Mä olen toimeliaana myynyt kaikki vauvakamat, siis ihan kaiken! Ajateltiin, että kaksi lasta on hyvä määrä. No nyt on kolmas tulossa! Toivottavasti kolmas olisi tyttö, niin ei harmittaisi niin paljoa ne kaikki myydyt poikavauva-ihanuudet, joita kahdelle ensimmäiselle hankin.... eli lähtöpisteessä olen. Nyt en kyllä hanki niin paljoa tavaraa tällä kertaa, kun tiedän, mitä oikeasti tarvitsen. Ja enemmän aion hankkia käytettynä.
Meillekkin piti riittää 2. Meillä ei ole mitään vaatteita jäljellä, ei pinnasänkyä, Manducankin myin. Turvakaukalo on ainoa mikä on jäljellä, koska se oliu miehen siskolla lainassa ja palautti sen jokin aika sitten.
Mä olen miettinyt, kun meidän 2v (kun vauva tulee on hieman alle 3v) nukkuu edelleen päiväunet ulkona, että pitäisikö sitä hankkia ne sisarusrattaat vai pitääkö alkaa opettamaan tuo tyttö nukkumaan sisällä. Muuten kun ei rattaita juurikaan tarvita hänellä. Kävellen toki mennään paikasta toiseen paljonkin, mutta usein siihen on löytynyt vaihtoehtoisia kulkupelejä lapselle (pulkka, SmartBike...) Meillä on 2010 pojalle ostetut Emmaljungan Duo Edget. Olen ollut niihin todella tyytyväinen. Ovat edelleen siistit ja toimivat. Meillä on lapset nukkunut 2 ekaa kuukautta vauvukopassa. Poika syntyi kesähelteillä ja muistan kuinka ihana oli jos hän oli nukahtanut ulkona ollessamme illalla, niin rattaat vaan kärrättiin meidän makuuhuoneeseen, ei tarvinnut alkaa siirtelemään toista rattaista pinnasänkyyn.
Mä olen ollut 22 kun sain esikoisen ja silloin ei ihan hirveästi ollut rahaa. Tästä oli ehkä se hyöty, ettei tosiaan tullut osteltua mitään turhaa. Kaikki mitä ostin, oli melko tarkkaan mietitty. Rattaat olisin ostanut käytettynä, mutta miehen mummo ja mun äiti ostivat yhdessä nuo Emmaljungat uutena. Kun vielä katselin käytettyjä rattaita ja löysin yhdet todella kivat, joista puuttui jarrut, oli mies sitä mieltäm, että jarruilla ei tee yhtään mitään. Tähän hänkin sai opetuksen. Oltiin Teneriffalla kun poika oli 8kk. Olimme menossa taksiin ja siinä kohtaa oli alamäki. Mies työnsi poikaa matkarattaissa ja vain jätti ne rattaat keskelle mäkeä nostaakseen matkalaukun taksiin. Rattaat ja poika lähtivat viipottamaan kovaa vauhita mäkeä alas. Mä lähdin huutaen rattaiden perään. Kaikki ihmiset, jotka olivat sillä kadulla silloin lähti juoksemaan rattaita kiinni. Onneksi ne saatiin pysäytettyä, ennen kuin mitään tapahtui. Mieskin oppi, että mihin niitä jarruja tarvitaan...
Pinnasänky ostettiin jostain alesta ja sitä tosiaan tarvittiin vasta kun poika oli n. 2-3kk vanha. Rattaisiin ostin rengassuojat, koska paljon kärryjen kanssa kuljettiin myös sisällä. Jouduin kuitenkin ostamaan vielä muutamat rengassuojat lisää, sillä ne unohtui aika usein rattaisiin kun lähti ulos niillä.
Pojan ristiäislahjaksi saatiin kantoreppu. Merkkiä en enää muista, mutta oon 158cm ja vauva roikkui niin, että pää oli mun rintojen alapuolella. En säätöjä saanut sen pienemmälle. Tyttö kun oli vauva, niin ostin Manducan (joka oli ainakin mulle tosi hyvä, vaikka lyhyt olenkin). Mies oli ensin vihainen, sillä ostin sen uutena. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun mieskin totesi ostoksen hyväksi. Ulkoilevina ihmisinä pääsimme metsäretkille ja vauva oli miehellä kantorepussa. Muistan myös, että leivoin tytön ristiäisiin vauva kantorepussa.
Itkuhälytin on ollut meillä taas kovassa käytössä. Molemmat lapset ovat tykänneet nukkua ulkona, joten suuri helpotus ollut tuo itkuhälytin. Voi itse nukkua sisällä rauhassa sillä aikaa tai tehdä ruokaa tms. Meidän itkuhälyttimen avulla voi myös keskustella molempiin suuntiin. Tytär viihtyi rinnalla pitkiä aikoja, joten poika sai leikkiä yksin meidän pihalla (4,5v kun tyttö syntyi). Pojalla oli itkuhälytin esim. hiekkalaatikon reunalla ja sen välityksellä me keskusteltiin.
Poikaa odottaessa en ollut hankkinut esim. rintakumeja, maidonkerääjiä, tuttipulloja tms. No, mulla ei ollut maito vielä noussut kun pääsin sairaalasta kotiin. Lisäksi pojalla oli snytyessään hyvin alhainen verensokeri, minkä takia hänelle piti antaa lisämaitoa. Kotiuduimme juhannuksena ja yhtäkkiä tarvitsin korviketta ja tuttipulloja. Tyttären kohdalla kävi niin, että hän syntyi jouluaattona. Nyt nousi kyllä maito, mutta nänninpäät oli päättänyt vetäytyä sisään. Tyttö ei saanut otetta, joten tarvitsin rintakumia, sekä maidon kerääjää. Niitä sitten lähdettiin etsimään Tapaninpäivänä kun kotiuduttiin. No, onneksi nykyään nuo kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet.
Mutta niinhän se on, minkä joku kokee tarpeelliseksi, toinen saattaa kokea sen turhaksi. Vauvatkin on niin erilaisia. Mulla oli 5 kuumeellista rintatulehdusta, kun en raaskinut ostaa sähkökäyttöistä rintapumppua. Manuaalisella rinta tyhjeni todella hitaasti, enkä kerennyt sillä pumppailemaan tarpeeksi. Maitoa tuli siis enemmän kuin tarpeeksi.
Ja se meidän isoin hankinta Kun mies kuuli, että odotan toista, ei varmaan mennyt montaa päivää kun oltiin ostamassa tonttia ja talopakettia.
Tuo vaatteiden määrä riippuu myös niin lapsesta. Poika puklaili todella paljon vauvana joten vaatteitakin meni päivässä paljon. Tyttärellä riitti vähempi määrä vaatteita kun ei tuollaista ongelmaa ollut.
Imetystyyny oli suurella käytöllä. Se kun on ihan mahtava tyyny/selkätuki. Toki sitä käytettiin ihan siihen oikeaankin tarkoitukseen.