISON riidan päätteeksi kirjottanu miehelle kirjeen. Se helpottaa omien tunteiden ulossaannissa ku tuntuu vaa ettei toinen kuuntele. Asia tuntuu menevän paremmin perille tekstimuodossa. Myös dramaqueen itkuraivarit välillä saaneet saman vaikutuksen :D jotain pakko tehä että saa "äänensä kuuluville". ;D
 
Meillä tätä on jatkunut vaan niin pitkään jo, että olen aivan turhaan kirjoitellut kirjeitä ymymym... Luvataan kuut taivaalta, toisena päivänä oonkin kaiken pahan alku ja juuri.
Mä vain olen oppinut arvostamaan itseäni enemmän.
Mä olen syy että mies on kusipää, why i dont get it?
Peiliin en katso, se on toisen osapuolen homma, todellakin.

Mitään muuta en haluaisi kuin olla onnellinen.
 
Ohhoh. Aika sikamaista kyllä. :(
Narsisti miehenä... (?) Eikö sitä lainakaan kiinnosta teidän esikoisen ja nyt tulevan pienen tulevaisuus onnellisessa ja ehjässä perheessä. Oma napa ja oma hyvinvointi.
Miä oisin varmaa lutassu turpaan jo useamman kerran. (ja ei, en oikeasti ole väkivaltainen ja pahoinpitele ketään, enempiki kielikuva)
 
Niin..
tää tuleva on siis meidän kolmonen :)
Me ollaan oltu ikuisuus..
Ei vaan sytytä, puolin eikä toisin...

Pystyykö täällä vaihtaa tota nimimerkkiä muuten????
 
Huh!
Täällä samoja fiiliksiä.. 5v kohta oltu yhdessä, toinen lapsi tulossa. Toiselle tärkeintä on viina ja kaverit. Me tullaan sitten harrastusten, työn ja tietokonepelien jälkeen ehkä.. Tai siis esikoinen, mä oon jossain tärkeysjärjestyksen häntäpäässä. Itsekäs idiootti. :banghead:
Yhteistä meillä ei muuta olekaan ku tuo esikoinen ja nyt tää tuleva.. Ei käydä missään koskaan, kun yhteistä mielekästä tekemistä ei löydy. Huoh.. Kerran jo erottiinkin, vuosia sitten, mutta tässä suossa taas rämmitään. Tyhmä minä. Niin sitä toivois, että toinen tajuais muuttua, mutta kai hän kuvittelee, että vika on kaikissa muissa kun itsessään. :angryfire

Edelleeen epätodellinen fiilis tästä raskaudesta - kuin ei totta olisikaan. Jotenkin pelko jossain sisimmässä, ettei kaikki ole hyvin. Kuulin silloin kerran pienen sykkeen kotidopplerilla, ja kun pari päivää myöhemmin kokeilin uudelleen, en sitä enää löytänyt. En ole sen jälkeen uskaltanut kuunnella :bag: ..viikon päästä neuvola, josko siellä löytyisi syke.. :sorry:
En ymmärrä mistä nää pelot oikein kumpuaa? Esikon raskausaika sujui hyvin, eikä suurta huolta ollut.. :confused013

Kummeistakin täällä oli puhe.. Ystäviä kyllä on (lähinnä mulla - sellaisia, joista kummeiksi olisi), mutta jotenkin vaikea päättää.. Esikoisen kohdalla päätös oli helppo ja perustelujakin siihen oli, mutta tästä tulee kyllä vielä päänvaivaa.. :BangHead

Kalaäiti & Kyytiläinen 14+3
 
Hitto noita miehiä! Ei kuulosta yhtään hyviltä teidän tarinat. Meillä pitäis kyl kans panostaa enemmän parisuhteeseen. Pitkästä aikaa oli hyvät treffit viime viikolla, se oli kivaa kyllä. Yleensä kun esikoinen viedään yökylään, kyseessä on joku visiitti kavereiden kekkereihin, eli ei aikaa kahdestaan. Pitää muistaa nyt vähän skarppaa, jos tää toka tyyppi syntyy, nii sit oon taas mottipotissa imetysten kaa (jos onnaa yhtä hyvin kuin viimeks).
Mä olin tänään nii höpsö, et soitin neuvolaan ja varasin pe klo 8 ajan sydänäänten kuuntelua varten :D. Oli ihan pakko! En jaksa odottaa ens tiistain ultraa.. Ihana terkkari kyllä vastas keskitetystä ajanvarauksesta, ymmärsi oikein hyvin huoleni, eikä pitänyt sitä mitättömänä :)! Pitäis antaa sinne kyl hyvää palautetta! Tuli paljon parempi mieli, kun nyt ei tartte oottaa niin pitkään. Tiedän kyl, et ei välttämättä vielä mitään löydy, silloin 11+5, mut kannattaa kuitenkin kokeilla, jos sillä vaikka sais vähän mielenrauhaa!
 
on meilläki ollu täss tosi vaikeeta.. mutta uskon että asiat selviää.. mä en vaa jaksa katella ku ukko istuu koneella aina ku tulee kottii:) ja muitaki vaikeuksia on ollut..
 
