Haaveena esikoinen

Minäkin pohdin aiemmin tuota ratsastusta, ja päätin että taidan kuitenkin (luultavasti) vaan lopettaa sitten kun raskaudun uudestaan. En ole ihan hirveän kauaa edes ratsastanutkaan joten ei se haittaa.
 
Samantyyppiset mietinnät boulderoinnin ja vapaalaskettelun suhteen. Seinälle en kyllä mene plussan jälkeen ollenkaan (koska säännöllisesti onnistun kiipeämään itseni jumiin josta en osaa tulla alas muuten kuin hyppäämällä, ja se tärskäyttää ikävästi vaikka en kertaakaan ole itseäni siinä touhussa satuttanut). Laskettelemassa olen plussan jälkeen vielä käynyt, ajatuksella että olen siinä touhussa aika hypervarovainen muutenkin, ja plussattuani turvallisuushakuisuus kääntyy vielä kaakkoon niin että silloin suostun menemään pelkästään paikkoihin joissa ei kaatumisvaara ole käytännössä paljoa suurempi kuin ladullakaan.
 
Muokattu viimeksi:
Samantyyppiset mietinnät boulderoinnin ja vapaalaskettelun suhteen. Seinälle en kyllä mene plussan jälkeen ollenkaan (koska säännöllisesti onnistun kiipeämään itseni jumiin josta en osaa tulla alas muuten kuin hyppäämällä, ja se tärskäyttää ikävästi vaikka en kertaakaan ole itseäni siinä touhussa satuttanut).
Mä haaveilen jo sellaisesta bouldermammaelämästä missä vois viettää päivät hallilla jonkun kiipeilevän mammakaverin kanssa vauvat jossain sitterissä tai peitolla pötköttäen 😅 No tämän haaveen todellisuutta voi punnita vasta sitten jos onnistuu raskautumaan ja vauvan myös synnyttämään. Ymmärrän hyvin että boulderointi raskaana on kyllä vähän riskialtista puuhaa eikä sitä tohdi jatkaa. Just noi hallitutkin alastulot on aika tärähdyksiä. Mulla on ollut kiikut tauolla muista syistä mutta köysittely kyllä kiinnostaisi raskaanakin jos hallille ehdin palata ennen plussaa…
 
@Yrttiteetä tekisi mieli @Jupiter34

Sivusta huutelen, kun ihan innostuin huomatessani täällä boulderoijia 👊😊

Näin rv 27 olen kyllä ajoittain käynyt boulderoimassa, mutta mutta... yhtään riskiä ei uskalla ottaa, joten pelkästään sellaisia reittejä, jotka tiedän pystyväni kiipeämään alas. Maan vetovoima on kasvanut massan kasvaessa ja kroppa ei toimi ollenkaan niin kuin ennen. Hänkille ei mitään asiaa helpoillekaan, kun vatsalihaksista ei saa mitään tukea. Eli kyllä se nautinto sieltä kiipeilystä on vähän kaikonnut, vaikka ennen raskautta niin kovasti harmittelin tulevaa asiaintilaa 😅 Nyt ihan jo mielellään jää sohvalle tai suuntaa muihin liikuntamuotoihin.

Odotan kyllä sitten sitä kiipeilyyn paluuta, ja kiipeilymammailua 🥰 Siellä ollaan sitten keivillä koko perhe, minä, mies ja juniori!
 
