Heikunkeikun kaikille!
Vihdoin ja viimein ehdin itsekin kirjoitella ja lukea taas teidän juttuja. Meidän poika syntyi siis joulukuun alussa ja nyt on ruhtinaalliset kaksi kuukautta takana. Kovasti poika kasvaa ja jotain rytmiäkin alkaa olla unissa. Päivän ja yön ainakin erottaa. Öisin tankataan maitoa noin 3 h välein. Odotan kovasti jo niitä viiden tunnin unia putkeen. Perhepedissä nukutaan, välillä olen saanut nukahtamaan veijarin omaan sänkyyn mutta paras paikka on ollut äidin ja isän välissä. Mulla on vaan hieman selkäongelmia, joten olisi hyvä saada pikkuinen nukkumaan omaan sänkyyn. Onko hyviä keinoja, millä olette saaneet nukkumaan öisin (ja päivisin) omassa sängyssä?
Alkuun nukkuin hyvin sisällä omassa sängyssä päiväunet mutta nyt kun ikää on enemmän ei oma sänky päivisin (ei myöskään öisin) innosta vaan saattaa nukkua vaan vaivaiset 15 min ja sitten alkaa itku, kunnes pääsee syliin. Välillä tosin on yllättänyt äidin nukkumalla omassa sängyssään reilu parikin tuntia. Pelastuksen päiviin on tuonut kovien pakkasten loppuminen, kun saa laittettua pikkuisen ulos vaunuihin nukkumaan päiväunia. Hyvin nukkuu 2-3 tuntia raikkaassa ilmassa.
Suurin ongelma meidän perheessä on tuo pulauttelu, joka on ajoittain todella runsasta. Vaikka on pidetty pystyssä ja saatu röyhtäytettyä, saattaa pulautuksia tulla pidemmänkin ajan päästä. Kaikenlaista kokeiltu: ajoittaa syömisiä, väliröyhyjä syömisen aikana jne. Kauheaa katsellä, kun toiselta pääsee itku, kun ruoka vaan väkisin tulee ylös. Pulautteluihin meidän poika myös saattaa herätäkin uniltaan. Pulautteluista tekee vielä inhottavanpaa se, että kaulan aluekin artyy punoittamaan ja näpyille oksennuksen takia. Vaatteita vaihdetaan tiuhaan ja putsailla saa. Löytyykö teiltä apua? Neuvolassa sanoivat, että ihan ok siihen asti kun vauva kasvaa riittävästi. Ehkä pitää ottaa vaan taas uudestaan asia puheeksi neuvolassa.
Oletteko muuten huomanneet, että kahden kuukauden iässä vauvat olisivat itkuherkempiä. Jostain asiasta luinkin ja artikkelissa taisi olla, että itkut vähenee taas 3-4 kk iässä.
Sitten vähän mukavampiin aiheisiin. On ihana huomata, kuinka oma pikkuinen kasvaa ja kehittyy. Hymyjä, naurun esiasteita, kaikenlaista jutustelua,jokeltelua, liikkeiden opettelua. Oman lapsen ensihymy kyllä sulatti sydämen. Meidän veijari tekee kanssa joka vaippaan kunnon pissat ja kakat. Kun herää uniltaan, alkaa kunnon kröhina, venyttely ja puserrus, jolloin peppu rutisee. Keltaista ja vihreää koko värien kirjo kakkaa ja paljon:)
Vihdoin ja viimein ehdin itsekin kirjoitella ja lukea taas teidän juttuja. Meidän poika syntyi siis joulukuun alussa ja nyt on ruhtinaalliset kaksi kuukautta takana. Kovasti poika kasvaa ja jotain rytmiäkin alkaa olla unissa. Päivän ja yön ainakin erottaa. Öisin tankataan maitoa noin 3 h välein. Odotan kovasti jo niitä viiden tunnin unia putkeen. Perhepedissä nukutaan, välillä olen saanut nukahtamaan veijarin omaan sänkyyn mutta paras paikka on ollut äidin ja isän välissä. Mulla on vaan hieman selkäongelmia, joten olisi hyvä saada pikkuinen nukkumaan omaan sänkyyn. Onko hyviä keinoja, millä olette saaneet nukkumaan öisin (ja päivisin) omassa sängyssä?
Alkuun nukkuin hyvin sisällä omassa sängyssä päiväunet mutta nyt kun ikää on enemmän ei oma sänky päivisin (ei myöskään öisin) innosta vaan saattaa nukkua vaan vaivaiset 15 min ja sitten alkaa itku, kunnes pääsee syliin. Välillä tosin on yllättänyt äidin nukkumalla omassa sängyssään reilu parikin tuntia. Pelastuksen päiviin on tuonut kovien pakkasten loppuminen, kun saa laittettua pikkuisen ulos vaunuihin nukkumaan päiväunia. Hyvin nukkuu 2-3 tuntia raikkaassa ilmassa.
Suurin ongelma meidän perheessä on tuo pulauttelu, joka on ajoittain todella runsasta. Vaikka on pidetty pystyssä ja saatu röyhtäytettyä, saattaa pulautuksia tulla pidemmänkin ajan päästä. Kaikenlaista kokeiltu: ajoittaa syömisiä, väliröyhyjä syömisen aikana jne. Kauheaa katsellä, kun toiselta pääsee itku, kun ruoka vaan väkisin tulee ylös. Pulautteluihin meidän poika myös saattaa herätäkin uniltaan. Pulautteluista tekee vielä inhottavanpaa se, että kaulan aluekin artyy punoittamaan ja näpyille oksennuksen takia. Vaatteita vaihdetaan tiuhaan ja putsailla saa. Löytyykö teiltä apua? Neuvolassa sanoivat, että ihan ok siihen asti kun vauva kasvaa riittävästi. Ehkä pitää ottaa vaan taas uudestaan asia puheeksi neuvolassa.
Oletteko muuten huomanneet, että kahden kuukauden iässä vauvat olisivat itkuherkempiä. Jostain asiasta luinkin ja artikkelissa taisi olla, että itkut vähenee taas 3-4 kk iässä.
Sitten vähän mukavampiin aiheisiin. On ihana huomata, kuinka oma pikkuinen kasvaa ja kehittyy. Hymyjä, naurun esiasteita, kaikenlaista jutustelua,jokeltelua, liikkeiden opettelua. Oman lapsen ensihymy kyllä sulatti sydämen. Meidän veijari tekee kanssa joka vaippaan kunnon pissat ja kakat. Kun herää uniltaan, alkaa kunnon kröhina, venyttely ja puserrus, jolloin peppu rutisee. Keltaista ja vihreää koko värien kirjo kakkaa ja paljon:)