Haaveena esikoinen

Tosi hyvin vahvistunut, kyllä tää uusin on musta jo selkeä posi! Mullakin tuli syksyllä kesken menneessä raskaudessa rusehtavaa pyyhkäisyvuotoa just sinä päivänä kun menkkojen piti alkaa. Sit kun se loppui eikä runsastunut, niin tein positestin. Varmasti seuraavat päivät näyttää loppuuko vuoto vai runsastuuko, ja vahvistuuko viivat. Erilaisia vuotoja tulee alkuraskaudessa tosi monella, ihan onnistuneesti jatkuneissa raskauksissakin. Mutta tällä erää oot siis raskaana! Onnea 🤩🩷
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta 🤭 iiks aika jänniä aikoja eletään
 
Moikka, uus täällä moi! Lisään itseni tohon listaan 😊


Pancake89, 💙95, ya 8/22*, Oulu
Liljankukka🌸, 28v, ehkäisy pois 10/21, ya 10/23
Lampsu_, 33v, ya 8/23, Lahti
Norleviira, 26v, ya 2/24, Lahti
Burkei, 26v, ehkäisy pois 5/23, ya 1/24
Minis24, 31v, ya 11/22
MariAnn14 35v, ya 8/23, Keski-Suomi
Pepino, 35v, ya 1/24
Memilia, 30v, ya 11/2022
Nekkuu, 30v, ya 10/2023
Hannietta, 36, ya 11/2023, Pirkanmaa
Ness, 33, ya 09/2023, Espoo
Diiiina, 31v, ya 02/22, Helsinki
Diins, 30v, ya 01/23, Helsinki
Kielo93, ya 8/21
Haaveilua96, 28v, ya 1/24, Helsinki
Selja89, 34v, ya 2017, keski-pohjanmaa
S33, 34v, ya 12/2022
Dumbledore, 29v, ehkäisy pois 02/24, Joensuu
Korpuskeli, 26v, ya 05/23
Hapero, 34v, ya 10/23
Kiiltokuva91, 32v, ehkäisy pois 7/22, ya 5/23, Päijät-Häme
Hattimatti, 30v, ehkäisy pois 8/23
Vilski, 31v, ya 8/23
Hannie_, 32v, ya 9/23, Uusimaa
Emri, 36v, ya 4/23
Yrttiteetä tekisi mieli, 35v, ya 11/23
MTTK, 32v, ya 1/21
Sandra84, 39v, ya 4/21, Pirkanmaa
Liise, 33v., ya 12/22
Maissinen, 27v, ya 2/24, Pirkanmaa
 
Nyt alan epäillä myös aiempia haamuja ku ei niistä oo tainu ku yks olla testiajalla. Roskishaamuja ei pitäs noteerata. En tiiä tarttuuko tänää kaupasta matkaa kaikkien merkkien testiarsenaali 😑
Joo niitä testiajan jälkeisiä ei kannata kai tulkita ollenkaan. Odottele rauhassa pari päivää ja tee uusi sitten jos menkat ei oo alkanu? Oon lukenut tosi paljon huonoa noista rfsu testeistä että antavat herkästi viivanpaikkoja tms jotka saattaa juurikin haamuilta näyttää. Nyt joka tapauksessa sinuna yritttäisin rauhoittua ja tehdä mielekkäitä asioita että saa vähän ajatuksia ohjattua muualle ja parin päivän päästä uusi testi. Digi tai pc t on kai ollut ihan hyviä 🤔
 
@Hattimatti joo niihän se pitäs osata olla nyt zen 🎑🧘🏻‍♀️🏮 ja odottaa vaan.. Mut joo toivoo on niin kauan kuin punasta ei nää 🤞 ja ennen ku teki tätä projektina niin tiesin yleiseksi ohjeeksi, että rauhassa odottaa, että on viikon myöhässä ennenku testaa.
 
Tänään kp27/34-37, dpo8-9. Tullut hieman enemmän ruskeaa paperiin, sitä melkein voisi sanoa jo tiputteluksi, mutta ei kuitenkaan. Tämän päivän oireina ollut pientä viluntunnetta koko kehossa, aavistus juilimisenomaisesta tunteesta alavatsalla ja toinen jalka tuntuu puutuneelta, niinkuin mulla yleensä kuukautisten aikaan. Jotenkin en jaksa uskoa, että tämä kuitenkaan enteilis vuotoa näin ajoissa, koska ei mulla ole koskaan näin lyhyt kierto ollut, mutta eihän sitä koskaan voi tietää 🤷🏻‍♀️ Mutta haluan (ja vielä jaksan) uskoa, että tämä on kiinnittymisvuotoa, kohta alkaa oireita ilmestyä ja meille tulee tonttuvauva 😍
 
Tulempas takaisin tänne, edellisen kuun kurjien kokemusten jälkeen. Kävin tosiaan gynellä, joka totesi ultrassa että oli ovulaatio tapahtunut ja keltarauhanen oli oikealla puolella. Kivut on aina vasemmalla. Nyt on dpo15 kp 29. Vielä en ole uskaltautunut testailemaan. En tiedä uskaltautuisko sitä huomenna testailemaan. Koko ajan semmonen olo että jotain tulee housuihin, vaikka ei ole menkkamaista oloa. Valkovuotoa on kyllä tullut. Muuten ei oikein mitään oloja tai tuntemuksia. Alaselkää kiristää ja vatsaa turvottaa. Onnea Plussanneille ja Pancake89 puolesta varpaatkin ristissä!
 
