Eloisaa elokuuta 2011

No, mutta hei! Pitäskö siirtyä Sannan kanssa tekstiviesteihin.... kun KAIKKI muut tekee jotain MUUTA kun kuikuilee täällää? Ei vaan, pidetään lyyit puoti pystyssä, eikös niin?

VK..välikausi?viikonloppu? :D kengät! emo-maarisen raskas mielipide on että saappailla ja villasukilla kohti pakkasta! Ja tää normaali kesänloppu kipitellään lenkkareissa. Paitsi että meidän neiti (hitto, mikä danonino-fraasi, meidän neiti tykkää..), niin meidän NEITI pyyhkäsee ite pihalle kumisaappaissa. Saappaat väärissä jaloissa ja nykään harvoin enää ees samaa paria, niin on kiireinen tyttö :) Kyllä maalla on mukavaa. Tänne ei sitten kannata IS-väkeä lähettää kameroineen...

Muutenkin on alkanu taas hämmästyttämään tuon lapsosen omatoimisuus. Ja puheen yhtäkkinen paljous. Sanoja tulee hämmästyttävällä vauhdilla ja toistelee perässä. Ja jää pitkäksi aikaa tankkaamaan jotain sanaa, kunnes saa sen jotenkin oikeaan lausuttavaan asuun. Viimees huuteli neljä päivää pelkkää siskonsa nimeä, ja lopulta nukkumaan mennessä peiton alta nousee pieni pää ja se sanoo että MIIA! Sitä ennen oli "mumbai" mambuui" meibiii" jne. miiimi, yms yms. JA huvittavaa.. naapurin setä on "pete" ja tää huutaa sille , että "moiiiii pimpii!" (toisessa yhteydessä ei olis ehkä lainkaan huvittavaa)

TÖISTÄ: öööö... asiaks tyytyväinen. Meen huomenna vielä tälläilemään tapetti malleja seinille ja sitten jää hommaa toisille tekijöille ja maksajille. Minä käärin hiat alas ja olen itsekin TYYTYVÄINEN! Jospa tästä taas sais kipinää oman kodin ikuiselle remontille! Esim.Venlan huone on mielenkiintoista katseltavaa. Vanha tapetti on raavittu alas, mutta uutta ei ole edes hankittu,( kun en vieläkään tiedä miltä siellä kuuluisi näyttää). Sen sijaan mimosa on piirtänyt seinät täyteen omenapuita ja nallekarhuja! Puuväreillä!! Se on suloista!

Millos se Ailimen, Sanna ja Halipossun meeting olikaan?..
Nonniin. Nyt kurkkaan tuonne galleriaan ja sitten käyn kotihommiin. Ois hiukan kurkun säilöntää tiedossa. Niitäkin puskee aika tavalla tuolta kasvihuoneesta!
 
Moi!

Meillä on ollut vieraita ja siksi en ole täällä hypännyt. Ensin oli sisko puolivuotiaan tyttönsä kanssa ja sitten oma mutsini pari päivää. Valo se vaan edelleen on ihan ihastunut pieneen serkkutyttöönsä. HErttaista katsella kun silittää päätä ja hokee hymyillen nimeä jne. Eikä täti ja mummukaan vähemmälle jääneet :)
Olen joskus omasta äidistäni jutellut ja nyt vain huokailen vaatemakuaan. Ihan oikeasti, voisi jopa hiukan nolottaa kulkea yhdessä enempi. Teinivaatteita melkein kuusikymppisellä, huhhuh. Makunsa kullakin ja joillain ei ollenkaan...

Vaatteista te olette jutelleet ja meillä taidetaan mennä ihan ilman välikausikenkiä, lenkkarit ja kumpparit käy hyvin. Keväällä ei kuitenkaan enää samat mahdu jalkaan. Sitä vaan mietin, että uskallanko ostaa nyt lisäksi lenkkarit, joihin mahtuisi paksumpaa sukkaa, ne kun ovat juuri jalkaan sopivat, eikä enää kasvunvaraa, menisi ehkä keväällä ilman sitä villasukkaa? Kumpparit kuitenkin vielä mahtuu.

Joonalla on kyllä iso jalka ikäisekseen, kun 25 kenkää äitinsä meinaa. Minä kun pidin Valon 23 jalkaa isona :D Olet Sanna aika pro huutelussa netistä. Minäkään en ole postikulujen pelossa sinne edes kurkannut, saati rekisteröitynyt, vaikka lienee oiva paikka shoppailla.

