Heinä-äidit 15! Tuntemuksia, oireita, odotuksia, ajatuksia ja tutustumisia.

ajattelen niin että vaikka kertoisinkin niin silti voi tapahtua jotain, ei se eka ultra sitä lupaa että loppu menisi hyvin.

Hmph ....
 
Ninsu, voimia!!


Me ollaan kerrottu molempien porukoille ja kahdelle läheisimmälle ystäväpariskunnalle.
Olin ensin sitä mieltä, että en kerro kellään, en edes ultran jälkeen, mutta sitten mies sai toisiin aatoksiin.

Mies rupesi pohtimaan, että jos menee kesken niin olisi hyvä olla tukiverkosto, joka tietää. Niimpä päädyttiin tähän ratkaisuun. Itse oon ruvennut vähän pelkäämään onko kaikki hyvin, kun oireet senkun vähenee.. Mies ja äiti valavat uskoa, että oireet tulee ja menee. Äitikin sanoi, että kunnei minkään näköistä kipua ja vuotoa ole ollut, kaikki on suurella todennäköisyydellä hyvin.
 
Ninsulle voimia! Kaikille tsemppiä ultraan. Kännittäviä aikoja eletään. Meillä se on edessä vasta n. kuukauden päästä. Nyt 7+6.
 
Kyllä mekin ollaan kerrottu, lähipiirissä oleville. Mä vaan ajattelen sen niin, et jos se menis kesken ni niin on sit tarkotettu. Et sit sen vauvelin ei ois ollukkaan tarkotus syntyä ja et sil on oikeesti ollu joku iso "vika" jossain miks sit niin kävi.
 
kävin eilen ar-ultrassa olemattomien oireiden vuoksi. Pelko oli kova onko siellä ketään. Lääkäri hetken mittaili ja kertoi vauvan vastaavan viikko 8+2 ja näytti kun sydän pumppasi ja virtaukset oli kunnossa <3 lääkäri käänsi näytön takaisin itseensä päin ja sanoi että mittailee vielä vähän ja sit käänsi näytön takaisin minulle ja sanoi että tässä on sitten b vauvan sydämen lyönnit ja virtaukset ja tämä b vauva vastaa viikkoja 7+4 eli on hieman pienempi kuin a vauva. Toivotaan että b vauvakin pysyy mukana <3
 
Voi ihanaa! Kaksoset :love7 Toivottavasti molemmat jaksavat hyvinvoivina loppuun asti :smiley-angelic003
 
<3 toivotaan että molemmat kestää mukana ja että kaikki menee hyvin <3 pääsee 9/11 syntynyt neiti hoitamaan sitten tuplasti vauvoja :p tykkää vauvoista tällä hetkellä niin kovasti.
 
Onnea Sajo! Toivottavasti molemmat pienikaiset pysyvät matkassa.

Kävin itsekin tänään ar- ultrassa uudestaan huolestuneisuuden takia (oli km kesällä) ja siellä oli pieni jonka sydän sykki ja vastasi 8+2. :-) ehkä sitä nyt saa rauhallisemman joulumielen päälle.
 
Apua miten ihanan paljon tänne on tullu kirjotuksia! :) pariin päivään ku ei kerkee/muista käydä ni oli oikein ilo lukea näitä. Tervetuloa mukaan uudet, jeii, lisää kokemuksia. :) ja sääli joilta matkalainen lähti kesken matkan :/ mutta ajattelen että ei ollu vielä sen vauvan aika, joten uutta tupaan vaan, kyl se kohta nappaa.. ;)

Itellä tulis nyt viikkoja 9+6 jos ihan oikein oon kärryillä pysyny. :) kauhee stressi ollu joulun suhteen, kun työvuoro klo 17.15 asti, ja kauppa suunnattu enempikin itärajan naapureille ja ruplan kurssi aivan supersurkea, ei ne halua tässä tilanteessa reissata suomeen. Näin ollen minä aamusta asti töissä ja perheeni saapuu meille joulunviettoon (äitillä ja siskolla molemmilla harvinainen vapaa, samaa aikaa joulu vapaana.)
Oli kauhea harmitus myös siitä että tämä kumminkin elämämme viimeinen joulu ns ihan kahelleen. Ei ens vuonna enää samalla tavalla jouda löhöilee sohvalla ja kattoa lastenohjelmia, joulun ihan kohokohta. <3

Tänään työvuoron päätyttyä pyydettiin toimistoon ja kyseltii kaikennäköstä miten viihtyny ja millasta ollu ja työkaverit millasia ymym ja lopuksi ilmoitettiin että heippa, ei tarvitse tulla enää töihin. No eihän siinä. Kuukaus ja viikko sitte kirjotin vakisopparin, neljän kuukauden koeajalla, tänää sain sitte lähteä. En kuulemma sopeudu heidän porukkaan.
Olen kumminki hyvin sopeutumiskykyinen ja erittäin sosiaalinen. Kaverit, niin uudet ku vanhatki, ihan ymmällään että miten ne on voinu MINUT potkia pois sieltä. Mutta onneksi liitto on olemassa.
Ja joulu perheen kanssa, oon onnellinen. <3 oli lähinnä myös helpotus saada lähtöpassit, koska aamuisin meinas tulla itku ku piti töihin lähteä. Mutta just ku kerkes taas arki rutinoitua tohon että käyn töissä. Nooo.. shit happens. En ollu tuolla kyllä ku rahan takia, en intohimosta työtä kohtaan. Esimiesasemassa vähän semmosia krhm.. ja eipähän tarvi stressata raskauden takia töissä. :)
Ja... nyt se iiiiiiiiso itku tuli mitä odottanu pitkään.. helpotti pikkusen.