Tuntuu, et koneella istuminen on oikeesti tosi monien parisuhteiden riidanaihe. Tai vähintään naisen pielipahan aihe. Mietin, et jos siitä ajasta mies käyttäiskin edes osan yhteiseen olemiseen ja tekemiseen, nii ehkä suhteesta ei puuttuis seksiäkään.. Utopiaa ;)
 
Meillä mies ei istu koneella tai pelaile muutenkaan, silloin tällöin.
Mä taidan olla enempi riippuvainen netistä.
Kohta ois ultra ja mä hullu menin lyömään kaupat vaunuista lukkoon ENNEN ultraa :oops:
Toivottavasti siellä sitten on joku kasvava
olento...

Mä oon haaveillut että saataisiin miehen kanssa vapaa vkl niin että päästäisiin vaikka mökkeilemään,syömään tai laivalle mutta meillä ei ole ketään joka olisi lasten
kanssa .

Meinattiin kun kolmonen laskeutuu nii viettää ekat viikot mökillä, tosin se raviheppasen liikunta pitäisi suunnitella niin että olisi vaikka kesälomalla silloin.
Mä oon normisti kesät töissä juhannuksia myöten, nyt aion niiiiiin nauttia kesästä.

Eilen oli tosi hyvä päivä meillä kaikilla!
Taas muistan miksi rakastan tota paskiaista.
Se kerta viikkoon hyvä päivä kun ei vain riitä....

Tuun myöhemmin kertomaan ultrasta :sorry:
 
eillä on vuosien varrella jäänyt yhteydenpito kummien kanssa.
Harmittaa kyllä. Toisiks nuorimmalla on mun serkku kummina ja hän muistaa synttärit ja joulun mutta muuten ei tuu kahville tai käymään vaikka miten yrittäis niin en jaksa pyydellä.
Nuorimman kummeina on 4 kirkkoon kuuluvaa naista ja kaksi kirkkoon kuulumatonta naista, joista toinen oli mukana synnytyksessä ja leikkasi napanuoran.
Tulevalle lapselle on kaksi kummia mielessä, mutta en ole vielä kysynyt. neljä kummia haluaisin, ja en pariskuntia koska jos erkaantuu myöhemmin elämässä pariskunnasta niin siinä menee lapselta kaksi kummia kerralla. Esim kaksosten kummit ei oo olleet enää vuosiin tekemisissä heidän kanssa. Toiselle pariskunnalle tuli ero ja toinen huomasi ettei voikaan enää käyttää mua hyväkseen :/
Voi voi, toivottavasti osaan nyt valita fiksummin kummit kun oon jo näin "vanha ja viisas" =D

Asiasta toiseen: Mulla on nyt sit menossa se paukuttelu vaihe. herranisä mikä rutina mun peiton alta kuuluu öisin :O
Aivan käsittämätön ja se haju-- uhhuh!
Pahoinvointia on nyt ollu aavistus vähemmän parina päivänä. Toivon niin että se menee ohi. tänään alkoi muistaakseni 12 viikko, eli ts. 11 vk täynnä ja ens viikolla on sokerirasitus. (Ärsyttää mennä siihen kun tulee paha oli ja mulla on 3 edellisessä olli radi niin varmasti on tässäkin, eli vois hyvin vaan alkaa mitata sokereita) turhaa tuhlausta koko testi mun kohdalla.
No nii, sit loppu rutinat.
Ootteko tehneet käsitöitä vauvalle? Entä ostaneet vaatteita? Kuinka moni ottaa äitiyspakkauksen ja jos joku ei halua sitä kestovaippasysteemiä sieltä niin mää voin ostaa :D

*muoks* Noihin omiin mieliala vaihteluihin tuo isosti helpotusta kunnollinen e-epan syönti, joko apteekista elivon tai tarjoustalosta tohtori tolosen ja eka viikko kannattaa vetää tupla annosta. Raskausaikana kun mielialat heittelee niin miehen ärsyttävyys tuplaantuu, sit tulee kiukuteltua hiukan enemmän ja mies nielee kiukkunsa koska ollaan raskaana ja sitä kun jatkuu muutama kuukausi niin riita on varma... Eli mars tokmannille tai apteekkiin naiset! (eihän ne niistä mihistä fiksuja tee jos te niitä syötte mut helpottaa teidän omia tunteita, ja juu syön ite koska oon muuten ihan karsee lehmä :D)

Tosta e-epasta vielä sellanen että jossain päin Englantia oli tehty tutkimus kahdella eri raskaana olevien ryhmällä jossa toinen söi koko raskaus ja imetysajan e-epaa ja toinen ei. E-epa ryhmässä ei ollut yhtään synnytyksen jälkeistä masennusta eikä ainuttakaan koliikkivauvaa ja toisessa ryhmässä oli ns. normaali prosentti molempia. Samaa tutkimusta tehdään nyt vissiin turussa koska mun serkkua jolla on kesäkuussa laskettu aika oli pyydetty osallistumaan.

