Esittelyt

Hei!
Ihana lukea teidän tarinoita. Minulla vähän erilainen. Asun Helsingissä kaksin 2-vuotiaan tyttäreni kanssa. Tämän toisenkin lapsen saan varmaankin yksin kasvattaa. Tai vielä tilanne on vähän sekava tämän uuden tulokkaan isän kanssa. Mutta jokatapauksessa olen super onnellinen molemmista lapsistani ja pärjännyt tähän mennessä hyvin ja ollut tyytyväinen tilanteeseeni! En malta odottaa joulukuuta❤
 
Heip, meillä täällä isä ja äiti ja kaksi poikaa, toinen aloittelee eskaria ja toinen koulua nyt syksyllä. Joulukuulle pikkusisarta odotellaan [emoji4]

Vuorotöitä tehdään molemmat vanhemmat, ja enemmän kuin mielellään pysähdyn kotiin, tärkeimmäksi tehtäväksi olemaan äiti. Kun kaikki vain menisi hyvin.
 
Jospa minäkin esittäytyisin vaikka vasta tänään oon sen plussan saanut.

Eli minä täytän ensi kuussa 30, mies on 37 ja meidän esikoinen 7kk ihana pieni poika.

Olen ammatiltani lähihoitaja, tosin työ mulla on palveluneuvojana erään kunnan päihdeklinikalla. Tällä viikolla taidan ilmoittaa töihin etten oo vielä heinäkuussa palaamassa sinne.
 
Moikka! Esittely vielä tekemättä :-) Oon 27-v äippä Kuopiosta. Perheeseen kuuluu mies, 1v3kk poika ja kissa. Asutaan rivarikolmiossa, mut tän uuden tulokkaan myötä harkittu isompaa kämppää (Jos vaan löytyis uus ja vanhan sais myytyä). Oon vielä elokuun loppuun kotona muksun kanssa. Sit pari kuukautta töitä ja vissiin taas mammalomalle :D kotona olo ollu mulle tosi rankkaa ja varmaan synnytyksen jälkeistä masennusta ollu jonkin verran ja edelleenkin vähän. Sen takia tää kirjoittelu menee vähän kausittain et ei vaan jaksa aina kirjotella tai lueskella mitään. Vauva-aikana varsinki kaikki jäi, mut nyt taas vähän enempi aikaa ja jaksamista niin haluaa tulla vähän vertaistukea muista kanssaodottajista etsimään :)

Vähän katunu, kun päätin jäädä hoitovapaalle ja nyt en kerkeekään töissä käydä ku pyörähtää (jos ees kunto sallii syyskuussa työhön paluuta, ei voi tietää). Tää lapsi oli toivottu mut tuli kuitenkin vähän yllärinä, koska esikosen jälkeenehti vasta kolmet menkat tulla ja sit jo tärppäs, etten ois vuodelle 2017 vauvaa vielä osannu arvata. Jännittää kovasti loppuvuos ja perheelle ja sukulaisille kertominen... Kukaan ei varmasti oota vauvauutisia meiltä vielä näin pian. Just pari viikkoo sit myin kaikki esikosen vanhat pienimmät vauvanvaatteet pois kirppiksellä! :'D vähän harmittaa nyt, kun ois sittenki ollu kohta käyttöö :D
 
Hei, minä olen 37v ja mies 36v. Meillä on 2v poika sekä 4 koiraa. Asutaan metsän keskellä omakotitalossa. Mies on hoitovapaalla kotona ja minä käyn tällä hetkellä töissä. Plussasin 26.3. ja eilen varhaisultrassa löytyi pieni oikeasta paikasta sekä syke. La ultran mukaan 4.12. Kakkosen yritys aloitettiin lokakuussa. Tulin raskaaksi toisesta kierrosta, mutta sitten tuli keskenmeno rv 7 ja lääkkeellinen tyhjennys tehtiin tammikuussa. Jos nyt kaikki menee hyvin, niin olen suunnitellut jääväni elokuussa hoitovapaalle, kun mies lähtee töihin ja siitä sitten sujuvasti äippälomalle aikanaan. :)
 
Moi!