@Emri onneksi ratsastaa voi elämässä tosi pitkään eli pieni tauko ei haittaa harrastamista siinä mielessä! Hevosten kanssa varmaan ihan fiksua lopettaa ratsastus siinä vaiheessa kun itselle tulee yhtään epävarma fiilis, kuitenkin herkkiä sieluja ja aistivat hyvin erilaisia tunnetiloja 🥰

Mä näin just yks yö unta että palasin ratsastuksen pariin reilun kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Se tunnereaktio unesta oli niin voimakas että olin jo katsomassa vaihtoehtoja aloittaa ratsastus uudelleen mut sit tulin kuitenkin siihen tulokseen että ehkä voin palata tätä harkitsemaan vasta vauvaprojektin jälkeen 😅 Toisaalta mä en haluaisi kyllä istuttaa hevoshulluutta lapseeni, sen verran paljon rahaa ja aikaa syövä hupi kyseessä 😆

@Amelié Innova toi on hyvä pointti kyllä myös että ei se kiipeily välttämättä tunnu edes samalta raskaana. Leppoista raskauden loppua sinne ja ihanaa kiipeilymammaelämää kun sen aika koittaa🥰

Mulla on nyt joku tosi intensiivinen raskautumisen ajattelu/kuumeilu meneillään 😆 koko ajan pitää roikkua puhelimella lukemassa jotain raskaus- tai raskautumisaiheista sisältöä. Toivottavasti hellittää piakkoin, työn tekeminen kärsii aika paljon tästä 😅
 
Hauska kuulla näistä mitä urheilujuttuja uskallatte tehdä plussan jälkeen! Itsellä kanssa tuo turvallisuushakuisuus on kasvanut ja keskenmenon myötä varmasti vaan vieläkin isompi.

Löytyykö täältä ilma-akrobatialajien tai ilmajoogan harrastajia? Itsellä harjoittelu painottunut viime aikoina lähinnä ilmajoogaan ja mietin, että millaisiahan rajoitteita siihen hommaan täytyy ottaa mahdollisessa raskaudessa. Putoamisvaara tietty täytyy välttää, että hurjimpia temppuja ei voi tehdä ja voisin ajatella, että vatsa painamassa kangasta vasten kehon painolla ei myöskään olisi hyvä juttu.
 
Onks kellään muulla sellasta kynnystä/vähän pelkoa tehä raskaustestiä? Tänään pitäis alkaa menkat ja alkaa yleensä aamulla mutta mitään ei kuulu, eikä oo olokaan jotenkaan että alkais. Mutta silti en testiä halua tehdä, koska en halua sitä inhottavaa tunnetta nega testistä, vaan ennemmin ootan niitä menkkoja🙈 ja sit kun ne nyt ei vielä ookkaan alkanut, mieli vaan sanoo, että ei vaan uskalla sitä silti tehä. Onks muilla tämmöstä?

Niin! Ja lisäyksenä, yleensä aamulämmöt laskenut menkkoja kohden ja nytkin pari päivää oli alempana, mutta tänään taas nousi😳 niin jotenkin on niin ahdistunut olo, että nytkö tärppäsi, mutta kun ei vain pysty uskomaan siihen, kun ei aiemmillakaan kerroilla ole tärpännyt🙈
 
Muokattu viimeksi:
On tuttu tunne, @Heipsy! Minulla vähän vaihtelee kuukausittain, kuinka innokkaasti haluan testata tai sitten odotella vaan menkkoja ja pysyä kaukana testeistä. Melkein joka kuukausi olen kuitenkin lopulta testannut. Mutta kuulostaapa lupaavalta siellä! Peukut pystyssä, että on tärpännyt. Tule kertomaan, miten käy 🤩
 
@Heipsy todellakin on tuota pelkoa! Ja sit toisaalta ennen menkkojen alkua malttamattomuutta olla testaamatta varhaisella testillä. Mut itse kans mietin tässä kierrossa, et jos vaan pystyn niin odotan menkkojen alkuun ja vähän yli ennen kuin testaisi yhtään testiä. On myös aika piinaavaa haalean plussan saatua testata seuraavina päivinä, et tummeneeks se vai ei :Grimacing Face: Ideaali oiski testata vast sit ku menkat selkeesti myöhässä ja voisi saada tumman plussan samantein.