Vielä ps. Muistakaa naiset sekin että ennemmin yksin kun huonossa parisuhteessa. En nyt kannusta ketään eroomaan koska yh elämä ei oo helppoa, mutta jos parisuhde on juopon, kaappijuopon tai narsistin tai peliriippuvaisen tms kanssa niin se kuormittaa äitiä tosi paljon enemmän kun yksin olo. -Yksin ollessa ei ole turhia odotuksia, paitsi tietty niistä viikonlopuista kun isän pitäis tulla hakemaan lapsia, mut joillaine nekin sujuu hyvin. Tsemppiä ja tuntekaa oma arvonne! Kannatte pientä elämänalkua sisällänne ja olette sen suojelijoita ja kasvattajia sen lisäks että ootte itsessänne ihania ja aivan taydellisiä eukkoja jotka ansaitsee vaan parasta!
UGH, olen puhunut :)
 
Muokattu viimeksi:
Mie oon tehny jo sukat, lapaset, hatun, neulepuseron ja -housut ja peitonkin ajattelin neuloa. Mut oonki tällänen himoneuloja :grin. Sain kaverilta ison kasan niille tarpeettomaksi jääneitä vaatteita ja oon kirpparilta ostellu jotain jos on tullu jotain kivaa vastaan... Pitäis käydä ne kaikki vaatteet kyl läpi ja kattoa mitä kokoja on ja mitä ei, ettei osta turhaa liikaa.

Aiotaan ottaa äitiyspakkaus myös, ja ei oo suunnitelmissa käyttää niitä kestovaippoja, joten täältä ainakin liikenis yks systeemi.
 
Esikoisesta oltiin satavarmoja, että poika tulee, (tuli tyttö) niin hälle oli etukäteen hankittu tosi unisexejä/poikavärejä vaatteita elämän alkutaipaleelle. Niistä oon parempikuntoisia säästellyt.. Ne käyvät sitten kummalle vaan tälläkin kertaa :)
Vaatteita en osaa neuloa ja tuntuu jo nyt, ettei aika riitä virkkaamiseenkaan, mikä on mun intohimo.. Ja siis lähinnä pehmoleluja ja peittoja saan aikaiseksi, vaatteita en oo uskaltanut ruveta opettelemaan.. Onneksi tytön mummi selkä vääränä kantaa meille neulottuja nuttuja, pukuja, sukkia, pipoja ym.. :love017

Womb, sama juttu ton rd:n kanssa. Kysyin jo toiveikkaana ekassa neuvolassa, et tarviiko mun ollenkaan käydä sokerirasituksessa, kun oletus on, että mulla se tässäkin raskaudessa on, että eikö riitä, et katon mitä syön. Että ihan kahdesti saa mennä! :schocked028 Ensi viikolla eka aika..

Kyllä mäkin oon päättänyt tälläkin kertaa äp:n ottaa. Varsinaisesti se laatikko tais meillä vauvan nukkumiseen olla käytössä kokonaiset pari viikkoa, mut sen jälkeen siinä on ollu hyvä säilöä mitä vaan. Sisältöä käytetty aktiivisemmin. Hei ja kestot joutaa meiltäkin eteenpäin :happy119

Kalaäiti & Kyytiläinen 14+4
 
Mun ois pitänyt käydä sokerirasituksessa lievän ylipainon takia, oon 170/76.9 kg
Minä sanoin että no en ollut menossa ja kerroin että miksi olen lihonut :D
Nyt paino on tippunut että mahdun 38 koon mammapöksyihin!!
Jeijjj!
Tavoitehan on olla normipainoinen kun saa mahaasukkaan pihalle, joten nou ressiä.
 
Kaveri oli jo tehnyt tossut meidän vauvalle. :) Ja sokerirasitukseen joudun ilman perusteluja, koska "yleensä kaikki laitetaan."
 
Mie virkkasin vauvelille tossut ku tuli niin söpö ohje vastaan. On ne vaan ihan ällöttävän suloiset ja hirvittävän pienet! <3 En jotenki osaa edes hahmottaa kuinka pieniä ne vauvelit onkaan. Kirppikselläki katon vaatteita ihan suu auki että tämmöseenkö se sitten muka mahtuu :D

Meinasin myös jonku viltin askarrella isoäidin neliöistä ja fleecestä, ja muutenkin oon selaillu internettiä hauskojen ohjeiden toivossa :) Mietin että oisko täällä forumin syövereissä jotain neuleohjelinkkivinkkiketjua vai oisko aiheellista perustaa sellainen :P
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top