Haaveena esikoinen

Täällä alkoi jo yk 16, kp 4/28.

Ei plussan plussaa tai haamun haamua.

Puoliso ei ole valmis edes järkevään keskusteluun avun hakemisesta, mutta ymmärtää jos haluan itse mennä yksityiselle genelle tarkastukseen. Ja ne taas maksaa meidän alueella 200-400 € ja jos pitää mennä verikokeisiin niin summa onkin yhtäkkiä 600-800 € ultrauksineen.

Eikä siitä rahan menosta huolimatta tule välttämättä hullua hurskaammaksi :sad001
Mä niin ymmärrän tuskasi. Me ollaan puolison kanssa sovittu, että ensi vuonna tutkimuksiin jos ei oo tärpännyt, silloin on jo 2 vuotta yritystä takana. Mäkään en oo saanut plussan plussaa, en edes haaleinta haamua. Jos saisin täysin itse päättää, niin olis jo menty tutkimuksiin. Oon käynytkin omissa tutkimuksissa, ultrassa ja labroissa, eikä niistä mitään vastauksia tullut kun kaikki näytti ok:lta. Oon yrittänyt nyt ajatella niin, että en voi muuta kun koittaa keskittyä omaan hyvinvointiin. Se vähän helpottaa,kun en voi just nyt tehdä mitään muuta asian eteen.

Onko sun puoliso sitä mieltä ettei koskaan halua mihinkään tutkimuksiin? Vai oisko hänenkin kanssa mahdollista sopia jotakin ajankohtaa, milloin menisitte jos mitään ei oo tapahtunut? Itse oon yrittänyt motivoida puolisoa sillä, että nää on nykyään niin tavallisia juttuja ettei se oo mikään ihmeellinen asia, ja lisäksi pelkästään mun tutkimisella ei saavuteta mitään. Mua ei ees tutkita enää enempää ennen kuin sperman on testattu. Ja oon koittanut korostaa ettei tässä etsitä syyllistä mihinkään vaan ainoastaan kaikkia asioita mitä voitais koittaa korjata ja millä voitais edistää mahiksia, nykyään kun on tosi paljon tehtävissä. Ja välttämättähän mitään korjattavaa ei löydy, sekin ois tärkeä tietää.

Tsemppiä! ❤️
 
Testasin aamuin illoin tuolloin kun oli vahvimmillaan, mutta testausväli venyi kyllä aika pitkäksi, kun aamun testin tein aikaisin ennen töitä ja illan testin teko venähti lähemmäs puoltayötä😬 eli perjaatteessa varmaan pieni mahdollisuus, et korkein huippu ois ollut tuossa välillä, mut on kyllä sit ollu pikanen😅
Ovistestit suositellaan tekemään klo 10-20 välillä, sillä tuohon aikaan se LH huippu on korkeimmillaan testin kannalta. Eli jos oot testannut aamulla aikaiseen ja illalla ennen puoltayötä, niin on tosiaan mahdollisuus että se ovisplussa olisi tullut noiden sun testiaikojen välillä.
 
En kestä tätä omaa päätä taas... oon kaks kiertoa toivonu, et kunpa ovulaatio tulis vähän normaalimpaan aikaan kierrosta eikä niin aikaisin. No, nyt ku digitestit näyttää kp6&7 tyhjää ympyrää ku aiemmin on ollu jo vilkkuva naama nii oonki ihan paniikissa että entäs jos en ovuloikaan tässä kierrossa! Saisko nää aivot jotenki pauselle 😂
 
Dpo3 ja progesteronituki aloitettu. Saas nähä piteneekö luteaali. Premom ennusteen mukaan menkat pitäs alkaa jo ens torstaina, toinen kalenteri veikkaa lauantaita. Yölämmöt on kyllä ollut miinuksella viime sunnuntaista asti, mutta liekkö se kovin tarkka mittaus kellosta.
 
