Heinä-äidit 15! Tuntemuksia, oireita, odotuksia, ajatuksia ja tutustumisia.
- Ketjun aloittaja TuttiFrutti15
- Aloituspäivämäärä
Hei! Ajattelin nyt liittyä mukaan foorumiin, kun on kova tarve jutella, kysellä ja fiilistellä eikä kenenkään kanssa vielä muuten uskalla. Kuukautisten mukaan laskettu aika 15.7. ainakin nettilaskurien mukaan. Olen 33-v., mies samoin ja yhdessä ollaan oltu kohta yhdeksän vuotta. Jätin pillerit heinäkuussa pois ja esikoista toivotaan. Asun ulkomailla, mikä tekee asioista hiukan mielenkiintoisempia, kun mitään neuvoloita ei ole, julkinen sairaanhoito ei houkuta ja jossain vaiheessa pitäisi päättää, missä yksityissairaalassa sitä haluaisi synnyttää, jos nyt niin pitkälle päästään.
Kuukautisten olisi pitänyt alkaa viime viikolla, ja perjantaina aloin jo vähän miettiä, olenko raskaana. Tunne jatkui lauantaina, mutta kun olin työmatkalla ja käytännössä koko ajan työkaverien kanssa, en voinut juosta apteekkiinkaan. Lauantaina olin jo varma, että kuukautiset alkoivat, mutta eipä vaan. Sunnuntaina sitten kotona tein testin, ja varsin selvä plussahan se. Mies tuli omalta matkaltaan vasta illalla, ja oli kuulkaa vaikeaa odottaa miehen kotiutumista ja sen aikaa, että se saisi jotain suuhunsa, ennen kuin pamautin uutiset. Reaktio ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin, vaan mies järkyttyi. Eilenkään se ei vielä oikein ottanut uskoakseen, mutta äsken jo puhuttiin siitä, miten haluaisin, että äitini tulisi tänne sitten heinäkuussa, jos kaikki menee hyvin. Mies on myös silitellyt vatsaa tavallista enemmän, eli ehkä alkujärkytys alkaa hiukan hälvetä. Ja kun mies ei ollut ihan vakuuttunut, voiko sunnuntainan yksin tekemäni testi pitää paikkansa, niin kävin ostamassa apteekista digi-testin ja tehdään se huomenna yhdessä. (No, oikeasti ostin testin kyllä ihan itseäni varten, tarvin itse vahvistuksen.)
Oireita on jo ollut: kipeät ja raskaantuntuiset rinnat, juilimista ja lieviä menkkamaisia kipuja vatsassa, lauantaina krapulainen olo ilman krapulaa, tänään vähän merisairas olo, väsy ja pissalla juokseminen. Välillä vatsassa myös tuntuu jotenkin painavalta. Nuo huonovointisuudet tulevat kyllä näköjään enemmän illalla kuin aamulla, mutta se on tietty ihan hyvä, niin ei osu työaikaan.
On ihana olo toisaalta, kun ajattelee, että minun sisälläni on uuden elämän mahdollisuus - tuntuu, että se ajatus on jo muuttanut minua, maailma näyttää erilaiselta. Mutta toisaalta tietty huoli siitä, tuleeko keskenmeno, tai onko kohdunulkopuolinen tai tuulimuna tai ties mitä. Vessaan meno on aina vähän ahdistavaa, kun joka kerta pelkää, että yhtäkkiä kuukautiset alkaa tai jotain. Mutta onneksi täällä voi jutella, vaikka muille kun miehelle ei vielä uskalla kertoa.
Kuukautisten olisi pitänyt alkaa viime viikolla, ja perjantaina aloin jo vähän miettiä, olenko raskaana. Tunne jatkui lauantaina, mutta kun olin työmatkalla ja käytännössä koko ajan työkaverien kanssa, en voinut juosta apteekkiinkaan. Lauantaina olin jo varma, että kuukautiset alkoivat, mutta eipä vaan. Sunnuntaina sitten kotona tein testin, ja varsin selvä plussahan se. Mies tuli omalta matkaltaan vasta illalla, ja oli kuulkaa vaikeaa odottaa miehen kotiutumista ja sen aikaa, että se saisi jotain suuhunsa, ennen kuin pamautin uutiset. Reaktio ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin, vaan mies järkyttyi. Eilenkään se ei vielä oikein ottanut uskoakseen, mutta äsken jo puhuttiin siitä, miten haluaisin, että äitini tulisi tänne sitten heinäkuussa, jos kaikki menee hyvin. Mies on myös silitellyt vatsaa tavallista enemmän, eli ehkä alkujärkytys alkaa hiukan hälvetä. Ja kun mies ei ollut ihan vakuuttunut, voiko sunnuntainan yksin tekemäni testi pitää paikkansa, niin kävin ostamassa apteekista digi-testin ja tehdään se huomenna yhdessä. (No, oikeasti ostin testin kyllä ihan itseäni varten, tarvin itse vahvistuksen.)
