teeta
Oman äänensä löytänyt
tervehdys vaan täältäki pitkästä aikaa!
oon ollu saikulla jo muutaman viikon, kun noi verenpaineet on temppuillu. mulla on muutoinki verenpainetauti, niin kuulema herkemmin tulee raskausmyrkytys. seurantaa on kerran viikossa sairaalalla. huomenna pitäis taas mennä. olin jo pari viikkoa sitte yhen yön tarkkailussaki.
kaikenmaailman vaivat on tullu jo mullekki. supisteluja tuntuu tulevan melkein koko ajan, onneks ei kuitenkaa kovin kipeitä. öisin ei taho saada nukuttua. kusella pitää ramppaa vähintään neljä kertaa yössä.. turvotusta on koko kropassa ja näytän ihan juopolta :( ei jaksa tehä mitää, heti jos jotain alkaa touhuu, rupee huimaamaa ja alan huohottamaa ku vanhat mummot. käytännössä oon sit vaan lököttäny sohvalla tai sängyllä päivät pitkät jo pari viikkoa.. alkaa olee tosi turhautunu olo, ku tuntuu, ettei musta oo yhtää mihinkää. pelottaa toi raskausmyrkytysmahollisuuski aikalailla. onneks sentää neiti liikkuu tosi paljon eli sen puoleen vissiin kaikki kunnossa. sairaalalla käynteihin varaan jo autoon kaikki kamppeet mukaan varmuudeks jos ottavatki sisälle. ihan pyllystä koko meininki.. on tosi ristiriitaset fiilarit koko ajan. tosi hienoohan toi on, että tarkkaillaan tilannetta noin hyvin, mutta silti jotenki turhauttaa ramppaa jatkuvasti lekurilla. sit välillä mä haluaisin, että neiti syntyis just nyt heti ja toisaalta sit tulee paniikki, etten oo vielä valmis... ihme sekoilua nää mun mielialat!
synnytys tuntuu pyörivän mun mielessä jatkuvasti ja nyt on alkanu jo pikkuhiljaa paniikki hiipimään. pelkään, että en kestä kipua ja pelkään, että en jaksakkaa hoitaa hommaa kunnialla loppuun asti.
oon ollu saikulla jo muutaman viikon, kun noi verenpaineet on temppuillu. mulla on muutoinki verenpainetauti, niin kuulema herkemmin tulee raskausmyrkytys. seurantaa on kerran viikossa sairaalalla. huomenna pitäis taas mennä. olin jo pari viikkoa sitte yhen yön tarkkailussaki.
kaikenmaailman vaivat on tullu jo mullekki. supisteluja tuntuu tulevan melkein koko ajan, onneks ei kuitenkaa kovin kipeitä. öisin ei taho saada nukuttua. kusella pitää ramppaa vähintään neljä kertaa yössä.. turvotusta on koko kropassa ja näytän ihan juopolta :( ei jaksa tehä mitää, heti jos jotain alkaa touhuu, rupee huimaamaa ja alan huohottamaa ku vanhat mummot. käytännössä oon sit vaan lököttäny sohvalla tai sängyllä päivät pitkät jo pari viikkoa.. alkaa olee tosi turhautunu olo, ku tuntuu, ettei musta oo yhtää mihinkää. pelottaa toi raskausmyrkytysmahollisuuski aikalailla. onneks sentää neiti liikkuu tosi paljon eli sen puoleen vissiin kaikki kunnossa. sairaalalla käynteihin varaan jo autoon kaikki kamppeet mukaan varmuudeks jos ottavatki sisälle. ihan pyllystä koko meininki.. on tosi ristiriitaset fiilarit koko ajan. tosi hienoohan toi on, että tarkkaillaan tilannetta noin hyvin, mutta silti jotenki turhauttaa ramppaa jatkuvasti lekurilla. sit välillä mä haluaisin, että neiti syntyis just nyt heti ja toisaalta sit tulee paniikki, etten oo vielä valmis... ihme sekoilua nää mun mielialat!
synnytys tuntuu pyörivän mun mielessä jatkuvasti ja nyt on alkanu jo pikkuhiljaa paniikki hiipimään. pelkään, että en kestä kipua ja pelkään, että en jaksakkaa hoitaa hommaa kunnialla loppuun asti.