Kaiken muun hyvän lisäksi koira repiny isännän nettipankin avainlukulistan ja repiny mun peitosta vanut ulos. Ja hesburger unohti tilauksesta olennaisimman. Rankka päivä ollu tänää..

Ja oireita on rintojen aristus, mahaa nippailee ja oon ihmetelly että ku oon alkan taas hengästyy helposti. Väsymystä alkanu myös ilmenemään normaalia enemmän.
 
Lolamon, no huhhuh. Oisko ne mitenkään saanu vihiä sun raskaudesta ja sit irtisanonu sosiaalisilla syillä?

Vaikutat kyllä ottavan asian tosi hyvin. Voisin kuvitella omalle kohdalleni kovaksi paikaksi tuommosen!
 
Noo kylhän toi nyt kieltämättä vituttaa. Mutta olin tosiaan kuukauden siellä töissä ja henkisesti aika loppu siihen touhuun. Esimiehilläkä oikee meinaa pysyy langat käsissä, noin ainaki meidän työntekijöiden näkökulmasta. Kommunikaation kulku aivan nollaluokkaa ja ei siellä meitä tunnuta ihmisinä arvostettavan. Raha raha raha.. ei voi muuta ku vaan sopeutua tilanteeseen :)
Koko ajan mulla kyllä mielessä pyörii se käymämme keskustelu ja sen kulku ja kuinka sitten kävi.

En usko että ne ois arvannu. Ku en siellä oo muuta sanonu ku että haiseepa jotku jutut pahalle, hajuaisti parantunu ku tupakoinnin on lopettanu, make sense. Ja no yheltä tytöltä kyselin juttuja, sit se kysy oonko raskaana ja sanoin että en, tulevaisuutta ajatellen. Se on kyllä voinut sanoa ylemmälle taholle suunnitelmistani, koska ollut niiden palveluksessa jo edellisessä toimipisteessä, eli hyvää pataa niien kanssa.

Mut tää oli varmaan sit tarkotettu näin :D
 
Ni joo siis kuukaus duunia, paljon epäkohtia ja henkisesti rankkaa, noin lyhyen ajan jälkeen, en siis kokenut omaksi paikakseni, mut ois nyt hitto ees pari kk viel pitäny et ois saanu useemman palkan mistä laittaa sivuu. :)
 
Jee.:) Toinen kasosodottaja henäkuulle!:) Saas nähdä tuleeko muitakin kun kaikki on päässeet ultrattavaksi.:) Meilläkin on tän hetkinen "perheen vauva" syntynyt 8/2011. Saas nähdä miten ottaa uudet tulokkaat vastaan. Nyt ainakin mahoton uhmaikä päällä.:P Esikoinen on 5,5v kun vauvat syntyy. Hän kun erityislapsi niin kovasti jännittä miten reagoi kun tulee kaksi vauvaa yhellä kertaa ja menee arjen rutiinit uusiksi. Pitää koittaa hyvin pohjustaa poikia. Vielä ei olla edes kerrottu vauvoista. Kerrotaan sitten ku ollaan pidemmällä ja turvallisemmilla vesillä.
Onpas kyllä ikävän oloinen työilmapiiri. Varmasti on sinun jaksamisen kannalta parempi päästä pois kuin kärsiä. Varmasti menetetyt eurot sapettaa.:/ Olikos tuo kaupan alan työ? Miltä aloilta täällä on porukkaa muuten?:)
 
Tänään se päivä vihdoin koittaa :) Enää reilu 2,5 h ultraan ja pitäis olla viikkoja kasassa 11+6... Mielialat vaihtelee ja välillä tuntuu, että kyllä kaikki on hyvin ja välillä et ei. Mut kohta se selviää ja toivottavasti pääsen tänne kertomaan hyviä uutisia ja sen jälkeen kuuluttamaan koko maailmalle, että meille tulee vauva :Heartred :happy093
 
Hei, huolta ilmassa.. Nyt siis 8+4, ja alkuraskauden turvotus katosi toissa päivänä yhtäkkiä! Tietysti kätevää salailun kannalta, mutta ruoes pelottaa, et oliko se nyt sitten tässä :,(. Tänään eka neuvola.. Mut ei siel kuitenkaan vielä kuunnella sydänääniä, nii en saa varmuutta asiaan! Ootteko koskaan kuullu, et turvotus tällai vaan häviäis? Löysin yhden kokemuksen täältä, et nii olis jollekin käyny, mut yks ei nyt vielä vakuuta. Etova olo oli kauheimmillaan ti, jatkunut nyt kolmisen viikkoa, mut kyl sitä eilenkin oli. Suututtaa jo nyt suuresti, jos tää on jotain keskenmenon merkkejä!!
 
Mulla ainakin on turvotus hävinnyt taas, mut tosin oon oksentanut jo monta päivää suht rankasti, et voi olla sekin.
 
Yritä ottaa ihan rennosti, vaikka se on varmasti vaikeaa, kun ei se vielä mitään tarkoita. Kaikki on hyvin niin kauan, kun ei tule suurempaa vuotoa tai kovia kipuja ja sen kyllä sitten huomaa, nimimerkillä kokemusta on :sad001.

Mulla tänään täynnä rv 12 ja tuntuu, että voi hieman hengähtää vaikka ei toi vielä mitään tarkoita. Maanantaina vasta ultra!
 
Ihanaa Kalaäiti, mäkin olen miettinyt että milloin se tuntuu/näkyy.

Ei varmaan kannata huolestua oireiden vaihtelusta, se on ihan normaalia. Minulla on aamuisinihan litteä vatsa, iltapäivästä housut useimmiten alkaa kiristää muttei joka päivä. Paha olokin on lieventynyt, mutta ainakin eilen kaikki oli todistetusti hyvin. Oksentanut en ole kertaakaan.
 
Takaisin
Top