En kestä tätä omaa päätä taas... oon kaks kiertoa toivonu, et kunpa ovulaatio tulis vähän normaalimpaan aikaan kierrosta eikä niin aikaisin. No, nyt ku digitestit näyttää kp6&7 tyhjää ympyrää ku aiemmin

En kestä tätä omaa päätä taas... oon kaks kiertoa toivonu, et kunpa ovulaatio tulis vähän normaalimpaan aikaan kierrosta eikä niin aikaisin. No, nyt ku digitestit näyttää kp6&7 tyhjää ympyrää ku aiemmin on ollu jo vilkkuva naama nii oonki ihan paniikissa että entäs jos en ovuloikaan tässä kierrossa! Saisko nää aivot jotenki pauselle 😂
@minttutuuli I feel you! Huomasin just et kirjotin väärin mun eiliseen tekstiin, jonka kävin äsken muokkaamassa😅 Piti kirjoittaa, että en oo siis tässä kierrossa saanut vielä ovisplussaa ja huomasin että
heti iski paniikki ja ajatukset lähti laukkaamaan. On tää kyllä🥲
 
Ovistestit suositellaan tekemään klo 10-20 välillä, sillä tuohon aikaan se LH huippu on korkeimmillaan testin kannalta. Eli jos oot testannut aamulla aikaiseen ja illalla ennen puoltayötä, niin on tosiaan mahdollisuus että se ovisplussa olisi tullut noiden sun testiaikojen välillä.
Mulla on kyllä tullu tehtyä suurin osa testeistä tuon ajan ulkopuolella😬 Noh pitää toivoa, että huomisesta progesteroni kokeesta selviäis mikä tilanne🤞🏼
 
Dpo3 ja progesteronituki aloitettu. Saas nähä piteneekö luteaali. Premom ennusteen mukaan menkat pitäs alkaa jo ens torstaina, toinen kalenteri veikkaa lauantaita. Yölämmöt on kyllä ollut miinuksella viime sunnuntaista asti, mutta liekkö se kovin tarkka mittaus kellosta.
Nyt on alkanut yölämmöt nousuun. Ehkä jotain uskoa siitä luen, mutta on kyllä kivan rento olo. Vähän sellanen ajatus nyt, että se tulee jos on tullakseen. Ehkä suuremmista hoidoistakin tunne kääntynyt siihen, että se ei ehkä oo meidän suunta. Ehkä se olisi sellainen merkki jostain, onhan meillä periintyvyyspainetta suolisto-ongelmiin, mikä olisi kyllä kamala antaa eteen päin omalle lapselle.

Onko teillä muuten sellasia todella kaukaisia pelkoja lapsen elämästä? Mulla välillä pyörii mielessä jo teini-iän haasteet, kun näyttää niin vaikeelta olla onnellinen ja järkevä teini. Ryhmäpaine niin voimakas kaikkeen tyhmyyteen ja ehkä saamattomuuteen. Oma peruskoulun taival ei ollut helppo ja näkyään ne kuulumattomuuden paineet ja syrjiminen tulee paljon laajemalta somen takia.
 
@Pancake89 kyllä on pelkoja. Juurikin isomman lapsen/nuoren kasvatukseen ja elämään liittyen. Ne pelot on olleet iso syy siihen, miksi mietin pitkään, haluanko edes lapsia. Teen vielä työtäni nuorten parissa, niin aika aitiopaikalla nykynuorten haasteisiin oon... :( ei ole helppoa kasvaa aikuiseksi tässä maailmassa.
 
@Pancake89 kyllä on pelkoja. Juurikin isomman lapsen/nuoren kasvatukseen ja elämään liittyen. Ne pelot on olleet iso syy siihen, miksi mietin pitkään, haluanko edes lapsia. Teen vielä työtäni nuorten parissa, niin aika aitiopaikalla nykynuorten haasteisiin oon... :sad001 ei ole helppoa kasvaa aikuiseksi tässä maailmassa.

