Elokuiset esikoisen odottajat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja salo84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos kaikille infosta. Tosiaan mitään lappuja en ole saanut ja asiasta ei oo puhuttukkaan yhtään mitään :/ alkuraskaudesta täytettiin vain se esitietolomake missä oli sairaudet ym..
 
No se voi olla että meillä on perhevalmennuksessa höpötetty omiaan.. :) Tai sit oon ymmärtäny jotakin väärin.. Itellä on kyllä hyvä luotto OYS:in henkilökuntaan.. He ovat kuitenkin ammattilaisia asialla ja ite ihan keltanokka ku esikoista oottaa. Tietävät varmasti paremmin kun minä että mitä pitää tehdä että lapsi pääsee turvallisesti syntymään :) Ja ainakin ne pari lääkäriä ja kätilöä jotka minua hoiti sen yhden illan ja aamun verran olivat oikeen mukavia ja äidinkin huolet ja kysymykset huomioon ottavia :)

Mitä kivunlievitys menetelmiä olette suunnitelleet ottavanne? Minä oon niistä yrittäny ottaa selvää, mutta jotenki en saa niistä mitään selkoa :D
 
Mäkin olen vaan ajatellut että kätilöt saa neuvoa mitä kannattaa ottaa ja missä vaiheessa. Mulla kai menee kaikki pudendaalit ja parakervikaalit ihan sekaisin keskenään, en mä osais semmosia itse ees pyytää. :D vaikka oon mä niistä monesti lukenut, ei vaan jää mieleen. Luotan siihen että kätilöt neuvoo.
 
Meilläkään ei ollut mitään kaavakkeita tai IPANAA jossa olis kyselty toiveita synnytykseen tai hätäkastenimiä. Empä oikeestaan kyllä olisi kaivannutkaan, koska en olisi osannut siihen mitään täyttää juurikaan.

Mirmelin kanssa samoilla linjoilla, että omalla painollaan tuo varmasti menee ja kätilöt ja lääkäri varmasti osaavat neuvoa ja opastaa ja menetellä niin että vauvan on turvallista syntyä oli kyse sitten kivunlievityksestä, välilihan leikkuusta tms. Uskon että kun ei erityisemmin suunnittele ja kehittele päässään suunnitelmaa/toiveita siitä miten haluaisi asioiden synnytyksessä etenevän niin pettyy tai hämääntyy ehkä vähiten, kun kuitenkaan ei voi tuota omaa synnytystään käsikirjoittaa ja asiat menevät sitten niinkuin menevät. :)

Täällä nyt 40+2 ja maltti alkaa loppumaan, eilen tuli askelmittariin 18 tuhatta askelta mikä tarkoittaa n. 12,5km, eli lenkkeilty on, siivoiltu, touhuiltu pihahommia jne ja yritetty häätää tuota maha-asukkia, mutta laihoin tuloksin. Yksittäisiä supistuksia silloin tällöin ja mahan kovettumista pitkin päivää jatkuvasti, mutta siihempä se sitten on jäänytkin. Tänä aamuna kävelin koiran kanssa reippaasti 4km lenkin ja aion jatkaa touhuamista sitkeästi, jos vaikka rehkiminen vauhdittais tuon ulostuloa! :D Eikai tässä muutakaan tehdä voi, kun aloillaankaan ei jaksa olla päivästä toiseen.
 
Mulla alkaa myös loppumaan kärsivällisyys.. tänään on olo todella kurja. Vatsa on arka, varmaan toiminnallisesti vaikka toimiikin, ja pari yötä mennyt huonosti kun vauva painaa vatsaa ja palleaa. Oikealla kyljellä pystyn olemaan pari min ennen selkäkipua ja vasemmalla painaa kipeästi palleaa ja vatsaa :( nyt on kurja ja turhautunut olo kun on väsynyt mutta ei pysty juurikaan makoilemaan.
 
Hyvinkäälle menossa synnyttämään ja meille annettiin joskus puolen välin tienoilla lappu "ajatuksia synnytyksestä", jonka saa täytellä ja ottaa mukaan synnyttämään mennessä. Siinä kysellään toiveita kätilön toiminnan ja tuen suhteen, sekä kivunlievitysasioita ymsyms.

Itse myös luotan siihen, että kätilö hoitaa mun puolesta kivunlievityksen ajattelemisen. Mä kerron kun jotain tarvii ja hän kertoo vaihtoehdot. Suosittelen katsomaan näitä! http://www.hus.fi/sairaanhoito/sair...ykset/vauvamatkalla/videot/Sivut/default.aspx
Ovat Helsingin alueen videoita, mutta perusjuttuja kuitenkin joista varmasti apua näitä ajatellessa.

Ja tosiaan Hyvinkäällä vältetään välilihan leikkausta, jos ei oikeasti ole pakko. Luonnollinen repeämä kun paremmin paranee.

Viime yönä tuli pari kipeää supparia! Kävin sitten kuitenkin makuulle ja nukahdin alta aikayksikön, että se siitä alkamisesta...
 
