Haaveena esikoinen

[Jenspaaa]

@Elliania voi eii itku on täysin sallittua ja silloin pitää itkeä ku itkettää en halua uskoa, että meille kummallekkaan olis tarkotettu lapseton elämä. Vaikken oikein tiiä mihin uskon, niin uskon ehkä eniten kuitenki kohtaloon ja siihen, että se tietää milloin ollaan valmiita uuteen elämänvaiheeseen. Toivon meille molemmille parasta mahdollista kiertoa nyt, oot minun ajatuksissa!!

 

[Elliania]

@Jenspaaa Kiitos kauniista sanoistasi

Nyt on jo yli kaksi vuotta tuloksettomasti (yhden kerran olin kunnolla raskaana ja se raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon ja muuten säännöllisesti aina välillä selkeästi raskausoireisia kiertoja) yritetty. Tein hölmösti vähän aikaa sitten ja luin tieteellisiä artikkeleita terveysasioihini liittyen ja siitä, miten ne kytkeytyy lapsettomuuteen. 35-73 prosentin keskenmenomahdollisuus jo yhdellä niistä ja minulta löytyy useampia negatiivisia terveysvaikuttimia, joille en oikein voi mitään (olen normaalipainoinen, syön terveellisesti, urheilen sopivasti, en käytä alkoholia)Ei ehkä olisi pitänyt lukea, kun stressitasoa pitäisi laskea yritystä varten. Lääkärit sanoo, että syyt on tosiaan perinnölliset ja että jos en eläisi todella terveellisesti minulle olisi puhjennut vakavampia sairauksia. Onneksi olen niiltä siis välttynyt elämäntavoillani aivan tietämättäni. Harmikseni olen saanut sivuoireita kaikista lääkkeistä, mitä minulle on kokeiltu. Näin on aina ollut tähän mennessä ja Suomessa lääkäri sanoi, että johtunee siitä, että niitä lääkkeitä on testattu valtaväestölle sopivaksi ja minä sitten olen erilainen kuin ne testatut. Viimeisin lääkekokeilu aivan tavalliselle lääkkeelle, joka sopii tosi monelle täällä Saksassa vei sairaalaan asti Eivät meinanneet edes uskoa päivystyksessä, että olisi lääkkeen sivuoire vaan epäilivät syöpää ja minut tutkittiin perinpohjaisesti. Lopulta erityislääkärillä selvisi, että tosiaan oli harvinainen oire lääkkeestä. Lopetettiin lääke kolmeksi kuukaudeksi ja oireetkin lakkasivat.

Mutta kuten kumppanini sanoi, näillä tsäänsseillä (viime raskaudessa gyne sanoi 50/50, että lapsi selviää) hän kyllä lottoaisi joka kerta ja niin me tehdään. Ja jos en voi saada lasta, niin teen kaikkeni tällä planeetalla, että teidän pienokaisilla on mahdollisimman hyvä elää tällä planeetalla tulevaisuudessa Sitten kyllä pistän paukut yhteisen hyvän eteen

Sinulle myös voimia yritykseen Toivottavasti pienokainen pian päättää, että nyt on oikea aika Etähalaus ja paljon vauvatuulia

 

[Jenspaaa]

@Elliania voimia ihan hirmuisesti ei varmasti ole kovinkaan mieltä ylentävää lukea tuollaisia tutkimuksia

On todella raastavaa myös muidenkin kohdalla ollut lukea näitä, että on yritetty todella kauan, saatu keskenmenoja ja muutoinkin tuntuu olevan välillä hirmu kiven alla raskautumiset. Välillä oon myös ite miettiny sitä, olenko vielä oikeutettu kokemaan harmitusta testin ollessa negatiivinen, kun yrityksiä ollut vasta kolme, kun monella muulla tilanne voi olla jo yk13.

Paljon jaksamista erityisesti, niille joilla erinäisiä haasteita matkan varrella on ollut tai tulee vielä olemaan

 

[Kali]

@Elliania Voimia sinne!

@Jenspaaa Kyllähän se harmitus samanlainen on vaikka ei ookkaan pitkää yritystä taustalla. Mullakin muistan vielä alusta että oli se harmitus ehkä jopa enemmän alussa pahempaa kun muutamia yrityksiä vasta taustalla. Jotenkin vaan omalla kohdalla ei edes plussasta varmaan uskaltaisi tässä vaiheessa enään edes innostua, kun niin monta raskautta jo alkanut, 5 siis... Niin mietin lähinnä miksi se kuudes toisi mitään parempaa lopputulosta??