Maariselle jeeeet mukavasta työstä! Ihanaa kun on jotain ihan omaa ja aikuista tekemistä. Puskaradio on paras mainos, jos se nyt kerran toimii, niin kohta on joku koputtelemassa oven takana seuraavaa suunnitelmaa. Hulvaton reiän tekijä teillä kävi :D

Nyt sitten röyhistän rintaa ja hehkuttelen sillä, että aloitin juoksuohjelman! Tadaa! Todella matalan kynnyksen ohjelma, jossa lähdetään siitä, ettei kuntoa juuri ole. Mukava aloitella parin minuutin pyrähdyksillä ja lepopäiviäkin seassa on. Jos joku innostuu, niin Porin kaupungin vapaa-aika viraston sivuilta pitäisi löytyä.

Valo jätti pottavaiheen välistä ja siirtyi pöntölle sellaisen pienentäjän kanssa. Ja siinä onkin kiva istua! Pippeli kätevästi käsillä. Yhdet pissat sinne on vasta tullut, kun en oikein osaa ajoittaa, mutta pääasia että viihtyy ja jopa itse haluaa sinne istumaan kirjan kanssa. Usein vasta kakan jälkeen, mutta kuitenkin. Pippelikin mahtuu mukavammin pönttöön kuin pottaan. Joku kerta sitä piti niin näpeltää, ettei enää pysynyt alaspäin ja Valo hämillään tökki pippeliä alas ja eihän se sinne pottaan osoittanut :D valitti minulle ynisten ja osoitti pippeliä. Nyt mahtuu! Eikä ollut kallis, alle kympin ja mallikin oli muuttunut siitä, kun olen niitä nähnyt, siis se rengas pönttöön. Sehän on pienempi ja laitetaan vessan renkaan alle näppärästi, ei keiku ja kolise.

Valon villapaita tuli valmiiksi ja nyt olen aloittanut veljenpojan Jyppipaitaa. Kuvaa ei ole vielä otettu, mutta nythän nuo ilmat viilenee, jotta eiköhän sitäkin lähiaikoina tule.
 
Moi!

No pidetään totta juu palstaa pystyssä, kyllä routa porsaat kotiin ajaa ;)
Mä tosin jo hekumoin, että jee, elokuusta tulee vilkas ketju, kun oli niin moni palstalle palailija, mutta ennustin väärin. Mutta pääasia, että täällä useamman kerran viikossa on jotain asiaakin, minä ainakin pysyn täällä kunnes toisin käy ;)

Maarisen perhe on ihanan taiteellinen, mua aina ihan kadehdituttaa! Isosiskon seinille taiteilemat piirrustukset on varmasti vietävän hienoja! Mä joskus teinivuosina koitin saada vanhempiani ymmärtämään, että ois ehkä maailman siisteintä, jos mun silloinen poikaystävä, eräänlainen graffittitaitelija, ois saanut tuunata oman rakkaudentunnustuksensa mun huoneen seinälle... Vaan ei, vanhemmat piti päänsä ja seinä täyttyi ainoastaan sinitarralla kiinnitetyistä valokuvista ja julisteista ja muista muistojutuista.... (ja eipä se poikakaan pysynyt kuvioissa muistaakseni vuotta kauempaa, että maalaushommiin oisin joutunut kuitenkin) Noh, tuossa isoveljeni palattua vaihtokuvioistaan maailmalta, asettui hän äitini katon alle taasen hetkeksi keräämään rahaa oman kodin ostoon, ja päätti haluta muuttaa mun vanhaan huoneeseen, koska se on meidän lasten huoneista isoin ja kivoin. Sittenpä sieltä seiniltä poistettiin ne kymmenen vuotta jähmettyneet sinitarrat, voin kertoa, että ei oo enää kovin kauniin vaaleansiniset seinät siellä ei :D

