Heinä-äidit 15! Tuntemuksia, oireita, odotuksia, ajatuksia ja tutustumisia.

minä pakkasin kamppeet ja menin autoo itkemään... en tiiä mihi olin lähössä.. kyllä sain kuulla mieheltä.. mutta minkäs tekee ku on niin paha mieli :/ nyt kyllä huvittaa vaa :D
 
Helmimeri, mie kans ekassa raskaudessa tein saman monta kertaa :'D nyt ei passaa ku liian hidasta ois lähtö esikoisen kanssa! :'D
 
joo :D kyllä tuli miehelle paha mieli:( ymmärrän hhyvin kyllä... oon tosi lapsellinen.. tänään lens sormukset ku suutuin:/ :D kai tää tästä helpottuu .. muuten oikeeenkin ihanaa ollut nyt;)
 
Maltoin lukea vaan sen ekan tarinan, sen lapsen tarinan. Mutta en itkenyt. Oon itkeny hyvin vähän siihen nähden mitä luulin.. :D ihan muutama pikkuitku tullu koko aikana. Mulla kokoajan olo ku tekis mieli päästää ihan kauhee huutoitkukohtaus ilmoille, mut en tiiä miksei se tuu.. O.o pitäs alkaa ajattelee kaikkee surullista ja ikävää. Ehkä jotenki vaan patoon itkua sisälle, ku en haluis "turhaan" itkeä miehen nähen ku sit se varmaa aattelee et mikä tollo toiki :D
Eilen illalla ku aloin lukea sitä tarinaa lehestä ni sanoin että "et sit mollaa jos käyn tätä lukiessa vollaa :D"
Nyt oisin kyl yksin kotona että voiski vaikka pienet itkuvirret nykästä :D
 
Helmimeri, meillä tota tapahtu kyllä ilman raskaushormonejaki :D okei, ne raivarit kyl sijottu kyl aikalailla kerta kuukauteen, isäntä osas laskee kalenterista että taitaa patjanvaihtoviikot alkaa :D nyt oon ollu ihmeen rauhallinen noin niiku yleisesti, vähän sillontällön kiukuttanu. Mutta, mies ollut myöskin paljon huomaavaisempi ja kiltimpi mua kohtaan :) ennen ei paljoo lepytelly jos kiukuttelin, nyt puolen vuoden sisää on ruven sitäki tekee enempi ja nyt muutamien viikkojen aikana osottanu erilailla huomiota ku ennen. :)tai sit vaa kuvittelen ;D
 
joo :D on meilläki kyllä välillä muutenki aika railakasta ku hermot mennee :D mur nyt oikee tuntuu et paljo :) mää aina itkeä vollotan mun miehelle parun ku pikkulapsi :D on sillä kestämistä mutta meille tosi tärkeetä se että itkee jos itkettää ja puhutaan kaikesta :) ei tosiaakaa aina helppoa mut siihen pyritään .. on mussa kestämistä mutta oon semmonen ku oon :Dd
 
Tota itessäni juurikin ihmettelen että mulla ei samalla tavalla oo menny hermo.. :o enempiki sillee "läpällä" menny hermo tai sillee hassust :D muutaman kerran tossa eräällä viikolla rauhallsesti totesin hänen käyvän hermoonni hyvin syvästi, mutta en tiedä miksi.. :D ei oikein sanonu mitään. :D

Minä ja maha, ihanaa etten ole ainut! Voi että. Siis tiedätkö jotku "säälittävät" vanhukset. Tosi heikko ja pieni reppanan oloinen pappa tulee esim asiakkaaksi, tekee ihan yksin ja itse ostokset ja vielä kertoo kuinka päivä on sujunut, voi en kestä! <3 tai esimerkiksi kehitysvammaiset ja heidän suuret saavutukset, kuten ovat oppineet uuden sanan tai vaikka kertovat kuinka käyneet ensimmäistä kertaa elämässään uimassa uimahallissa ja sai lainata sieltä kellukkeita (kysessä toisella kymmenellä oleva ihminen), en kestä. <3
En tiedä onko se sääliä, en halua sen olevan. Suurimmalta osalta suurta kunnioitusta ja iloa toisen puolesta. Tämä voimistunu raskaanaollessa, olen ennenkin ollut voimakas reagoimaan edellämainittuihin esimerkkeihin.
Myös lapset, jotka silmät loistaen kertovat mulle, tuntemattomalle kassaneidille, kuinka ovat saaneet sitä ja tätä ja olleet siellä ja täällä ja oppineet tuota ja tätä, saa meikäläisen herkille. :)
 
jja sitte nyyhkytän tota inttiä.. vaikka tähä mennessä oon hyvin kestäny ja kyllä tää tästä nyt vaa jotenki iha mega surullinen olo :)tietenkin välillä ollu haikeutta ja ikävää tak menny hermo nii itkeny mut nyt tuntuu eriltä
 
