Ensimmäisten yrittäjät

Bluna, kuulostaapa kyllä tosi kurjalta tilanteelta :( Mietin, olisiko esimerkiksi ihan pariterapiasta tässä hyötyä? Luottamusongelmat ovat kuitenkin iso asia, ja siellä voisi saada vastauksia kysymyksiin joita ei oikein itse edes osaa esittää. Uskon myös, että huteralle luottamukselle voi toimivan vauva-arjen rakentaminenkin olla hankalampaa, joten ei välttämättä olisi hullumpi ajatus jutella ammattilaisen kanssa ja selvitellä jo etukäteen mikä mielen päällä on :)

Joo tämä on kyllä tosi turhauttavaa, näillä kierroilla nyt ei mitään varmaan onnistu tapahtumaankaan ennen kuin sinne Taysille päästään. Onhan se ihan ymmärrettävää että kroppa on hiukan sekaisin, kun vuodessa on ollut neljä keskenmenoa, mutta pää tässä sekoaa vielä enemmän näiden kiertojen ja muun kropan perseilyn kanssa :bored:
 
Aela, kiitos taas ymmärryksestä. Eilen taas puhuttiin asiasta kotona kun mies toi stressiään tästä projektista esille ja sanoin, että stressin ymmärrän hyvin ja voin yrittää siinä tukea minkä voin mutta ”pompottelua” asiassa suuntaan ja toiseen en, kyllä tällaisessa asiassa pitää olla yhteinen suunta jos ollaan yhdessä, minäkin kun tosiaan ”jo” 34 v. ja munasolureservi kuulemma vielä ikäryhmän keskiarvoa alempi (mikä ehkä osin voi selittää miksei mitään ole tapahtunut nyt 8 kk yrityksen tuloksena…). Mies kyllä ymmärsi ja on nyt ehkä taas mukana asiassa ja muutenkin empaattisempi, ainakin näin lupaili ja sovittiin ettei tähän epävarmuustilaan tarvitsisi enää palata. Sen nyt olen jo hyväksynyt ajat sitten, että projekti on enemmän minun kuin hänen suuri toiveensa, minulle riittää että on mukana ja on asian kanssa OK, en odota mitään superinnostuneisuutta häneltä. Aina kun asiasta riitaa tai erimielisyyttä hän kuitenkin päätyy siihen, että haluaa olla yhdessä ja haluaa jatkaa.

Millaiset nuo jonot julkiselle muuten ovat, jos saa kysyä? Itse olen miettinyt jos tulee tarve mennä, että miten pitkään joutuu odottelemaan apua. Itse kyllä olisin HUSn alueella ja näissä varmaan vaihtelua myös sairaanhoitopiirettäin…
 
Toivottavasti tilanne nyt helpottaa! :Heartpink

Sain tänään sihteerin naistentautien osaltolta Taysista kiinni, ja asian kiireellisyydestä tietysti riippuu mutta paljon vapaita aikoja alkaa olla lokakuun lopulla! Ollaan siis kaukana siitä ekasta 6-12 kk arviosta, luojan kiitos. Tässä on siis toivoa kohtuu nopeasta toiminnasta ihan julkiseltakin :happy:
 
Lokakuun loppunhaan ei ole pitkä aika! Hienoa, jos ajan saaminen onnistuu jo noinkin nopeasti, ja toivottavasti sopivaa apua löytyisi!
 
Otin pienen tauon täältä menkkojen alettua. Nyt siis kp7 ja tuntuu että jaksaa taas jatkaa pettymyksen jälkeen :) Saatiin lisäksi hyviä uutisia, miehen siemennesteanalyysin tulos on normaali! Voi kun sitäkin jännitettiin. Nyt ei muutakun positiiviset ajatukset esiin ja kohti ovista. Tsemppiä tänne kaikille :Heartred

Ja mullekin sanottiin Pirkanmaan alueella että puolen vuoden kuluessa lähetteestä pitäisi ensi käynnille päästä! Tuntuu että puoli vuotta on loppujen lopuks lyhyt aika tän kaiken piinailun keskellä :grin Meidän pitäisi siis marraskuussa saada lähete ellei ihmeitä tapahdu välissä. Toivotaan :Heartred Tsemppiä tilanteeseesi @Bluna :Heartred
 
Tsemppiä Bluna ja voimia muillekin!