Täällä siis nyt menossa yk12 ja tänään jo/vasta dpo5... Lugesteronit nyt menee kolmatta päivää, vielä pitäisi yli viikko ainakin jaksaa jos ei siis plussa tulla. Meinasin lopettaa jos dpo13 ei ole plussaa niin siihen vaikka suositus on että dpo14 jos ei ole niin silloin lopettaa. Tai no katsotaan nyt kaipa sitä voi dpo14 aamulla vielä testata ja jos ei ole plussa niin sitten en ota sitä lääkettä.

 

[Elliania]

@Kali Kiitos @Jenspaaa tottakai saa kokea harmistusta Kaikki tunteet on sallittuja täällä Muistan alkuyrityksen kyllä ja se oli tosi intensiivistä aikaa, suorastaan kutkuttavaa ja jännittävää! Silloin jo välillä vähän lueskelin täällä, mutten rohkaistunut vielä kirjoittelemaan.

Täällä varmasti moni osaa samaistua tunnelmiisi, vaikka omista yk-kolmosista oiskin pitkä aika Itselle ainakin tuo lohtua ja iloa, kun tulee uusia haaveilijoita mukaan tuoden uutta virtaa

 

[Maana Mannila]

@Elliania voimia ihan hirmuisesti ei varmasti ole kovinkaan mieltä ylentävää lukea tuollaisia tutkimuksia

On todella raastavaa myös muidenkin kohdalla ollut lukea näitä, että on yritetty todella kauan, saatu keskenmenoja ja muutoinkin tuntuu olevan välillä hirmu kiven alla raskautumiset. Välillä oon myös ite miettiny sitä, olenko vielä oikeutettu kokemaan harmitusta testin ollessa negatiivinen, kun yrityksiä ollut vasta kolme, kun monella muulla tilanne voi olla jo yk13.

Paljon jaksamista erityisesti, niille joilla erinäisiä haasteita matkan varrella on ollut tai tulee vielä olemaan

Tervetuloa mukaan kuumeilemaan! Mä kirjoittelen aktiivisemmin tuolla Raskaaksi 2026 -ketjussa, mutta tätäkin välillä seurailen. Esikoisen yritys myös meillä, yk 7 tällä hetkellä käynnissä, eikä kertaakaan oo mulla ollu edes menkat myöhässä. Just kirjoittelin tonne toiseen ketjuun kokemuksiani hedelmällisyystarkastuksesta, jossa ollaan nyt puolison kanssa. Ikää mulla jo 38, niin halutaan saada tietoa meidän tilanteesta, että kannattaako jatkaa luomuna vai olisiko jotain tukea mahdollista tai tarpeen hakea.

En itse ajattele, että tää on mikään kilpailu tai että pettymyksen kokemus olisi jotakin objektiivisesti mitattavaa tai että sitä saisi tuntea vasta, kun on yrittänyt tietyn aikaa. Jokaiselle matka vanhemmuuteen on omanlainen ja jokaisella on oma tarinansa — myös täällä, kuten palstan ulkopuolella. Eli jos harmittaa ja olet pettynyt, sun kokemus ja tunne on ihan yhtä arvokkaita ja valideja kuin jollain, joka on yrittänyt vaikka jo yli vuodenkin. Yhden matkaa ei voi verrata toiseen, ja tää on ehkä se elämän osa-alue, jossa se näkyy ertiyisen herkällä linssillä.

Tervetuloa siis mukaan kuumeilemaan, lueskelemaan ja kirjoittamaan. Vertaistukea saat ihan varmasti, eikä sun tunteita ja kokemuksia kyseenalaisteta tai mitätöidä täällä. Toivon plussatuulia sulle ja lehmän hermoja niitä odotellessa, koska — kuten vänrikki Koskela sanoo Tuntemattomassa sotilaassa: ”Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä mukuloita”. Ja kukapa sellaisia haluaa? ; )

 

[Kali]

Mä sorruin kattomaan milloin laskettu aika tästä kierrosta olisi, oon viimeisimmän keskenmenon jälkeen onnistunut välttämään katsomasta. Huomasin vaan että ovulaation mukaan fertility friendissä näkyy että olisi viides päivä marraskuuta. Varmaan oli virhe että näin sen siellä ff:ssä.. Tähän asti onnistunut välttämään sen kohdan näkemisen.

Vähän heräsi toivo kun pari pientä tippaa verta oli vessakäynnillä pyyhkiessä kun kävin aiemmin, mutta taisi olla muualta kuin sieltä mistä tulisi jos olisi sitä kiinnittymiseen liittyvää. Joka kyllä olisi mahdollista kun dpo6, mutta luulen että ennemmin joku nirhauma jostain. Ehkä esim. pyyhin liian kovaa? No mulla kyllä ei yhtään herkkää testiä edes ole viikonloppua varten jolloin meinasin testata. Miettinyt vaan minkä testin käyn hakemassa. Kun niillä apteekin ultra testeillä jotka herkkiä niin monia vääriä positiivista muistuttavia olen saanut muutamana eri kertana vielä kaiken lisäksi...