Tervetuloa ja onnea uusille elokuun esikoismammoille :)
Huomenna ois eka neuvola. Aamu alkoi pienellä paniikkikohtauksella, kun mulle tuli vahva tunne, että ei meille vauvaa tule.
Itkin miehelle, että se on varmaan kuollu, kun ei tunnu yhtään, että oisin raskaana. Sehän säikähti sitten kans, että jotain on sattunut. Tuntui pahalta mennä neuvolaan ja saada kaikkea vauvamateriaalia, jos vauvaa ei tulekaan. Varasin sitten ajan varhaisultraan ja pääsin sinne heti puolilta päivin. Itkua pidätellen odottelin, kun lääkäri ensin ultras ennen kun näytti meille mitä sieltä löyty.
Elämäni tähän mennessä ihanin hetki sitten hääpäivän oli kun näin isopäisen pienen palleron, joka yritti kovasti heilutella pieniä käsien ja jalkojen alkujaan. Sydämen syke näkyi selkeästi
Siellä oikesti oli joku, joka kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia
Helpotuksen määrä oli sanoin kuvaamaton
Nyt voin mennä rauhallisin mielin neuvolaan huomenna
Mun ei ollut tarkotus mennä varhaisultraan ollenkaan. Jos multa ois eilen kysytty, meenkö varhaisultraan niin oisin sanonut, että enpä taida. 24h myöhemmin on ekat kuvat bebestä jääkaapin ovessa ja ihan erilainen fiilis koko raskaudesta. Mulla on ollut niin vähän oireita ja viikoloppuna loppu ne vähätkin. Olo on täysin normali, ihan kun en raskaana oiskaan, mutta niin se pieni vaan siellä uiskenteli
Huomista neuvolaa odotellessa