Niin tosiaan, ei se IPANA ole joka paikkakunnalla käytössä. Mutta täällä Oulussa se toimii esitietolomakkeena ja hyvä niin. Joo, ainahan sitä voi toivoa vaikka ja mitä, eri asia on tietysti että toteutuuko ne! :D
En minäkään silloin ensi synnyttäjänä mitään edes osannut toivoa, eikä tarvitsekaan. Nyt kuitenkin on jo yhdestä synnytyksestä kokemusta, niin tietääkin jo jostain vähän että mitähän voisi haluta.. ;)
Itse lähinnä haluan pari asiaa sitten synnytyksessä, mitkä tiedän auttavan minua kovasti. Pieniä juttuja, mutta kiitos kokemuksen osaan nyt pyytää niitä. Kommentoin vain Jemman kirjoitukseen yleisesti, kun oli puhetta välilihan leikkaamisesta.. Itselläni esimerkiksi on niin kova neulakammo, että toivon tietynlaista toimintaa neuloja vaativien toimenpiteiden osalta.. On siis eri asia yrittää kirjoittaa käsikirjoitusta, kuin järkevästi esittää valmiiksi pari pientä asiaa, jotka sitten ovat täysin toteutettavissa tilanteessa kuin tilanteessa. :)
 
Muokattu viimeksi:
Mitä niitä vois olla semmosia pieniä apuja, kuten jasmina kirjoittaa? Esim. tuo lämpimällä, märällä pyyhkeellä välilihaan painaminen oli minulle hyvä vinkki. Olisko jotain muita käytännöllisiä, pieniä apuja kellään tiedossa?
 
No itse taisin kirjoitella just tuosta neulakammosta ja mitä toivon sen osalta sitten, kun viimeksi eri sairaalassa otettiin niin hyvin huomioon ja haluaisin että nytkin kätilöt tekisivät niin. Ja mies toivoo, että pääsisi leikkaamaan napanuoran, tämmösiä pikku juttuja. Kaikilla löytyy varmasti omia ja itselle tärkeitä. Ei siis mitään tämän kummoisempia, mutta minulle tärkeitä ja hienoa olisi, jos ne pystytään toteuttamaan. :)
 
Minusta jasminan vinkit ovat enemmän kuin kivaa luettavaa, vaikka esikoisten ketjussa ollaankin :) Ja kylläpä olen itsekin tainnut käydä kirjoittelemassa (lue: kyselemässä) myös noihin muihin ketjuihin (pikkukakkoset ja kolmannen ja neljännen jne. odottajat). Siellähän sitä kokemusta jo on :D
 
Kiva vaan kun kokemustakin omaavat käy täällä kommentoimassa!:)

Tosiaan luin tuostakin, että kannattaa kertoa etukäteen jos isä haluaa leikata napanuoran, koska kätilöt voi olla niin vikkeliä käsistään. Oishan se sit harmi kun isällä olis pasmat niin sekaisin vauvan syntymästä että ei tajuais sitä sillä hetkellä sanoa. Mulla oli kyllä ennen joku oletus että kätilö kysyis haluaako isä leikata, mut mistäpä sitä tietää.
 
Mäki oon ollut siinä uskossa että sehän on selvää et isälle annetaan se mahdollisuus :o no hyvä tietää!
Ja tietty jos on jokin kuten esim jasminan neulakammo mikä voi vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti. Mä olen skeptinen tuohon synnytyksen suunnitteluun ja toiveisiin millä ei lopulta ole niin isoa merkitystä.
 
Hyvinkään välilihanleikkaamis prosentti ensisynnyttäjillä on 64%, en halua siis pelotella mutta tämä on fakta.
 
Nuo sairaaloiden toimenpidemäärät löytyvät netistä pdf:nä, jos kiinnostaa! Ja jos niillä mitään tekee, kun kuitenkin on yksittäisestä synnytyksestä kunkin kohdalla kyse eikä keskiarvoista.

Täällä vastoin kaikkia todennäköisyyksiä 39+6. Viime yönä nukuin kaksi tuntia valvottuani ensin aamu kuuteen. Tosi ahdistava olo jatkuvasti kovan mahan kanssa, ei tuu uni. Sitten on näiden kuukausien uniongelmien ja kuluneen kuukauden yskän jäljiltä jo henkisesti ihan riekaleina, kun on niin totaalisen uupunut olo. :( En tiedä, toivonko vai pelkäänkö enemmän synnytyksen käynnistymistä ja jaksamista siellä.
 
Onkohan tuo nnannan tieto hyvinkään prosentista kuinka uusi? Löysin googlesta vain KUUSI vuotta vanhan tutkimuksen (jossa lukema 64,5%) ja tosiaan viimeisimpänä tietona keväällä kätilö sanoi, ettei heillä enää suosita välilihan leikkausta.
 
Meillä siis synnytysvalmennuksessa kerrottiin tuo Hyvinkään luku kun sielä sattui olemaan yksi tyttö joka sielä synnyttää. Se valmennuksen kätilö kertoi sitten prosentteja niistä sairaaloista missä tultaisiin synnyttämään, eli pääsääntöisesti Hyvinkään ja Taysin lukuja. Tietenkään en voi mennä ihan takuuseen prosentista mutta tuskin tahallaan olisi pelotellut jos ei olisi tiennyt.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top