Toivo edelleen olemassa 🤞 maha nyt vähän oireilee, pelottavaa painejomotusta 😣 sitä ei oo ollu moneen päivään ja silloinkin ku oli niin hyvin hetkittäistä. Mitähän muita oireita sitä luulen 🤔 lievää pahoinvointia aamulla ja illalla, väsymys ja tissit ei oo ikinä ollu tämmöset, niin pinkeet ku voi ja kipeät, pitää varovasti liikkua.

Ai niin ostin viikkonäytöllisen tänään. Huomenna pidän vapaapäivän ja sunnuntaina oon viikon myöhässä, jospa sit kysys.
 
Onko muilla ollut kovin ristiriitaisia ajatuksia tämän lapsen saannin suhteen? Mulla ollut melkein koko ajan. Haluan tosi kovasti lapsen, mutta samalla se myös pelottaa ihan älyttömästi. Koska kyllähän se muuttaa ja mullistaa koko elämän ihan täysin. Eikä sitten voi enää tehdä tai mennä niin vapaasti kuten ennen. Mutta samalla tiedän, että jos pidettäisi taukoa tai lopetettaisi yrittäminen, niin kyllä se ajatus lapsesta pyörisi takaraivossa koko ajan ja olisi ehkä jotenkin vähän myös tyhjä olo. Ehkä tuo pelkokin luo nämä ristiriitaiset tunteet. Mutta samalla mun on jotenkin todella todella vaikea nähdä itseäni äitinä ja sellainen olo, että voinko mä edes saada koskaan lapsia. Sekin tuntuu niin epätodennäköiseltä että raskautuisin ikinä.
 
Onko muilla ollut kovin ristiriitaisia ajatuksia tämän lapsen saannin suhteen? Mulla ollut melkein koko ajan. Haluan tosi kovasti lapsen, mutta samalla se myös pelottaa ihan älyttömästi. Koska kyllähän se muuttaa ja mullistaa koko elämän ihan täysin. Eikä sitten voi enää tehdä tai mennä niin vapaasti kuten ennen. Mutta samalla tiedän, että jos pidettäisi taukoa tai lopetettaisi yrittäminen, niin kyllä se ajatus lapsesta pyörisi takaraivossa koko ajan ja olisi ehkä jotenkin vähän myös tyhjä olo. Ehkä tuo pelkokin luo nämä ristiriitaiset tunteet. Mutta samalla mun on jotenkin todella todella vaikea nähdä itseäni äitinä ja sellainen olo, että voinko mä edes saada koskaan lapsia. Sekin tuntuu niin epätodennäköiseltä että raskautuisin ikinä.

Samastun täysin. Joskus oon miettinyt, että lapset pitää siksi saada nuorempana, jottei ois näin vanhaksi ehtinyt elää niin oma napa edellä ja miten ku tää kahden aikuisen ja kahden kissan elämän hoitaminen on niin uuvuttavaa välillä niin mitä super ihmisiä kaikki vanhemmat on?? En pysty aina näkeen itseeni äitinä varsinkin ajatus musta ja vastasyntyneestä näyttää mielessä oudolle, mutta ehkä se johtuu vaan, kun ei niin pientä ole koskaan nähny. Nuorin mitä töissä oon hoitanut on ollu 9kk. Tossa ku oli viime kesän jälkeen teossa tauko niin siinä upposin vähän syvemmälle epävarmuuteen ja vuoden vaihteessa olin jonku aikaa hukassa ajatuksissani, että haluunko mää oikeesti vai riittäskö vaan kissat ja lapset työnä. Lisäksi on ollut myös suurempaa maailman tuskaa kuinka huonosti asiat on ja pelko että voiko sitä onnellista elämää lapsellensa taata mitenkää.
 
Onko muilla ollut kovin ristiriitaisia ajatuksia tämän lapsen saannin suhteen? Mulla ollut melkein koko ajan. Haluan tosi kovasti lapsen, mutta samalla se myös pelottaa ihan älyttömästi. Koska kyllähän se muuttaa ja mullistaa koko elämän ihan täysin. Eikä sitten voi enää tehdä tai mennä niin vapaasti kuten ennen. Mutta samalla tiedän, että jos pidettäisi taukoa tai lopetettaisi yrittäminen, niin kyllä se ajatus lapsesta pyörisi takaraivossa koko ajan ja olisi ehkä jotenkin vähän myös tyhjä olo. Ehkä tuo pelkokin luo nämä ristiriitaiset tunteet. Mutta samalla mun on jotenkin todella todella vaikea nähdä itseäni äitinä ja sellainen olo, että voinko mä edes saada koskaan lapsia. Sekin tuntuu niin epätodennäköiseltä että raskautuisin ikinä.
Samaistun ajatuksiin aivan täysin! Joskus ajatus vanhemmuudesta pelottaa ihan valtavasti. Meilläkään ei ole ihan helpoin reitti ollut eikä ole vieläkään. Huomaan että monet vaikeudet saa kyseenalaistamaan perheen perustamista entisestään. Olen ehkä kokenut että se on myös jonkin lainen puolustusmekanismi jolla varautua siltä jos tämä ei onnistukkaan.

Miehen kanssa kun käytiin keskustelua että hakeudutaanko lapsettomuushoitoihin tämä aihe nousi myös vahvasti esille. Totesin kuitenkin että uskon että minua jäisi loppu elämäksi harmittamaan ja kaivelemaan jos ei kokeiltaisi.

Uskon ettemme ole epäillystemme kanssa laisinkaan yksin.
 
Takaisin
Top