Jellis, mullakin on käynyt vähän noin joskus kun mietin liian aikaisin testaamista.
Riekonmorsian, voi harmi että tuli nega. Peukut pystyssä että olis vaan hitaat hormonit, eikä täti tulossa!
Lauruskaah, ennen kuin huomaatkaan olet taas jo piinailemassa.
s-, tsemppiä testaukseen. :) Itsekin välillä pohdin samaa, haluais testata mutta ei uskalla. Enkä oikein tiedä kumpi on pahempi, saada nega vai kauhunsekaisen jännityksen/toivon vallassa odottaa menkkoja. Jos menkkojen piti alkaa tänään tai huomenna, kyllä huomenna vois hyvin näkyä jotain jos on näkyäkseen. Tietty mitä myöhemmin sen parempi, mutta tasapainoiltava sen kanssa että hajooko pää odottamiseen.
MrsH, tylsä vaihe on ikävä, mut aina voi tietty harjoitella ovista varten.
Sun kysymyksiin, tilanteessa jossa isä ei ole tiedossa (onhan niitä heteronaisillakin) tai isyyttä ei haluta selvittää, naisella on oikeus kieltää isyyden selvitys, tai lastenvalvoja voi keskeyttää isyyden selvittämisen jos asia ei näytä selviävän. Se on varmaan kaikille tuttua, että isyyden selvitykseen joutuvat kaikki avioliiton ulkopuolella synnyttäneet naiset, eli myös avoparit. En ole ihan varma mitä papereissa sitten tarkalleen lukee, mutta jotain tyyliin "isyyden selvittäminen keskeytetty". Olemme sopineet luovuttajan kanssa, että hänen nimeään ei tule papereihin. Jos hänet merkittäisiin isäksi, olisi hän elatusvelvollinen. Sen lisäksi koska lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa (huoltajia voi olla enemmän tietyissä tapauksissa) ei vaimoni voisi enää hakea perheen sisäista adoptiota, ja se aiheuttaisi suuria vaikeuksia. (Juridinen oikeus päättää lapsen asioista, tapaamisoikeus erotilanteessa, periminen...)
Siitä miten päädyimme tähän tiettyyn luovuttajaan, syitä oli monia. (Ja jos hän olisi kieltäytynyt, olisimme kysyneet parilta muulta. Ei ollut ehdoton "tyyppi X tai ei kukaan!") Olemme tunteneet hänet pitkään, tiedämme rehdiksi tyypiksi. Hänellä on myös samankaltainen arvomaailma kuin meillä, ja kun puhuimme käytännön järjestelyistä, olimme samaa mieltä: hän ei halunnut vastuuta lapsesta, mutta olla "kummina" ja tavata kuitenkin. Luovuttajan valinta ja siihen ryhtyminen on tietenkin iso asia, mielestäni tärkeintä on ennen yrityksen alkua puhua pitkään kaikesta mahdollisesta, että kaikki ymmärtävät ja ovat samaa mieltä asioista. Meillä oli vaihtoehtona myös mennä klinikalle, mutta ajattelimme että lapselle voisi olla kiva tutustua luovuttajaansa. Tietääkseni monet adoptiolapsetkin kiinnostuvat alkuperästään. Ja onhan siinä myös kylmästi rahallinen puoli myös: täytyy sanoa että niin paljon kuin negat harmittaakin, varmaan harmittaisi vielä enemmän jos olisi samalla joka kerta mennyt 1000€ klinikalle...
Huh sori taas innostuin aiheesta.
Beisla kp14/29
Voimia paljon!!
Koville ottaa ainainen pettyminen. 
Miten päivät menee noin hitaasti?! Tuntuu, että on jo montamonta päivää siitä kun kirjoitit oviksen olevan 
! 
Kp 26/27-28. Piti malttaa jättää viikonloppuu testaaminen, mutta jouduin perjantaiksikin töihin niin ajattelin että pääsen helpommalla kun testaan niin ei tarvi koko aikaa hypätä vessassa katsomassa että joko on täti tullut kyläilee :D