Oireita on jo ollut: kipeät ja raskaantuntuiset rinnat, juilimista ja lieviä menkkamaisia kipuja vatsassa, lauantaina krapulainen olo ilman krapulaa, tänään vähän merisairas olo, väsy ja pissalla juokseminen. Välillä vatsassa myös tuntuu jotenkin painavalta. Nuo huonovointisuudet tulevat kyllä näköjään enemmän illalla kuin aamulla, mutta se on tietty ihan hyvä, niin ei osu työaikaan.
On ihana olo toisaalta, kun ajattelee, että minun sisälläni on uuden elämän mahdollisuus - tuntuu, että se ajatus on jo muuttanut minua, maailma näyttää erilaiselta. Mutta toisaalta tietty huoli siitä, tuleeko keskenmeno, tai onko kohdunulkopuolinen tai tuulimuna tai ties mitä. Vessaan meno on aina vähän ahdistavaa, kun joka kerta pelkää, että yhtäkkiä kuukautiset alkaa tai jotain. Mutta onneksi täällä voi jutella, vaikka muille kun miehelle ei vielä uskalla kertoa.
en oikein tiedä kuinka jaksan töissä. Tekisi mieli vaan nukkua.
Voisi esittäytyä itsekin.. Eli olen 33v, mies on nuorempi, meille molemmille tämä on ensimmäinen lapsi. Pillerit jätin pois heinäkuussa ja nyt ihmetyksekseni olenkin raskaana, olin vakuuttunut että siihen menee kuukausia. Syy miksi niin oletin on ikä, pillerien syönti (työterveyshoitaja sanoi että varaudu pitkään yritykseen) ja nivelreuma (saattaa vaikeuttaa raskautumista). Nivelreuman takia oikeastaan olenkin vasta näin "vanhana" yrittämässä lasta, aiemmin lääkkeet ovat estäneet raskautumisen.
Nyt vaan toivotaan että kaikki menee hyvin
viime yönä oli niin järkyttävä vatsakipu että ihan hiki kirposi, onneksi meni nopeasti ohi.. Liekö johtuu siitä että vatsa on ihan tukkeessa..
Neuvolaan soittelen tänään..
Nyt vaan toivotaan että kaikki menee hyvin
viime yönä oli niin järkyttävä vatsakipu että ihan hiki kirposi, onneksi meni nopeasti ohi.. Liekö johtuu siitä että vatsa on ihan tukkeessa..Neuvolaan soittelen tänään..
Tervehdys kaikille :) meillä odotetaan toista lasta, minä 25v ja mies 30v, avioliitossa viime kesästä asti. Laskurin mukaan LA 21.7, plussasin kp27/28 selvän plussan ja kp29/28 tuli digiin jo raskaana 2-3viikkoa. Yritystä takana muutama kuukausi, heivasin cerazette minipillerit heinäkuussa jonka jälkeen kiertojen tasoittumiseen meni muutama kuukausi ja nyt nappasikin sitten :) Esikoisemme, poika, syntyi 25.9.13 eli hän on vauvan syntyessä noin 1v 10kk. Alkuraskaus jännittää: pysyyhän pieni kyydissä ja tuleeko pahoinvointi taas yhtä pahana kuin ekassa raskaudessa..ensimmäisen raskauden oksensin rv7 -> lähes raskauden loppuun asti päivittäin useita kertoja aamusta iltaan 
tuntui loppumattomalta krapulalta/oksennustaudilta. Tällä kertaa kun on lapsi josta pitää huolehtia, ekassa raskaudessa sai huolehtia vain itsestään.