Täällä kirjottelee 22 vuotias nainen, kotoisin olen Helsingistä, mutta tällä hetkellä asun Kööpenhaminassa ja työskentelen lastenhoitajana. Poikaystäväni on 22 vuotias Tanskalainen. Täällä ollaan niin innoissaan!!! Laskurin mukaan LA on 24.12

Mukavaa odotusta kaikille!
 
Jääny tää tekemättä..

Oon siis 36v, mies 35v ja esikoinen 2v poika. Asutaan Helsingissä.

Ollaan esikoisen jälkeen yritetty toista koko ajan mutta kesti melkein 2v ku tärppäs.. noh, menkat jatku synnytyksen jälkeen viime toukokuussa, eli siitä n 10 kk ku tärppäs. Ja imetyksen lopetin vasta nyt tammikuussa, ku voihan silläki olla vaikutusta.
 
Ehkäpä mäkin esittäydyn vaikka toisaalta haluaisin odotella nt-ultraan, jotta tietäis onko tällä raskaudella edellytykset jatkua hyvin.

Olen 31 vuotias ja mies 35. Meillä on 1,5v ja 2,5v pojat. Ekaa tehtiin vuosia ja toka tupsahti ihan yllättäen. Kolmas on "pitkään" harkittu ja toivottu, mutta nyt tuntuu epätodelliselta. Voiko kaikki mennä hyvin kolmannellakin kerralla? Raskaudet ja synnytykset olleet melko mutkattomia mulla. Pojilla oli koliikit yms vauva-ajan huutoa aiheuttavaa riesaa, mutta nyt tiedän, että niistäkin selviää kyllä.

Asutaan melko maalla, tukiverkoston ympäröimänä. Töissä käyn pyörähtämässä syksyllä. Arki on sen verran kiireistä, etten juurikaan ehdi murehtimaan ja miettimään, mutta joitain pelkoja on. Kirjoittelen niistä vaikka tuonne huoli-osioon. Esikoistamme odottaessani kävin neuvolapsykologilla ja tihennetysti neuvolassa, koska pelot alkoivat ottaa valtaa minussa.

Ihanan vilkasta keskustelua täällä :Heartred Tsemppiä meille kaikille!!
 
Suski.81 sinähän olit myös esikoisesta tuolla LA huhtikuussa 2015? :) Hauska että ollaan uudelleen samassa ryhmässä. Mulla alkoi kierto vasta viime kesänä ja noin 10 kiertoa ehti tulla ennen kuin tärppäsi :) Esikkoa imetän vielä. :)
 
Pookkana, juu. Tunnistin kans sun 'nimen' heti ku tulin tänne

Aika samanaikainen kierto meillä, ihanaa et menkat on taas pari vuotta pois :wink
 
Hei!

Minä olen 26v ja mies 31v(lokakuussa 32). Yhdessä ollaan oltu pian 8 vuotta ja 3 vuotta naimisissa. Meillä on kaksi lasta; poika 3v5kk ja tyttö 1v3kk. Asutaan vähän keskellä mettää omakotitalossa vuokralla. :D

Tämän kolmannen la olis omien laskujen mukaan 26.12. Katsotaan nyt kuinka mahtaa masussa viihtyä. :D Esikoinen synty 42+3 ja toi kuopus 40+3. Että en nyt ennenaikaisesti odota tämän kolmannen tulevan. :) :D

Onnea kaikille plussista ja tsemppiä! :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Meille olisi tulossa ihan ensimmäinen pienokainen, jota on hartaasti odotettu 15 yrityskerran verran. Olimme juuri varanneet ja allekirjoittaneet inssi- ja ivf sopimukset. Sinne saakka ei nyt tällä kertaa onneksi päädytty. Letrozolet ollut käytössä noin 7 kk ajan ja saman aikaa myös luget/terot. Nyt viimeiseen kiertoon emme käyttäneet progelisää.