Pienen lapsen kanssa elämistä en niinkään pelkää, koska varhaiskasvatus on työni (tosin nuorin hoitamani on ollut muistaakseni 9kk, että kyllä vastasyntyneen pienuus hiukan hirvittää 😨) Usein on kyllä käynyt mielessä, että oma lapsi ajaa alan vaihtoon, koska tuntuu liialta, että samat taistelut jatkuisi kotona mitä on jo 8h tehnyt 🫨 mutta näin lapsettomana en voisi kuvitella tai haluaisi tehdä mitään muuta. Ekaa kertaa elämässä olen työssä missä en juurikaan kyseenalaista mielessäni teenkö sitä hyvin. Ennen kuin löysin alani niin epävarmuus taidoista aiemmilla aloilla oli tosi paljon läsnä, mikä on äärettömän raskasta.

Pelkoja on myös tiedostamissani asioissa, mistä koen olevani huono äiti. Esim. Olen huono kokki tai ehkä tarkemmin haluton. Kyllä nuorempana kun oli juuri muuttanut omilleen oli sellainen jämyys, että kyllä sitä nyt kuuluu tehdä ruoka ja siisteystaso oli parempi, mutta nyt kun ikää on +10 vuotta niin laiskuus on voittanut. Ehkä nuorempana siinä oli sellainen ulkopuolelta tuleva paine millainen aikuisen ihmisen/naisen/vaimon kuuluu olla, mutta enää ei sellasesta jaksa välittää. Ajattelenkin, etten nykyisestä "aikuisuuden tasostani" en enää kehity eikä tarvikkaan. Mistään asiasta ei tule ikinä mieleen "oonkohan liian vanha tähän". Tälläisia ajatuksia koin vielä 25 vuotiaan. Mietin pitäisikö omasta tyylistä aikuistua. Ei todellakaan! Näytän teinihevarilta vielä vanhainkodissakin 😂 Tietynlainen lapsellisuuden säilyminen on ihan mahtavaa (mikä ei tarkoita vastuuttomuutta). Mieleltäni oon ajatellut, että jään sellaiseksi ikuiseksi 27-vuotiaaksi 😄

Ompa sitä vaihteeksi paljon asiaa 🤐 ja näistä oon varmaan vatvonut ennenkin.
 
Mua myös jännittää, miten tässä nykymaailmassa voi lapsi turvallisesti kasvaa aikuiseksi, ongelmatkin ovat osittain erilaisia kuin omassa nuoruudessani, joten miten niissä sitten osaa auttaa ja tukea oikealla tavalla.. Pitää luottaa siihen, että tulee löytämään oikeita tapoja sitten, kun tilanteet on käsillä, onneksi nykyään on paljon apua ja tietoa saatavilla.

Yksi pahimpia on nuo älylaitteet ja monien lasten jäätävät ruutuajat, haluan suojella niiltä lastani, kun en itsekään ole esim puhelimen selailuun koukussa ja näen kuinka zombeiksi se voi ihmisen muuttaa (on jäänyt ystävyyksiäkin matkan varrelle sen vuoksi, että itse haluan tavatessa seurustella ihmisen kanssa, ja toinen seurustelee lähinnä puhelimensa kanssa, se on niin surullista ettei voi hetkeksikään laskea sitä kapistusta kädestään). Kuinka paljon voin rajoittaa lapseltani ruutuja ilman, että sillä on negatiivista vaikutusta lapsen sosiaalisiin suhteisiin, jääkö hän siinäkin sitten ulkopuoliseksi jne..
Olin niin onnellinen, kun näin uutisointia siitä, että joissain kouluissa aletaan mennä älylaitteista takaisin fyysisiin kirjoihin, toivon että käytäntö leviää koko Suomeen!