Esikoisen synnytys oli pitkä ja raskas ja päättyi lopulta imukuppisynnytykseen. Silti suorastaan odotan, että pääsen synnyttämään alakautta. Synnytyksestä ei jäänyt traumoja, vaan pikemminkin halu kokea se uudelleen ja saada pikkuinen syliin
Yritän kuitenkin pitää vielä jäitä hatussa, alkuraskaus kun on vielä niin altis keskenmenolle...
Toivon kaikkien pienille kyytiläisille hurjasti tarrasukkia ja onnea matkaan :)
tuntui loppumattomalta krapulalta/oksennustaudilta. Tällä kertaa kun on lapsi josta pitää huolehtia, ekassa raskaudessa sai huolehtia vain itsestään.Esikoisen synnytys oli pitkä ja raskas ja päättyi lopulta imukuppisynnytykseen. Silti suorastaan odotan, että pääsen synnyttämään alakautta. Synnytyksestä ei jäänyt traumoja, vaan pikemminkin halu kokea se uudelleen ja saada pikkuinen syliin
Yritän kuitenkin pitää vielä jäitä hatussa, alkuraskaus kun on vielä niin altis keskenmenolle...Toivon kaikkien pienille kyytiläisille hurjasti tarrasukkia ja onnea matkaan :)
Yomanda, hauskaa, että ollaan samanikäisiä ja samaan aikaan jätettiin pilleritkin. Itsekin tosiaan olin varma, että menisi kauemmin, kun pillereitä tuli käytettyä yli kahdeksan vuotta ja ei tässä tosiaan niin hirveän nuoria enää olla. Mies totesikin, että eikö tähän yrittämiseen pitänyt mennä vähän kauemmin...
Tänään aamulla tehtiin digitesti (raastoin miehen sängystä, kun oli pakko päästä vessaan ja halusin, että se näkisi, että kaikki on tehty oikin). plussa toki tuli ja viikkoja 3+. On tuo digitesti kyllä kivampi, kun ei tarvi yhtään tulkita. Taisi mieskin ymmärtää paremmin, kun viivojen sijaan näki "raskaana" -tekstin. Nyt mies jo toipunut ensijärkytyksestään ja testin tuloksen nähtyään totesi, että nyt mun pitää mennä heti lääkäriin ja aletaan etsiä yksityissairaaloista synnytyspaketteja (joissakin kun on mukana kaikki seurannat ja ultrat ja toisissa vain itse synnytys). Tuosta lääkäriasiasta totesin kyllä, että pitää ehkä odottaa vielä sen verran, että voidaan tehdä se varhaisultra ja nähdä sydän, koska haluan tietää kaiken olevan oikeassa paikassa. Tänään kyllä aion soittaa gynelle ja kysellä, koska voitaisiin mennä.
Tänään aamulla tehtiin digitesti (raastoin miehen sängystä, kun oli pakko päästä vessaan ja halusin, että se näkisi, että kaikki on tehty oikin). plussa toki tuli ja viikkoja 3+. On tuo digitesti kyllä kivampi, kun ei tarvi yhtään tulkita. Taisi mieskin ymmärtää paremmin, kun viivojen sijaan näki "raskaana" -tekstin. Nyt mies jo toipunut ensijärkytyksestään ja testin tuloksen nähtyään totesi, että nyt mun pitää mennä heti lääkäriin ja aletaan etsiä yksityissairaaloista synnytyspaketteja (joissakin kun on mukana kaikki seurannat ja ultrat ja toisissa vain itse synnytys). Tuosta lääkäriasiasta totesin kyllä, että pitää ehkä odottaa vielä sen verran, että voidaan tehdä se varhaisultra ja nähdä sydän, koska haluan tietää kaiken olevan oikeassa paikassa. Tänään kyllä aion soittaa gynelle ja kysellä, koska voitaisiin mennä.
Heippa! Täältä mukaan ilmoittauttuu neito'nuori' 28v, joka aviomiehensä kanssa rupeaa odottelemaan toista lasta saapuvaksi. Esikko on syntynyt 7/13 ja häntä odotellessa tuli foorumilla roikuttua vaan sivustaseuraajana, mutta nyt kotiäidin pitkiä iltoja ilostuttamaan vois tää kirjoittelukin maistua. 