Dpo6 vasta, nää päivät menee niin hitaasti... Valkovuotoa on enemmän kuin yleensä ja naama kukkii, toisaalta ne voi olla pms-oireita (joskus on tosi aikaisin alkaneet pms-oireet) niin oikeastaan suututtaa ku pms-oireet kiusaa joka kierrossa ja tyhmänä sitä toivoo, että ne olis raskausoireita ja sitten seuraa se pettymys :(
 
Vähän omien kuulumisten päivitystä. Minulla oli äsken lääkärin kanssa lyhyt keskustelu, jossa katsottiin kk-kierron kartoituksen tuloksia kootusti ja jatkosuunnitelmaa. Hän sanoi, että mitään varsinaista vikaa ei ole löytynyt, paitsi matala (ikään nähden laskenut) AMH. Kun keskustelussa vilahteli sanat ”ennenaikaiset vaihdevuodet” yms. tietysti taas panikoiduin ja alkoi melkein itkettää, mutta lääkäri korosti jälleen, että hänen mukaansa se ei estä raskautumisesta nyt tai esim lähikuukausina vaan kertoo siitä paljonko aikaa on tulevaisuutta ajatellen. Viimeisimmässä ultrassa oli kuitenkin ollut niitä follikkeleita, ei suurta tasoa mutta normaalin määrän rajoissa.

Lisätestejä olisi mahdollista tehdä jos haluaisi selvitellä perinnöllisiä kromosomi yms syitä AMHn laskuun. Ne ovat kuitenkin aika hintavia (noin 1000 e paketti) eivätkä välttämättä takaa vastausta eivätkä ainakaan apua. Lääkäri sanoi että voin harkita näitä rauhassa.

Kun olin lukenut ja kuullut etenkin jenkkisivuilta ja myös mm. Dextran sivuilta DHEAn mahdollisesta avusta low ovarian reserve -tapauksissa niin kysyin siitä lääkäriltä. Hän sanoi että sitä yleensä määrätään vasta jos 1 v yritystä mennyt ja yleensä ennen IVF-hoitoja, mutta ei siitä kuulemma ole haittaa yleensä (ellei ole aknetaipumusta, jota en itselläni tunnista), joten sain siihen reseptin. Ainakin voi tuoda taas lisää toivoa kun on ”jotain mahdollista pientä apua”, perusvitamiinien yms ohella.

Tässä vaiheessa lääkäri ei suositellut mitään hoitoja suoraan, koska kunnollista yritystä kuitenkin ”vasta” se 8-9 kk ja esim letrotsolista ei oikein olisi apua kun progesteroni on hyvä ja ovulaatio tapahtuu ja todettu sekä tikuin ja ultrassa. Hän sanoi ettei meissä oikein ole todettu mitään vikaa, paitsi mulla tuo AMH ja kilpirauhasen lievästi liian korkea arvo, johon jo aloitettu lääkitys, ja miehellä joku ihan pieni asia spermassa jonka vaikutus kokonaissperman laatuun kuitenkin vähäinen (lääkäri edelleen kuvaa spermatulosta hyväksi ja normaaliksi). Hän sanoi kuitenkin että epäilee että meillä ei inseminaatio olisi hyödyksi ja koska ei tietoa kuinka nopeasti tuo AMH laskee, kannattanee harkita IVF jos 3 kk kuluttua eli vuoden loppuun mennessä ei ole mitään edistystä eli siis raskautumista. Nyt siis pitäisi vaan yrittää ihan normaalisti ovulaatioaikana kotona ja yrittää olla stressaamatta - jälkimmäinen helpommin sanottu kuin tehty kun stressi kasvaa jokaisen epäonnistumisen jälkeen.