Sitten vielä omasta tilanteesta: tänään dpo8 ja olin omituisella tavalla hyvin onnellinen siitä, että heräsin sellaiseen kuukautiskipuihin kuuluvaan terävään vihlaisuun/kramppiin jossain peräsuolen tienoilla (jos tiedätte minkälaista kipua tarkoitan :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:), ja noustuani oli vielä hetken aikaa alavatsalla kohdun seudulla kuukautiskivun tyyppistä jomottelua!
Oon ollu vauvakuumeessa jo ainakin kolme vuotta ja koko sen ajan oon opiskellut kehoni toimintaa kierron eri vaiheissa ja laittanut kaikkia minulle tyypillisiä oireita eri kierron vaiheissa ylös, ja mulla ei ikinä ole ollut tällaisia kuukautiskipujen tyyppistä kipua muulloin kuin ovulaation aikaan ja seuraavan kerran kp1! Joten toiveet nyt nousi, että onko tämä kiinnittymisen jälkeistä kipua, jonka seuraukset voisi nähdä ehkäpä jo huomenna herkässä testissä...? :smiling face with heart-eyes: Jos tästä siirrytään viikon päästä uuteen kiertoon, niin tipun kyllä korkealta, ei saisi saada näin toivoja ylös :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: (onko tähän joku parempikin "suomennos", kun mieleeni tulee vaan englanniksi should not get my hopes up :tears:)

Tätä kipua tunnustellessani mietin mielessäni tätä kuvaa, johon törmäsin kun eilen joku linkitti johonkin raskauskeskusteluun tämän Reddit keskustelun, josta tykkäsin sen tarkan kuvauksen vuoksi, suosittelen tutustumaan jos englanti taipuu ja kiinnostaa mitä kehossa tapahtuu ja pitäisi tapahtua kunkin dpo:n kohdilla :Smiling Face With Smiling Eyes:
 
Tulipa dpo7 nopeasti. Testiin en tuhlaa rahaa ennen perjantaita ellei sit tuu jotain merkittävän tuntuisia oireita, sit saattaa herkkä testi puhutella. Kemiallisessa rintojen turvotus ja särky oli poikkeuksellista.

Ois se kyllä jännä jos tästä kierrosta plussaisi et vaatiko se niin vähän kuin tuon progesteronilisän. Eihän sitä varmaksi voi tietty sanoa, että sen tähen onnistu, mutta hyvä, kun sen sain itse kinuta tai silleen itse "etsiä" syytä mitä tässä voisi koittaa, koska siellä aateltiin vaan "ehkä todennäköisesti syy on miehessä",mikä musta on hirveetä ajanhaaskausta, että keskityttäisiin vain mieheen ja vasta sen jälkeen silleen "jaa-a, ei se vissiin ollut (pelkästään) siinä, aletaampa nyt tutkia sinua!" Miksi ei tehtäs näitä samaan aikaan??
Tämän takiahan suurempien hoitojen aloittaminen vastustaa. Eka käynti oli aivan jees, mutta sen jälkeen sellainen tyhjän päälle jätetty olo. Ehkä kuvittelen sen täysin itse rivien välistä, sen mitä oon sinne viestiä laittanut, ettei vastaanotto ole empaattisen ymmärtäväistä.
 
Tulipa dpo7 nopeasti. Testiin en tuhlaa rahaa ennen perjantaita ellei sit tuu jotain merkittävän tuntuisia oireita, sit saattaa herkkä testi puhutella. Kemiallisessa rintojen turvotus ja särky oli poikkeuksellista.

Ois se kyllä jännä jos tästä kierrosta plussaisi et vaatiko se niin vähän kuin tuon progesteronilisän. Eihän sitä varmaksi voi tietty sanoa, että sen tähen onnistu, mutta hyvä, kun sen sain itse kinuta tai silleen itse "etsiä" syytä mitä tässä voisi koittaa, koska siellä aateltiin vaan "ehkä todennäköisesti syy on miehessä",mikä musta on hirveetä ajanhaaskausta, että keskityttäisiin vain mieheen ja vasta sen jälkeen silleen "jaa-a, ei se vissiin ollut (pelkästään) siinä, aletaampa nyt tutkia sinua!" Miksi ei tehtäs näitä samaan aikaan??
Tämän takiahan suurempien hoitojen aloittaminen vastustaa. Eka käynti oli aivan jees, mutta sen jälkeen sellainen tyhjän päälle jätetty olo. Ehkä kuvittelen sen täysin itse rivien välistä, sen mitä oon sinne viestiä laittanut, ettei vastaanotto ole empaattisen ymmärtäväistä.
Aika kummalliselta kuulostaa. Mä oon kuvitellut, että alussa molempia tutkittaisiin ja koitetaan löytää syyt miksi asia ei etene. Löytyikö teillä miehen siemennestenäytteestä jotakin, jotta vetivät johtopäätöksen, että syy olisi vai miehessä?

