Hei! Oon jo muutaman viikon täällä lukenut teidän viestejä ja nyt rohkenin alkaa osallistumaan vaikka vähän viiveellä. Rekisteröitymisen jälkeen tuli viesti "Tule juttelemaan maan ystävällisimmälle vauvafoorumille." Ihan totta tulee hyvä mieli lukea teidän viestejä :)
Olen 29 vuotias uudeltamaalta ja mieheni on 28 vuotias. Asumme kaksikerroksisessa kolmiossa pienellä pihalla ja kotoota löytyy monta kissaa. Tapasimme 1,5v sitten ja heti kolahti, muutettii yhteen ja jätettii ehkäsy pois. Syksyllä mies kosi
Nopeastiha ollaa edetty, mutta molemmilla takana pitkiä suhteita ja sen vaa tietää jo mitä haluaa ja tää on se Oikee.
Itse olen vauvakuumeillut jo kauan, ei oo vaa sopivaa miestä tullu vastaan. Meillä kummallakaan ei ole ennestään lapsia ja toive on niin kova saada oma pieni jo syliin. Noh kierrosta toiseen pelkkää negaa..usko alkaa loppuu. Tiedän ei saisi stressaa, mutta ei sille vaan voi mitään. Oon lukenu nettii ja kirjoi vaikka kuinka paljon kaikesta ja oikeesti tieto vain lisää tuskaa
Syksyllä kävin yksityisellä gynellä, sanoi jos muutaman kuukauden päästä en raskaudu niin ota yhteyttä ja hän laittaa lähetteen julkiselle lapsettomuustutkimuksiin. Vuosi tuli täyteen ja maaliskuun alkussa lapsettomuustutkimuksien aloitukset. Miehessä kaikki ok, eli paineet mulle. Perus sisätutkimuksessa eikä verikokeissa vikaa. Seuraava vaihe aukiolotutkimukset. Juuri oli ollut kuukautiset niin piti odottaa seuraavaan kiertoon ja soittaa heti aika, kun kuukautiset alkaa. Lääkäri viel sanoi nyt ku on aloitettu tutkimukset niin moni raskautuu ihan luomusti, kun stressi helpottaa, joo oon lukenu :D
Odottelin kuukautisii malttamattomana ja toivoin ettei sopiva aika osu just viikonlopulle ja taas siirtyis kuukaudella eteenpäin. Rintojen arkuus ja mahakivut ei loppunu niinku yleensä ennen kuukautisii, normaali kierto 28-30. Oon tällänen testailija ja 29 päivä hain testin, plussa tuli!? Oikeesti mun reaktio oli nojust! Piti mennä niihi aukiolotutkimuksii! :D Vaikka näistä oon lukenu niin en kyl olis uskonu! 14 kiertoo odottanu plussaa ja nytku tuli, aika epätodellinen ja hyvin pelokas olo. Jos enne menkkoi olevii päivii sanotaa piinapäiviks ni ne ei oo mitää verrattuna näihi piinaviikkoihin! :D
Plussasin 4+0 ja laskettu aika olis nettilaskurin mukaa 10.12.2017. Nyt on viikko 7+0. En vaa yhtään pessimistisenä kaikki mahdolliset ongelmat mietittynä pysty viel huokasta ja alkaa suunnittelee ja toivoo yhtään mitää
Alusta lähtie ollu varsinki iltasin mahakipuja jotka neuvolatädin mukaan kuulostaa ihan normaaleilta kohdun kasvukivuilta. 6+3 alko pahoinvointi kuvotukset ja nyt muutama päivä sit alkoi tulla minimaalista ruskeeta tuhruu et se vähä pelottaa
Kiitos teille perhe-arteen vinkeistä, sinne ollaan menossa to 27.4 varhaisultraan ja toivon niin et olis pikku sydän matkassa
Sori tuli vähä pitkä viesti joho ängin kaiken mukaan, ku jäin nyt alussa jälkeen. En vaa viel sillo uskaltanut osallistuu vaikka edellee mitä vaa voi käydä. Toivottavasti viel mahtuu joukkoon :)