Mulla on kans ollu selvästi herkkyyttä ilmassa. Aloin pillittää ihan huolella ku katoin yhen nettivideon,jossa mies kosi tyttöystäväänsä suloisella tavalla. Ja sit jotku mainokset ja biisit on saanu itkemään ihan yhtäkkiä. Enkä yleensä itke kovin herkästi :)

Mua jännittää huominen eka neuvola! Oliko teillä miehet mukana eka käynnillä?
 
Oltiin molemmat neuvolassa ja meillekkin sanottiin että erityisesti tokalla kerralla olisi hyvä olla mukana:) nyt jännätään et pääseekö np- ultraan mukaan,riippuu työvuoroista:/
 
Miullakaan ei ollu mukana ekassa, mut tota käynti sovittu niin, et pääsee kun neuvolasta toivottiin et mies ois mukana. Onneks pääsee myös tonne ekaan ultraan, johon viel viikko... En millään jaksais oottaa, tuntuu pitkältä ajalta, vaikka on sitä tässä jo useampi viikko odotettu...
 
Mä menin ekalle neuvolakäynnille yksin. Halusin mennä. Jotenkin musta tuntui, että on selkeämpää jos saan mennä rauhassa selvittämään ja kyselemään asioista. Muille neuvolakäynneille ja ultriin mies vaati, että pääsee mukaan ja totta kai pääsee, meidän yhteinen matkahan tämä on. :)

Mitä tulee noihin mielialanvaihteluihin niin... mä olen itkenyt taas ihan kaikista hölmöistäkin asioista.. esim. kaurapuuro kiehui yli, kissat ei tullut ovella vastaan yms. Mutta kyllä kai tähänkin tottuu, suututtanut ei oo vielä lainkaan. kumma! :D

Ruuista mulle ei maistu kun pelkästään kaikki kylmät. Söin siis tossa viikolla kylmää riisiä ja kylmää kanakastiketta.. :D että tällästä tänne! :D
 
Greyjana, mä kuolen!!! Ihan liian hauskaa!!

Mulla on yleensäkin voimakkaita mielialanvaihteluita, mutta nyt oon vaan herkempi itkemään kuin yleensä. Kunnon raivareita en oo saanut vielä kertaakaan. Todella oireeton alkuraskaus siis, joten torstain ultra jänskättää aikas lailla...

otuskin viestistä tuli mieleen, että oletteko harrastaneet seksiä ihan normaaliin tapaan raskauden aikana? Monista ryhmistä olen nyt kesän mittaan lukenut, että seksi jäi raskauden ja synnytyksen myötä vallan. Itseä toki parisuhdeasiat mietityttävät myös sen myötä, kun ensimmäinen lapsi on kyseessä. Joten ajatustenvaihtoa kaipaan!
 
Monsteri, älä kuole!! :D tai kohta alkaa foorumilla kato käymään, kun mä rupeen tänne enemmän rustaileen. :D

ja mitä tohon seksiin tulee, niin meillä taitaa olla kääntynyt homma ihan "nurinkurin". Peittoa tulee heiluteltua tämän tästä. :D Mies sanoikin, että jos sama meno jatkuu koko raskausajan niin hänen tarttee ruveta pyytämään vapaata töistä, että jaksaa pitää emännän tyytyväisenä. ;)

Toisaalta isä paljasti tossa just, että ei oo
omena sitten kauas puusta pudonnut, kun äiti ollut kanssa aika halukas raskausaikana. :D
 
Jep, meillä myös homma kääntyi päälaelleen, myös synnytyksen jälkeen meno jatkui.. Meillä siis seksiä omi paljon vähemmän ennen esikoista. Ehkäpä se jotenkin lähensi ja "rakastuttiin" uudelleen.. Myös raskausaikana on nyt ja viimeksikin ollut vilkasta. Ehkä vain ihan viimeiset viikot vähän hiljaisempaa, kun iso maha oli jo niin tiellä ja olo koko ajan tukala.
Mutta ehkä se lapsen saaminen myös osaltaan näyttää parisuhteen laadun. Sitä joko lähennytään entisestään tai sitten suhde ei kestäkkään suurta muutosta..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top