Tavallaan tapaaminen toi taas luottamusta ja toivoa, tavallaan taas uusia ”mitä jos…”. Ehkä kuitenkin kokonaisuutena jäi vähän enemmän toiveikkaampi mieli kun ennen tätä tapaamista.
Nyt pitää vielä raportoida miehelle illalla hänen töistä tultuaan ja toivoa, että sen jälkeen jäisi olo että ollaan tässä edelleen yhdessä enkä ole yksin.. ainakin hän on nyt ollut kivempi ja vähemmän hermostunut mulle yleisesti muutaman päivän, joten toivoa kai on

Nyt on kp 22 ja vähän sellainen menkkojen alkamisen olo. Ei pitäisi alkaa kyllä kun vasta kp 27 tai 28. Lyhin kierto mitä on joskus ollut on ollut menkkojen alkaminen kp 25, mutta yleensä siis kp 27 ja kp 30 välillä. Toivottavasti nyt edes kierto pystyisi normaalina.
 
Dp7-9 menossa, eilen tein testin ja oli puhdas nega. Tuli vain spontaani olo tehdä kun mietin onko tämä pieni kuumeilu kuumetta vai raskautta.

Tänään oli oura sitten tipauttanut lämmöt nollille, eli eiköhän ne kuukautiset ala pe-la akselilla. Positiivista on että kierto olisi palautunut sitten toukokuun normaaliksi (välissä se keskenmeno ja 44 ja 40 pv kierrot)

Rinnat on vaan kasvaneet, mutta mitään muita oireita en ole huomannut flunssan joukosta.
 
Moi, ajattelin päivittää kans omia kuulumisia kun on niin vaikeita sietää nämä piinaviikot. Henkisesti hyvin vaikeaa aikaa. Dpo 9 tänään, menkkojen pitäisi alkaa 3 päivän päästä.

Oireita on: kuumeilua, nuhaa, väsymystä (oon kahtena yönä peräkkäin mennyt vahingossa vaatteet päällä nukkumaan, onneks olivat sentään puhtaat enkä ollut niillä siis kodin ulkopuolella käynyt), pahoinvointia, naama kukkii vaihtelevasti ja ruokahimot/jatkuva loputon nälkä. Viime kierrossa oli kans tuota yöllä vuoroin hikoilu&palelu, silloin menkat alkoi kahden tällaisen yön jälkeen. Odotan siis menkkojen alkavan viikonloppuna tai maanantaina.

Nämä oireet suorastaan veetuttaa, koska voivat olla pms ja kroonisen sairauteni oireta ja tavallista räkätautia (todella lievää semmoista). Lisäksi oireet (esim. naaman kukinta) alkoi yli viikko ennen menkkojen oletettua alkamista ja nyt esim. naaman kukinta on jäänyt pois mutta pahoinvointi uutena. Mutta tosiaan syynä voi olla mikä tahansa muukin kuin raskaus. Veetuttaa, koska en uskalla toivoa, että kyse ois raskaudesta. Silti se ajatus on itsepintaisesti päässä, ja odotan ensi viikon alkua niin hirveästi ja tekesi jo mieli testata, mutta olen päättänyt, että teen testin vasta tiistaiaamuna (otan tiistaina lääkkeen, jota ei saa plussattuaan ottaa niin varmistan sen negan silloin).

Olen olettanut että raskauden tunnistaisi tissikivusta, sitä mulla ei ole. Onko mahdollista olla raskaana, vaikka tissit ei olisi kipeytyneet?

Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiinne :Heartred
 
@Mössö Meidän ajat ja oireet täsmää aika suurelta osin :) Mulla ei vain kroonista sairausta ole alla, mutta tuo samainen räkätauti. Pian selviää onko molemmat negoja vai toinen tai molemmat plussia :)

En myöskään ajatellut testata ennen alkuviikkoa. Ellei tule jotain oikeasti selkeää oiretta.
 