Toissapäivänä tuli myös ovistestiin tumma viiva enkä ole uskaltanut testata sen jälkeen, että onko se haalistunut pois asianmukaisesti, kun toive ois, että ovis ois tässä kohtaa oikeasti tapahtunut :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: En tiedä voiko tuo ovistesti tolleen edes virhettä näyttää, mut keskenmenon jälkeen ne testit on muutenki käyttäytyny eri tavalla kuin normaaleissa kierroissa.

Toivottavasti siellä tärppäis nyt :smiling face with heart-eyes:
 
Hauska kuulla näistä mitä urheilujuttuja uskallatte tehdä plussan jälkeen! Itsellä kanssa tuo turvallisuushakuisuus on kasvanut ja keskenmenon myötä varmasti vaan vieläkin isompi.

Löytyykö täältä ilma-akrobatialajien tai ilmajoogan harrastajia? Itsellä harjoittelu painottunut viime aikoina lähinnä ilmajoogaan ja mietin, että millaisiahan rajoitteita siihen hommaan täytyy ottaa mahdollisessa raskaudessa. Putoamisvaara tietty täytyy välttää, että hurjimpia temppuja ei voi tehdä ja voisin ajatella, että vatsa painamassa kangasta vasten kehon painolla ei myöskään olisi hyvä juttu.

Ennen toista kolmatta ei oo oikeen mitään rajoituksia. Vasta kun vatsa kasvaa ja vatsalihakset alkavat antaa periksi. Tällöin sivuliikkeet (kierteet), äkkinäiset liikkeet ja suorien vatsalihasten tekeminen tulisi pysyä minimissään. Useimmiten vaihtoehtoliikkeitä löytyy. Erilaisten harrastusten jatkaminen on yleensä mahdollista hyvinkin pitkälle. Pääasia, että on tuttu laji ja osaa ottaa tarvittaessa iisisti. Eli ei sais missään vaiheessa sattua, tuntua epämukavalta tai alkaa supistella. Jos tällästä tulee, niin vaihtaa liikettä, tekee hitaammin tms. Toivottavasti tästä oli apua! Hyvä muistaa, että raskauden edetessä etuvatsalihasten voima heikkenee ja niitä ei pysty oikein käyttämään. Onneksi voi tehdä erilaisia liikkeitä, joilla pystyy vahvistamaan kehoa 😊
 
Täällä menossa nyt dpo 6. Virallinen testipäivä laitettu mulle ensi viikon sunnuntaille mikä olis dpo 16. Yleensä mulla alkaa hyvin varhain jo tuhruttelut mitkä on aina ollut ennakkoa lähestyvistä menkoista, joten ei ole paljoa tarvinnut ruveta testailemaan. Nyt on toki se keltarauhastuki käytössä niin saa nähdä jääkö tuhrut pois. Jos ei vuotoja näy niin teen varmaan testin jo vähän aikaisemmin kuin tuona virallisena päivänä. Tämän testin tekeminen jännittää erityisen paljon! Toiveet on korkealla hoidon onnistumisesta, mutta samaan aikaan kuitenkin tiedostaa ettei välttämättä heti ekasta kerrasta tärppää. Ja tuntuisihan se jotenkin liian "helpolta". 😄
 
Onks kellään muulla sellasta kynnystä/vähän pelkoa tehä raskaustestiä? Tänään pitäis alkaa menkat ja alkaa yleensä aamulla mutta mitään ei kuulu, eikä oo olokaan jotenkaan että alkais. Mutta silti en testiä halua tehdä, koska en halua sitä inhottavaa tunnetta nega testistä, vaan ennemmin ootan niitä menkkoja🙈 ja sit kun ne nyt ei vielä ookkaan alkanut, mieli vaan sanoo, että ei vaan uskalla sitä silti tehä. Onks muilla tämmöstä?