Asustellaan itäisen suomen perämetsässä ja ihmetellään täältä käsin maailman menoa.
Esikon jälkeen on ollu vasta muutamat kuukautiset ja ne on ollu niin epäsäännölliset, että arvalla mennään kierron pituudesta, mutta la vois olla 21.7. Tarkentunee aikanaan. :)
Asustellaan itäisen suomen perämetsässä ja ihmetellään täältä käsin maailman menoa.
Esikon jälkeen on ollu vasta muutamat kuukautiset ja ne on ollu niin epäsäännölliset, että arvalla mennään kierron pituudesta, mutta la vois olla 21.7. Tarkentunee aikanaan. :)
Yomanda, periaatteessa kuulun täällä julkiseen terveydenhuoltoon, mutta en vaan oo kuullut oiken keltään mitään erityisen hyvää siitä. Paitsi jos nyt joku on suunnilleen toinen jalka haudassa, niin siinä vaiheessa ilmeisesti parhaat spesialistit löytyy julkiselta puolelta, mutta noin muuten ei hirveästi innosta. Mietittiin myös vakuutusta, mutta niissä on täällä sellainen odotusaika, että jos vakuutus ei ole ollut voimassa vähintään 10 kk ennen lapsen syntymää, niin mitään ei korvata. Ja ne vakuutukset on kalliita. Eli mietittiin, että jos oltaisiin vakuutus otettu, olisi ensin pitänyt odotella pari kolme kuukautta yrittämättä ja sitten olisi pitänyt tärpätä melkein heti, että ei olisi joutunut maksamaan kahta vuosimaksua. Tultiin siihen tulokseen, että mieluummin säästetään niitä synnäripaketteja varten. Jos nyt jotain ongelmia tulisi, vakuutus olisi tietysti hyvä (mikäli se 10 kk olisi täyttynyt). Mutta toisaalta, pahimmassa tapauksessa pääsisin sinne julkiselle noissa ongelmajutuissa tai voisin matkustaa Suomeen, jos jotain isompia riskejä pelättäisiin vaikka loppuvaiheessa. Ja kun oltiin tosiaan aateltu sen vakuutuksen ottamista marraskuusta, niin nythän rahat olisi menneet hukkaan.
Pitää nyt vaan yrittää löytää joku hyvä paketti ja paikka. Mua vähän kiinnostaisi nää veteen synnyttämiset ja muut, mutta niitä ei kaikissa yksityissairaaloissa tehdä. ja täällä on keisarinleikkaukset yleisempiä, sekä julkisella että yksityisllä, kun ne on niin "käteviä". Voi siis olla, että jossain paikoissa lääkärit yrittää taivutella keisarinleikkaukseen, vaikkei terveydellistä syytä olisi. Itse haluaisin alatiesynnytyksen, jos se vain on mahdollista. Ehkä mun oma gyne voi tässä synnärin valinnassa auttaa, koska noissa paketeissa on aina kauhea lista asioista, mitä ne sisältää ja mitä ei, ja paha tässä nyt on sanoa, vaikkapa kuinka monta sidettä tms. voisi edes periaatteessa tarvita...
onneksi sekä mun että miehen kaveripiirissä on paljon vähän aikaa sitten lapsia saaneita, eli voi kysellä kokemuksia. Harmi vaan, kun ei tässä vaiheessa vielä kauheasti voi kysellä, tai muuten kaikki arvaa, että meilläkin odotetaan.
Pitää nyt vaan yrittää löytää joku hyvä paketti ja paikka. Mua vähän kiinnostaisi nää veteen synnyttämiset ja muut, mutta niitä ei kaikissa yksityissairaaloissa tehdä. ja täällä on keisarinleikkaukset yleisempiä, sekä julkisella että yksityisllä, kun ne on niin "käteviä". Voi siis olla, että jossain paikoissa lääkärit yrittää taivutella keisarinleikkaukseen, vaikkei terveydellistä syytä olisi. Itse haluaisin alatiesynnytyksen, jos se vain on mahdollista. Ehkä mun oma gyne voi tässä synnärin valinnassa auttaa, koska noissa paketeissa on aina kauhea lista asioista, mitä ne sisältää ja mitä ei, ja paha tässä nyt on sanoa, vaikkapa kuinka monta sidettä tms. voisi edes periaatteessa tarvita...
onneksi sekä mun että miehen kaveripiirissä on paljon vähän aikaa sitten lapsia saaneita, eli voi kysellä kokemuksia. Harmi vaan, kun ei tässä vaiheessa vielä kauheasti voi kysellä, tai muuten kaikki arvaa, että meilläkin odotetaan.