Moi, ajattelin päivittää kans omia kuulumisia kun on niin vaikeita sietää nämä piinaviikot. Henkisesti hyvin vaikeaa aikaa. Dpo 9 tänään, menkkojen pitäisi alkaa 3 päivän päästä.

Oireita on: kuumeilua, nuhaa, väsymystä (oon kahtena yönä peräkkäin mennyt vahingossa vaatteet päällä nukkumaan, onneks olivat sentään puhtaat enkä ollut niillä siis kodin ulkopuolella käynyt), pahoinvointia, naama kukkii vaihtelevasti ja ruokahimot/jatkuva loputon nälkä. Viime kierrossa oli kans tuota yöllä vuoroin hikoilu&palelu, silloin menkat alkoi kahden tällaisen yön jälkeen. Odotan siis menkkojen alkavan viikonloppuna tai maanantaina.

Nämä oireet suorastaan veetuttaa, koska voivat olla pms ja kroonisen sairauteni oireta ja tavallista räkätautia (todella lievää semmoista). Lisäksi oireet (esim. naaman kukinta) alkoi yli viikko ennen menkkojen oletettua alkamista ja nyt esim. naaman kukinta on jäänyt pois mutta pahoinvointi uutena. Mutta tosiaan syynä voi olla mikä tahansa muukin kuin raskaus. Veetuttaa, koska en uskalla toivoa, että kyse ois raskaudesta. Silti se ajatus on itsepintaisesti päässä, ja odotan ensi viikon alkua niin hirveästi ja tekesi jo mieli testata, mutta olen päättänyt, että teen testin vasta tiistaiaamuna (otan tiistaina lääkkeen, jota ei saa plussattuaan ottaa niin varmistan sen negan silloin).

Olen olettanut että raskauden tunnistaisi tissikivusta, sitä mulla ei ole. Onko mahdollista olla raskaana, vaikka tissit ei olisi kipeytyneet?

Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiinne :Heartred

Mulla on muutamakin ystävä raskautunut vuoden sisään ja vain yhdellä on ollut rinnat kipeet ja siitä tiennyt raskaudesta. Yhdellä ei ollut kerta kaikkiaan mitään oiretta, menkat jäivät vain tulematta :) Joten oletan että raskautua voi ilman rintakipujakin :grin Omaa kokemustahan tästä ei ole :hilarious: Tsemppiä, toivotaan plussatuulia :love7
 
Jane Doe ja Maakku, hauska et meil on näin sama ajoitus tässä kierrossa. Kiitos Sisukas, neuvolasta sanottiin eilen, että oireita pitäisi olla vasta rv6 alkaen, joten toivo elää.

Tsemppiä kaikille, maanantaita odotellessa...
 
Heippa kaikille ! Mäkin nyt aktivoidun kun alkaa piinaviikot piinaamaan :hilarious: täälläkin yksi melko samoissa päivissä raahustava, dpo 10 tänään. 5 päivän päästä perjantaina pitäisi alkaa menkat. Ei pitäisi pitää vapaapäiviä kun väkisinkin mieleen ajelehtii kaikki raskaus ym jutut. Melko oireetonta toistaiseksi, tai no, pieren kuin merirosvo :jimlad: lisäksi ehkä hieman kosteampaa meininkiä ollut kiertopäiviin nähden… lisäksi toissapäivänä dpo8 tuli ihan kummallisen tuntuinen lievä tuntemus/kipu alavatsaan, kesti ehkä 2 sekuntia kerrallaan joka aaltomaisesti voimistui ja sitten laski, toistui varmaan 5 kertaa parin sekunnin tauoilla ja sitten meni pois. Mietin vaan kuinka hullu pitää olla että kuvittelee tuollaisen tai sitten vastaavasti jos niitä on ollut aiemmin, miten tuommoista ei olisi muka aiemmin huomannut :bag: aiemmissa kierroissakin ollut sellaisia aivan hentoja yksittäisiä nippailuja mutta tuo oli kyllä erilaista. On tää kyllä ihan hullun hommaa, vielä pitäisi muutama päivä jaksaa :nailbiting:


tsemppiä kaikille :smiley-angelic003
 
Täällä taas tutkittu vanhaa tilastoa ja sielläkin Oura ilmoitti parina päivänä yölämmöt nolliin..niinkuin ilmoitti loppuviikosta täälläkin ja kaksi päivää taas ollut ylhäällä.