Niin! Ja lisäyksenä, yleensä aamulämmöt laskenut menkkoja kohden ja nytkin pari päivää oli alempana, mutta tänään taas nousi😳 niin jotenkin on niin ahdistunut olo, että nytkö tärppäsi, mutta kun ei vain pysty uskomaan siihen, kun ei aiemmillakaan kerroilla ole tärpännyt🙈
Mulla on, enkä nykyään testailekaan oikeastaan ikinä. Ainoassa plussakierrossakin taisin tehdä ekan testin dpo 17, vaikka menkat alkaa aina dpo 13. Mun on helpompi suhtautua kuukautisiin, kun niihin ainaisiin negatiivisiin testeihin. Ja negatestistä jää aina olo, et jos se kuitenkin muuttuis positiiviseksi. Niin sitten joutuu pettymään monta kertaa 🤣

Ainoastaan sillon testailen jo ennen kuukautisia, jos on tulossa joku tilaisuus missä saattaa olla alkoholia tarjolla.
 
@Heipsy
Todellakin, vaikka aina sitten kuitenkin testaan ja petyn. Tein ovistestin tutkimusmielessä toissapäivänä ja siinä ei näkynyt yhtään sitä testiviivaa (viimeksi aloitin ovistesteilun aina kp 11 tai 12 - - > ja niissä aina näkyi hailakka viiva). Meinasin heittää testin seinään koska "SINÄKIN PETÄT MINUT". Joo, ehkä yritystauko tekee hyvää vaikka mieli kuitenkin tekisi raskautua tästä kierrosta. 😅

Tekee myös mieli elää kauhean epäterveellisesti, koska olen vuosia kiinnittänyt huomiota jopa johonkin hajusteille altistumiseen ja nyt kun lapsettomuustutkimukset käsillä niin tekisi mieli olla vaan silleen "ai ei kelvannut s**tana, menen tästä työntelemään likaisia neuloja käteeni, sitäkö tässä vaaditaan??". Toistaiseksi kuitenkin olen vaan passiivisaggressiivisesti juonut kahvia aina kun haluan. Ja nyt on pakko juodakin kahvia, rautalisän takia ei muuten suoli toimi. 💩
 
Jossain toisessa ryhmässä kirjailin etten usko ensimmäiseen kiertoon tärppiä, kun ajankohta ei ollut otollisin ja intuitio sanoo etten ole, sekä lämmöt lähti laskuun. Nyt menossa dpo 10 ja mahaa on oviksen jälkeen koko ajan vähän kipristellyt ja ollut välillä etovaa oloa, mutta olen ajatellut näiden johtuvan letroista, kun ne ekaa kertaa tässä on ollut.
Lämmöt lähtikin uudestaan nousuun ja tänään pitäs lähteä tyttöjen vkl viettämään. En ajattelut tekeväni testiä, mutta nyt ajatukset pyörii et tehdä vai ei. Jos en tee ei ole ongelma olla ilman alkoa, mutta jos tekisin niin voisi hieman ottaa, mutta samalla tiedän kokevani pienen pettymyksen negatestiin. Toisaalta se taas vahvistaisi sitä omaa tunnetta. Kunnon vatulointia 🙃
 
Muokattu viimeksi:
Nää on ihan kaameita hetkiä. Menkkoja ei näy vielkäkään, vaikka olleet niin säännölliset jo kuukausia🙄 aamulla tein testin joka oli nega. Dpo 12 olis nyt ja kp 29. Vielä siis voi olla mahiksia, mutta perkele, että suututtaa, kun ei ne menkat ala ja testikin nega😂 just tossa juttelin meijän labrahoitajan kanssa, kuka tietää meijän lapsihaaveista, et perkele kun on ikävää tämmönen ja otettiin ihan verikokeestakin testi, mutta sekin nega. Pari päivää nyt taas ootellaan jos jotain tapahtuis, mutta kyllä tää kärsivällisyyttä vaatii.
 