Olen 27 vuotias ja mieheni 38 ja asumme omassa ihanassa rivitalokaksiossa Oulussa. Opinnot on molemmilla takana ja mieheni työskentelee tällä hetkellä kotoa käsin ja itse olen henkilöstöalalla. Olemme molemmat urheilullisia ja raittiita. Yhteiset arvot ja rakkaus on meille tärkeimpiä elämän kulmakiviä.

Olemme todella innoissamme tulevasta pienokaisesta ja toivomme, että kaikki menee hyvin. Laskettuaika on 31.12.
 
Heippa!
Täällä 33-vuotias äiti Päijät-Hämeestä. Meillä on 3,5-vuotias poika, jolle yritetty pikkusisarusta reilu vuosi. Tämä on ensimmäinen kerta kun plussaan tänä aikana, joten jännityksellä odotan että kaikki menee hyvin. Ehdin jo hieman asennoitua siihen, että ehkä toista lasta ei tulekaan, joten tämä on kyllä ihana asia. Esikoinen syntyi rv 39+5 ja synnytys kesti melkein vuorokauden, mutta siitä ei kyllä jäänyt lainkaan huonoja muistoja, päin vastoin.

Meillä on kolme metsästyskoiraa, jotka asustelevat pääasiassa ulkona, mutta viettävät meidän kanssa myös aikaa sisällä.
Tällä hetkellä meillä on talo myynnissä, joten toivon mukaan päästään muuttohommiin ennen uuden tulokkaan syntymää.
Töissä käyn, ja tässähän tulee vielä kesälomatkin pidettyä ennen kuin loppuvuodesta äitiyslomalle (varovaisia suunnitelmia :) )
 
Minä täytin juuri 15.kerran 25v eli maaginen 40v tuli täyteen maaliskuussa. Olen 8 lapsen äiti, yrittäjä miehen vaimo ja pian valmistun uuteen ammattiin, vanhoilla päivillä vaihdoin ravintola-alalta sotealalle. Enskuussa alkaa työt ja eilen hetken mielijohteesta tein testin. Piti hakea punkkupullo, mutta vaisto käskikin hakea testin. Jäi punkku alkoon odottamaan aikaa tulevaa Asutaan maalla, ja meillä on kaikenkarvaista jalallista/tassullista ja karvattomiakin sekä jalattomia kavereita. Ponit ehkä suurin työllistäjä tässäperhekompleksissa.
 
Huh uskaltaiskohan sitä esittäytyä.. Oon lueskellut teidän juttuja muutaman päivän, mutta tästä se lähtee.
Eli 26 v. ikää ja miehellä 32v, Keski-Suomessa asutaan. Yhdessä ollaan oltu reilut 3 vuotta. Ite oon vaivakuumeillu todella kuumeisesti 1,5 vuotta. Nyt sain vihdoin mieheltä vihreetä valoa vauvan tulolle. :)
Ensimmäinen tulossa (LA omien laskujen mukaan 10.12.), tokikaan sitä ei meinaa uskoa ollenkaa. Ehkäsy jätettiin pois viime joulukuussa ja olin varustautunu siihen, että tärppääminen tulee kestään, kun mulla on kierto 30-50 päivää ollut viimesen vuoden. Aivan epätodellinen olo ollut plussan jälkeen (jonka tein 19.4. päivällä, kahtee eri testiin :D ). Tottahan sitä on aivan onnen kukkuloilla, mutta kuitenkaan en osaa ottaa vielä todesta, kun ei oo juurikaan oireitakaan. Ehkä se helpottaa, kun eka neuvola reilun viikon päästä, jossa koittavat ultrata.
 
Takaisin
Top