Ainoa oire on vieläkin rinnat, tasaisen pulleat ja eilen alkoi näkymään raskausarvet. Ne tuli ennen keskenmenoa aika kovasti näkyville, niin lienee olleet "pinnalla" jo.

KP32 ja "Ovulaatiohuipusta" 9 päivää, eli mitä tämä sitten onkaan dpo päivinä.

En ajatellut testata ennen "oikeaa" oiretta tai menkkoja. Katsotaan miten pysyy kuri :D
 
Tänään pyyhkiessä yksi tippa pinkkiä... Sanoin jo miehelle (lähti työmatkalle) että menkat alkoi. Oikeasti en ole varma onko menkat, seurailen että alkaisiko kunnollinen vuoto huomisaamuun mennessä. Huomenna teen aamulla kuitenkin testin.

Mietin, että onko luomumenkkojen syytä kun ei ole kramppaillut. Yleensä pms aikaan kovat krampit ja selkäkivut, nyt ei ole ollut. Muistelen, että ne alkoi hormoniehkäisyn aloituksen kanssa, joten voi olla, että luomumenkkoihi ei sitten enää kivut kuulu.
 
No en malttanut odottaa huomiseen, testasin ovulaatioliuskalla, siihen tuli viiva. Olin tyhmä ja heitin ne pissat jo pönttöön, olisihan sitä voinut tehdä raskaustestiskin... Mietin, että puolelta yöltä voisin testata seuraavan kerran (tarpeeksi aikaa tuosta pissasta), koska en varmasti saa yöllä nukuttua nyt kun tuohon ovisliuskaan viivan sain. En tiedä miten jaksan yöhön/aamuun. Mieskään ei tosiaan ole täällä vaan yksin jännitän.
 
Jännäksi vetää @mössö. En itse tahdo testata kun kuitenkin on nega. Tosin tämä kierto on ollut muuten oikein oikeaoppinen kaikin puolin, eli sentäs jotain mistä voi olla tyytyväinen.
 
@Mössö kuinka jännittävää :nailbiting: onneks mulla ei oo nyt raskaustestejä eikä ovulaatiotestejä hollilla, on ollut niin tylsä päivä et houkutus olis liian suuri :hilarious: yritän kiltisti odottaa menkkoja
 
Moi!
Päätin itsekkin nyt avautua tänne:angelic: Vauvakuumetta ollut ilmassa useita vuosia vähän aaltoillen ja tällä hetkellä vihdoin elämäntilannekkin olisi suotuisa perheenlisäystä ajatellen ja mieskin alkanut lämmetä ajatukselle. Itse olen 27, mies 30 ja tosiaan ensimmäinen olisi haaveissa.
Meneillään vasta toinen yrityskierto mutta haaveet on jo suuret että ensisyksynä meitä olisi 3:love017
Mitään stressiä en kuitenkaan tahdo ottaa yrittämisestä koska se ei ainakaan edesauta raskautumisessa.
Yritys siis hyvin alussa mutta silti vähän mietityttää kun luin toisesta ketjusta kuinka ferritiini voi vaikuttaa raskautumiseen ja itsellä kun rauta-arvot huonot.. Mutta koska yritys vielä niin alkutekijöissään niin en halua huolestua ja stressaantua siitä vielä. Jospa joskus meidänkin pienisuuri haave kävisi toteen :love7
 
Takaisin
Top