Elokuun uutiset

Teillä on kyllä hyviä keskustelun aiheita jnk! Kyllä noista nukkumis järjestelyistä kannattaa nyt jo miehen kanssa jutella. Tiedätte edes vähäsen mitä mieltä toinenkin esim. Siitä saako vauva nukkua vieressä vai ei?
vauvatkin on yksilöitä ja toiset vaatii enempi läheisyyttä ja ihokontaktia kuin toiset.
 
Hehe, joo eikös :D Tässä on nyt törmäyskurssilla oma supervalmistaumisen tarve + sairasloma ja hänen lassez faire -ajattelu ja kiireinen työkuukausi.. Ei mikään ideaalisin kombinaatio!
 
Mä oon niin kova pyörimään yöllä sängyssä normaalisti, et pelkäisin sitä et vave jäisi vahingossa mun tai miehen alle. Ja esikoinen oli toisaalta myös sellanen et sen kun sai nukahtamaan syliin/rinnalle se jatko omassa pinniksessä uniaan. Eli ei hirveesti vaatinut sitä vierelle jäämistä onneksi.
 
Voi jnk, ehkä teillä miehelle on iskenyt nyt iskenyt muutokset tajuntaan, muttei uskalla uskoa niitä tosiksi vielä. :D Mutta kyllä se tilanne onneks keskustelemalla ja ajalla tasaantuu, viimeistään kun konkretisoituu.
Ja jos on hyvät välit appivanhempien kanssa, niin melkein itse selittäisin tilanteen, niin voi tarvittaessa perustellakin sen, jos eivät heti ymmärrä miks ei voi tulla yöks. Miesten suusta nää jutut usein tulee töks tyyliin: "se ei halua teitä meille majottumaan, en tiedä miks." Ja siinä on taas kaikki ihmeissään. :D
 
Mä en esikoisesta ollut ajatellut, että sen kanssa uskaltais vierekkäin nukkua..mutta sittenpä ne sairaalassa vaan lykkäs vauvan mun viereen ja siihenhän se jäi. Kun vielä olin itse heikossa hapessa, niin öisin ei olisi pariin viikkoon onnistunut muu järjestely, kun en pystynyt istualleen imettämään. Sivuvaunu-tyylillä pinnasänky oman sängyn vieressä kyllä parin kuukauden kohdalla pelasti mun yön nukkumisasennot ja nyt aion yrittää sitä jo aiemminkin. Pinnasänkyyn pystyy imettämään, jos makuullaan imetys onnistuu ja vauva ei herää omaan pois siirtymiseen yhtä helposti kuin nostamiseen sylistä sänkyyn.
 
Ennen esikoista ajattelin, että vauva nukkuu omassa sängyssä. No, oli varmaan kaksiviikkoinen, kun poistettiin pinnasängystä laita ja laitettiin se sivuvaunuksi meidän sänkyyn. Nukkui käytännössä siis ihan vieressä. Toinen oli refluksin vuoksi superhuononukkuja, joten nukkui käytännössä sylissä ja vieressä aina, kun heräili puolen tunnin välein ekat kuukaudet. Kolmas sitten nukkui alkuyöt kyllä omassa kehdossaan meidän sängyn vieressä, mutta jäi jollain syötöllä aina viereen. Nykyisin nukkuvat pääsääntöisesti omissa sängyissään, vaikka on meidänkin sängyssä välillä melkoinen ruuhka aamuyöstä. Nykyisin mulle on ihan sama, missä kukakin nukkuu, kunhan vaan kaikki sais riittävästi unta. Vauvan päälle en enää esikoisen synnyttyä oo pelännyt kääntyväni. Jotenkin sen vauvan vieressä vaistoaa unetkin läpi, kun normaalisti kyllä pyörin yöllä, mutta kun vauva on vieressä niin oon nukkunut aina samassa asennossa koko yön. Nostan kyllä vauvan nukkumaan aina omien kasvojen tasalle jos nukkuu vieressä, ettei jää mihinkään peittoihin vahingossa.
 
Toi on ihan mahtava, miehen kaveri näytti tuon alku raskaudesta ja mies onkin sitä siteerannut huumorimielessä useasti. :D
 
Täälläkin ollu jo varmaan useasti puhetta, mutta miltä supistukset tuntuvat? Monelta sivulta ja monen suusta kuulee, että vähän samantapaisia kun menkka kivut.. Noh oon ollut tähän asti kai aika onnekas, mutta miltäs ne menkkakivut sitten tuntuu?
Tänään tultu mökille, on kyllä ollut ihana ilma! :) Hetki sitten tosin heräsin alaselkä/vatsa kipuiluun. Kipu meni ohi hengitellessä ja kävin vähän kävelemässä sen verta kuitenki tuntui pahalta, että mies oli herätettävä. Ja oli kauhea vessahädän tunne, mutta mitään en kyllä saanut puserrettua. Häntäluuta alkanut särkeä myös tämän päivän aikana, maatessakin. Nyt pieni liikkuu vilkkaasti, joten taidan itekkin lyödä pään takasin tyynyyn josko uni tulis uudelleen.
 