Mulla dpo12 ja yölämmöissä selkeä droppi :/ eli vuodon alkua odotellen.
 
Täällä vielä mukana. Tässä kolmas ivf alkamassa, just alkoi la kierto ja huomenna ultrataan (pitkä kaava)… Jotenkin jaksaa vielä uskoa ja toivoa, mutta kyllä sitä toivoo, että olis se 30v., eikä 40v. soluiltaan. Elämä on… Suunnittelin joskus, että hankin lapset kun oon 30. No ei olis ollu mahdollista… kun ei ketä vaan kelpuuttanut… Sit jos tuun raskaaks, niin sit alkaa pelottaa keskenmeno 🫣🤷🏼‍♀ kyllä tää on yks työmaa… ja kokoajan mielessä.
Tsemppiä kaikille 🥹❤️
 
Täällä vielä mukana. Tässä kolmas ivf alkamassa, just alkoi la kierto ja huomenna ultrataan (pitkä kaava)… Jotenkin jaksaa vielä uskoa ja toivoa, mutta kyllä sitä toivoo, että olis se 30v., eikä 40v. soluiltaan. Elämä on… Suunnittelin joskus, että hankin lapset kun oon 30. No ei olis ollu mahdollista… kun ei ketä vaan kelpuuttanut… Sit jos tuun raskaaks, niin sit alkaa pelottaa keskenmeno 🫣🤷🏼‍♀ kyllä tää on yks työmaa… ja kokoajan mielessä.
Tsemppiä kaikille 🥹❤️
Tsemppiä Sandra! Mä olen käynyt läpi ikäkriisejäni asian suhteen ajattelemalla kutakin mennyttä parisuhdetta vuoron perään, ja on jotenkin lohdullista huomata, että ei sieltä ennen nykyistä kumppania oikeasti löydy kovin montaa jaksoa, jolloin olisi oikeasti ollut hyvä ja turvallinen koti lapsen tulla. Alkaessani riiailla nykyistä puolisoani olin sitten jo ensimmäisellä treffi-tapaamisella jämptinä että minä sitten muuten jossakin vaiheessa haluan lapsia, enkä biologisista syistä voi odottaa loputtomiin kun hedelmällisyys alkaa jo kääntyä hiipumaan päin. Pieni ihme ettei poikaystävä-ehdokas heittänyt minua sen siliän tien pihalle - kai sen sitten voi laittaa luontaisen vastustamattomuuden piikkiin että ainakin yritysvaiheeseen päästiin 😉
 
DPO 9 ja niin omituinen olo että mietin, että voiko tää johtua raskaudesta, vai mitä ihmettä on meneillään :Weary Cat Face:Aamulla ei oikein aamupala maistunut, jäi osa leivästä syömättä kun ei laskenu, ja mehu juomatta kun maistui muka niin kitkerältä eikä ollenkaan hyvältä. Oikeasti mehu oli hyvää itsetehtyä sekamehua jota edellisenä päivänä join mielelläni, ja normaalisti syön aina nälkäisenä koko aamupalani.

Aamupäivällä töissä tuntui menkkamaista jomottelua alavatsalla, kuten eilenkin, ja vähän oli närästystä, joka meni kyllä nopeasti ohi (mua harvoin närästää). Puoliltapäivin tulin töistä ja ruoka-aikana ei tehnytkään mieli syödä, eikä ruokakaan ollut valmista (mies lupasi tehdä kun tulen töistä). Lähdin lenkille tuulettamaan päätäni ja oletin saapuvani sopivasti ruuan valmistuttua, mutta se ei ollutkaan vielä valmista, ja mies oli unohtanut lisätä uunivuokaan juustokerroksen pintaan, ja siitähän mun maailmani kaatui ihan täysin, äkäilin ruuan olevan pilalla kuin mikäkin idiootti.. Äkäilyyn vaikutti varmaan ainakin n. 9h syömättömyys ja joku ihmeellinen mielialojen heittely, mitä tänään on ollut. Äkäilyni jälkeen tajusin miten pahan mielen aiheutin sillä miehelle, ja aloin itkemään ja pyytämään anteeksi.. Normaalisti en todellakaan itke niin helpolla. Onneksi saatiin sovinto aikaiseksi. Sitten söin ja nukahdin sohvalle vaikka yritin pysyä hereillä kuunnellen podcastia. Kun heräsin, olen ollut koko illan sen jälkeen jotenkin masentunut ja surullinen, vaikka ei ole mitään syytä. Ei huvita tehdä mitään, vaikka normaalisti aina valittelen kun koskaan ei ole tarpeeksi aikaa tehdä x eikä y...