Ihanaa kuulla että täällä on muitakin jotka ei pidä testaamisesta! Minun ei ole kertaakaan 1,5v aikana tehnyt mieli tehdä raskaustestiä, vaan odotan myös mielummin menkat sillä ne on helpompi kestää. Kohdunulkoisessa minulla oli 2pvän menkat, joten meni yli viikko tajuta olevani raskaana. Tosin nyt olen muutaman kerran testannut menkkojen jälkeen, varmistaakseni että nämä ovat menkat eikö uusi kohdun ulkoinen raskaus 🤣🤷🏽‍♀️

Meillä oli tänään terveyskeskuskäynti lapsettomuustutkimus-lähetettä varten. Nyt odotellaan lähetteen hyväksymistä ja toivotaan, ettei Helsingin jono olisi aivan loputon.
 
Täällä myös kans yksi ainakin välillä testejä välttelevä!

Tietääkö muuten joku miten muuten Helsingissä hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin, minne pitää ekana soittaa? Sain kumppanilta viimein vihreää valoa ainakin yritykselle alkaa hakeutua tutkimuksiin, kun äidillä oli varhaiset vaihdevuodet ja reilusti yli vuosi yritysaikaa takana. Jos saisi munasoluja vaikka pakastettua ennen kuin tästä hirveän paljon enempää vanhenen, tuntuisi että saa tilaa hengittää asian suhteen.
 
Täällä myös kans yksi ainakin välillä testejä välttelevä!

Tietääkö muuten joku miten muuten Helsingissä hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin, minne pitää ekana soittaa? Sain kumppanilta viimein vihreää valoa ainakin yritykselle alkaa hakeutua tutkimuksiin, kun äidillä oli varhaiset vaihdevuodet ja reilusti yli vuosi yritysaikaa takana. Jos saisi munasoluja vaikka pakastettua ennen kuin tästä hirveän paljon enempää vanhenen, tuntuisi että saa tilaa hengittää asian suhteen.
Soita lähiterveysaseman ajanvaraukseen ja siitä se lähtee. Jonot terveysasemille on pitkät, mutta hoitotakuun (3kk) puitteissa pitäisi päästä. Sulla on kyllä oikeus valinnanvapauteen terveysasemien välillä, mutta tarkkoja jonotilanteita oli hankala löytää. Meille sanottiin suoraan, että mene yksityiselle jos et halua odottaa 3kk. Me saimme ajan lopulta viimeisenä päivänä ennen hoitotakuun umpeutumista. Lähetteen hyväksymiseen lääkäri arvioi menevän viikon. :)
 
Tietääkö muuten joku miten muuten Helsingissä hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin, minne pitää ekana soittaa? Sain kumppanilta viimein vihreää valoa ainakin yritykselle alkaa hakeutua tutkimuksiin, kun äidillä oli varhaiset vaihdevuodet ja reilusti yli vuosi yritysaikaa takana. Jos saisi munasoluja vaikka pakastettua ennen kuin tästä hirveän paljon enempää vanhenen, tuntuisi että saa tilaa hengittää asian suhteen.
Harretsin kanssa sama stoori eli terveysasemalta sain lääkäriajan, mutta kesti se 3kk saada aika lääkärille joka voisi kirjoittaa lähetteen… päästiin sit nopeammin kuitenkin putkeen kun miehen hoitotaho kirjoitti lähetteen toisen käynnin yhteydessä. Yks kaveri sai lähetteen myös työterveyteen kuuluneen gynekologikäynnin yhteydessä, mutta mulle eivät sellaista suostuneet tekemään yleislääkäriltä, meillä ei gynekologipalvelut kuulu pakettiin.
 
Muokattu viimeksi:
Mä sain lähetteen yksityiseltä gynekologilta. Mikä oli kiva, kun niihin pääsee nopeesti ja teki lähetteen heti, vaikka sillon oli 10 kk yritystä. Sano, et vuosi on täynnä, kun aika ensikäynnille tulee. Tämä toki Turussa.
 
Takaisin
Top