Menkkakivut ainakin itsellä tuntuu aaltoilevana alaselän/vatsan "poltteluna" heijastaa usein myös peppuun/reisiin. Normaalimenkkojen aikaan tulee sellanen olo että haluais käpertyä sikiöasentoon siinä kohtaa. :D

Jäin sairaslomalle viime to, kun neuvolassa "jäin kiinni" supistelusta(en tajunnut, että pienetkin menkkatunteet on supisteluja - pistin liitoskipujen piikkiin). Lääkäri oli hyvinkin tiukka aiheesta. No nyt oon sitten illasta asti "menkkakipuillut" ja vaikkei säännöllisiä välejä ole eikä ole kaksinkerroin vetäviä, niin taitaa oli äitipolille soitto tarpeen aamusta.
 
Mulla on kokemusta kissanpennusta sängyssä meidän välissä. Itse nukun rauhallisesti. Mies ei, aina kun hän kääntyi heräsin ja sanoin "Varo kissaa!" :D Kyllä sitä nukkuu jossain horrostilassa yönsä kun vahtii pientä.
Näin ekan vauvauneni viime yönä. Olin pukenut pienelle aivan liian paljon vaatetta ja ruokkinut vain kerran yössä, joku unessa sanoi että ei se riitä, pitää viisi kertaa syöttää! Olin myös unohtanut kakkavaipat päälle ja kun aloin niitä riisumaan vauvaa..sitä vaatetta riitti ja riitti, kerroksia toisen perään. En meinannut päästä vaippaan ollenkaan käsiksi. :p
 
Lisamarie muokkaapa tuota kuvaa vähän kun siinä näkyy aika henkkoht tietoja!!
Ja mikä sulla on? :eek:
 
Kiitos tuosta Kummelin videonpätkästä :smiley-bounce022 Mikäs Lisamariella? Tuosta vauvan nukkumisesta samassa sängyssä, että saapa nähdä miten meillä menee. Meidän välissä ei voine olla kun mies kova sätkimään ja pyörimään öisin, muksii välillä lähes joka yö minuakin unissaan. Mutta saattaapi olla että pinnis muuttaa sivuvaunuksi sängyn viereen, riippuen sitten miten omaan sänkyynsä nukahtaa, miten syö yms yms..
 
Minä nousin esikoisen ekat viikot yöllä olkkariin syöttämään ja katsomaan telkkaria puoliunessa, kunnes tajusin ottaa viereen. Tissi suuhun ja torkuin siinä itse samalla. Äidinvaistot on niin herkät, että vauva turvassa, mutta jos mies pyörii paljon niin jotain turvaratkaisua kannattaa miettiä. Opin tosin ajan myötä imettämään molemmat tissit niin, ettei vauvaa tarvinnut siirtää puolelta toiselle ja oli siten minun ja sänkyyn kiinni vedetyn pinniksen välissä. :) Sivuvaunua ajattelin meillekin nyt kokeilla, kun uudessa pinniksessä saa laitaa laskettua.
Toivottavasti Lisamarie siellä kaikki kunnossa!
 
Mulla on kans sivuvaunu mielessä. Pitäis vaan se pinnis saada hankittua. Kauheen vaikeeta arvioida et mikä on sopiva kun ilmoituksissa (katon tori.fistä sitä) ilmoitetaan vaan että saa esim. kahteen korkeuteen. Mistä tiedän et ne on just omaan sänkyyn sopivat korkeudet..? Vai enkö vaan tajua :D Oletan siis että olisi hyvä että sivuvaunun korkeus olisi oman patjan korkeudella eli ei tuu pudotusta jne
 
Mä suunnittelin asian niin, että bebe nukkuis äippälaatikossa sängyn vieressä (jonkun tukevan tason päällä, ei siis lattialla) ekat kuukaudet ja sitten, kun yöheräämisiä ei olis ihan niin paljoa, hän siirtyis nukkumaan omaan pinnikseen omaan huoneeseen (aivan makkarin viereen). Tämä siis suunnitelma, katotaan mikä on käytäntö :wink

Tänään oli toka perhevalmennus, aiheena vauvan hoito. Kerranki konkreettisia neuvoja, oli hyötyä mielestäni.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top