Tein tänään päivän toisesta pissasta herkän raskaustestin ja se oli nega, mutta tiedän kyllä että se voi vielä muuttua positiiviseksi, joten en oikeasti ole edes masentunut siitä negasta. En tiedä mikä tässä oikein masentaa tai suruttaa, ei oikeastaan mikään! Mulla ei ole yleensä ikinä tällaisia oloja ennen menkkoja, ja menkkoihinkin on vielä n. 5pv aikaa, joten tämä kyllä hämmentää mua kovasti. Voiko tällanen mielialojen heittely olla raskausoire?? Ainakin PMS oire ilmeisesti on, mutta ei mulla yleensä ainakaan näin voimakkaana, ja jos on lievempänä niin tulee lähempänä menkkoja.

Anteeksi vielä tämä sekava avautuminen, on vaan pää ihan sekaisin enkä tiedä mitä muutakaan tekisin kuin valittaisin ja lukisin muiden vauvakuumehöpinöitä. Tuntui vaan hyvältä saada kirjoittaa tätä oloa alas, vaikka pidätte mua varmaan ihan pöpinä :Grimacing Face:
 
Tänään taas ei mitään oireita, ei yhtään mitään, musta tuntuu et oon tulos hulluksi ja kuvittelin kaiken eilen :tears: Noh, luulen et testailen herkällä vielä uuestaan huomenna, niin sit en putoo ihan niin korkeelta jos menkat taas alkaakin viikonloppuna. Onneks on töitä koko viikko..
 
Minulla on @Aurinko88 tuollaista itkua, surua ja raivoa PMS:ssä, mutta se on varmaankin hyvä juttu, että on sinulle tavallisesta poikkeava oire. Pidän peukkuja. 😊

Täällä on tänään kp 18 ja DPO 2. Hyvä fiilis tämän kierron talletteluista, meni nappiin! Kävin myös gynellä valittamassa tiputtelusta. Limakalvo oli kuulemma paksu ja pitää seuraavan kierron alussa ultrata uudestaan kun näkyvyys on parempi, jotta näkee onko siellä jokin polyyppi, joka pitää poistaa. Jos ei, voidaan katsoa keltarauhastukea.

Toki mietityttää, onko jotain vikana, mutta toisaalta asia meni nyt eteenpäin ja siitä on hyvä mieli. 🙏🏼 Ovulaatio oli myös tapahtunut. 😊
 
@Aurinko88 toivottavasti poikkeukselliset oireet johtaa positiiviseen testiin. Varmaan mikä vaan oire voisi johtua joko raskaudesta tai sitten vaan jostain muusta, mutta mäkin pitäisin sulle itselle poikkeuksellista oloa ja oireita kuitenkin ihan lupaavana 😊

Mä en muista koska olisin edes viimeksi ite tehnyt raskaustestin ja niitä on laatikossakin valmiina. Mut on tuntunut aina kierron lopulla vaan niin samalta, ettei oo ollut kiinnostusta tehdä. Mut esim. jos mulle tulis närästystä niin mun toiveet nousis, koska olis niin poikkeuksellista 😂

Itellä kp6 ja ainoat oireet mitä bongailen on mun uusien ystävien eli letrozolien aiheuttamia. Tosin ei onneks oo oikein mitään ollut.
 
Takaisin
Top