Kirjottelenpa nyt minäkin tänne. Me ollaan 25v pariskunta ja yhdessä ollaan oltu yli 7 vuotta. Haamuviiva ilmestyi testiin 28.10 ja 30.10 tulos raskaana 1-2viikkoa. Laskettuaika 9.7.15 Toinen lapsi olisi tulossa ja ikäeroksi tulisi 2v7kk.
Muutama kuukausi sitten päätettiin että saa tulla jos on tullakseen, nopeasti se sitten tärppäs :) Eilen alkoi pahoinvointi, muuten ollut aika oireetonta. Esikoisesta pahoinvointi oli kamalaa, toivottavasti tästä ei tule niin kamalaa. Varhaisultraan mennään 21.11, ei millään malttais odottaa! Tänään yritän muistaa soittaa neuvolaan.
Nyt toivotaan kaikille tarrasukkia matkaan mukaan
Ja Timbelle tsemppiä ultraan, kerro sitten kuinka kävi :)
Toinen lapsi olisi tulossa ja ikäeroksi tulisi 2v7kk.Muutama kuukausi sitten päätettiin että saa tulla jos on tullakseen, nopeasti se sitten tärppäs :) Eilen alkoi pahoinvointi, muuten ollut aika oireetonta. Esikoisesta pahoinvointi oli kamalaa, toivottavasti tästä ei tule niin kamalaa. Varhaisultraan mennään 21.11, ei millään malttais odottaa! Tänään yritän muistaa soittaa neuvolaan.
Nyt toivotaan kaikille tarrasukkia matkaan mukaan
Ja Timbelle tsemppiä ultraan, kerro sitten kuinka kävi :)
Mimmu.
Kunnioitettu kommentaattori
Timbe, mä kävin viime perjantaina varhaisultrassa. Viikkoja oli kasassa 5+6. Löytyi pieni herne ja juuri alkanut syke. Seuraava käynti ja ultra onkin jo ensi viikolla.
Tsemppiä vielä tätäkin kautta! :)
Mä jouduin halaamaan tänään aamulla ekaa kertaa pyttyä
Eilen illalla kärsin ihan hirveestä turvotuksesta ja täytyy sanoa, että olo on tosi hehkeä.
Tsemppiä vielä tätäkin kautta! :)
Mä jouduin halaamaan tänään aamulla ekaa kertaa pyttyä
Eilen illalla kärsin ihan hirveestä turvotuksesta ja täytyy sanoa, että olo on tosi hehkeä.
Artemis
Jostain jotain jo tietävä
Moikka kaikille,
Liityn seuraanne odottamaan.
Meille on toinen lapsi tulossa 2v 4kk yrittämisen jälkeen. Olen siis vielä vähän epäuskoinen raskauden suhteen, kun on monen monta kiertoa yritetty, rampattu hoidoissa ja itketty. En myöskään ehkä osaa olla niin innoissani, kun on jo toinen raskaus. Ehkä se tästä, kun varmistuu kaiken olevan kunnossa.
Eilen oli eka neuvola ja hyvältä näyttää :) sain jo aikaa ultraan, sokerirasitukseen, verikokeisiin ja lääkärille.
La tarkentuu sitten ultrassa, mutta heinäkuun alkuun menee.
Liityn seuraanne odottamaan.
Meille on toinen lapsi tulossa 2v 4kk yrittämisen jälkeen. Olen siis vielä vähän epäuskoinen raskauden suhteen, kun on monen monta kiertoa yritetty, rampattu hoidoissa ja itketty. En myöskään ehkä osaa olla niin innoissani, kun on jo toinen raskaus. Ehkä se tästä, kun varmistuu kaiken olevan kunnossa.
Eilen oli eka neuvola ja hyvältä näyttää :) sain jo aikaa ultraan, sokerirasitukseen, verikokeisiin ja lääkärille.
La tarkentuu sitten ultrassa, mutta heinäkuun alkuun menee.