Kengistä siis vielä, että taidoin minäkin haudata ajatukset vk-kengistä (niin, välikausi, ei viikonloppu ;)). Nyt asiaa ihan ääneen ihmetellessäni en ole törmännyt kuin ehkä kahteen tai kolmeen äitiin, jolla sellaiset ois oikeesti tulossa/joskus ollut! Että mistähän mä sitten oon tän höpötyksen näistä kengistä imassut? Tai anoppi, joka siis iski seteliä kouraan, että hän sponssaa ipanan välikausikengät, kun äiti kuitenkin tahtoo pojalle goretexiä ja hän oli työkaveriltaan kuullut, että just ostivat kolmelle lapselleen vk-kengät goretexia ja maksoivat sen 80e kipale, joten mummo tahtoo nyt tähän osallistua ja rahansa kantaa... Noh, säästetään talvikenkiin ja ostetaan tosiaan nyt vaan isommat lenkkarit.
Kävin kylläkin siis niitä katsomassa, kuten kirjoitinkin, ja kuule Pranametri, pyllylleni meinasin lentää! Asiantunteva myyjä se tuli siihen avuksi ja mä sanoin, että ipanalle syyskenkiä koossa 24 tai 25. Kerroin siinä koittaneeni saada lapselle jalkaan niitä Vikingejä, mutta taitaa lapsella olla liian rintava jalka. Myyjä vähän sovitellen ja varovaisesti kysäisi, että oonko ihan varma, että koko on ollut riittävän iso! Mä sitten hölmistyneenä, että en mä vaan tiedä, ja että ihan rohkeasti asiantuntijana nyt neuvoo kun tää esikoisen äiti on ihan hoomoilasena täällä. Myyjä otti 25:sta sen pohjallisen ulos, mallaili Joonan jalkaan ja sanoi, että tää on kyllä aivan liian pieni, että vähintään 26 ja jos villasukkaa tahtoo jalkaan laittaa, niin jopa 27 vois tulla kysymykseen! Mä ihan totta en ollut uskoa korviani, siis meidän Joona ei ole edes vielä kahta vuotta ja se tarttee muka numeron KAKSIKYMMENTÄKUUSI kengät!! Ei oo mahdollista, mutta ihan itse siinä silmilläni mä sen kyllä näin. Että näin taitaa nyt olla näreet, ei auta. Joissain malleissa 25 on vielä varmasti ihan hyvä, adidaksen superstareissa mun mielestä 24 on vielä oikein passeli... Vaan kai se sit näin vaan nyt on, onhan toki äidilläkin 42-43 ja isillä 44-46 kokoisia nuo kengät, joten kai se apinakapinakin tuota jalkaansa kovasti kasvattaa. Mutta onneksi on näitä ikätovereita seurattavana, Joonan kesälenkkarit oli Kangaroossin 23 (tosin ne on selkeesti ollu liian pienet kun nyt sisäpohjaa mittailin, ups!) ja päivää vanhemmalla pojalla samat popot on 25. Eli ei oo meidän Joona koko joukon jättijalkaisin toistaiseksi ;)

Ja tuosta nettihuutelusta, niin sinne vaan selailemaan! Vuoden verran mäkin taisin olla vaan katseluoppilaana, kunnes sit näin jotain, joka oli pakko saada ja rekisteröidyin. Toki täällä ruuhkasuomessa sekin on vähän helpompaa, kun voi kiertää postikulut hakemalla itse, ja moni on keskustassa tms. töissä, että treffit voi aina sopia sinnekin.

Maarinen, treffit oli jo, ja siis Ailimen ja HP:n lisäks myös Bunni oli poikineen paikalla. Tiistaikohan se nyt sitten oli, muista tuota, mutta kivaa oli kuitenkin! Ja käytiin vielä Ailimen kanssa ihan ravintolassa sitten lasten kanssa, olipa kokemus :D Kiitos Chicosin leikkinurkka, vaikka lapset koittivatkin välillä sieltäkin karkuun ;)

Pranametrille vielä tuuletuksia juoksuinnostuksesta, vau! Pitääkin käydä kurkkimassa, mä en oo koskaan osannut juosta ja oon sitä suuresti vihannut ikäni.. Vaan Saparon maratonkuvia tuolla naamakirjanpuolella eilen katellessani aattelin, että hittovie, pitäiskö sittenkin yrittää joskus, jos vaikka sais tekniikan haltuun, niin sehän vois olla vaikka kuinka kivaa! :)
 
Niin ja Valon uudet vessatouhut on niin hieno juttu, että ansaitsevat ihan oman erillisen viestinsä! Hurraa, hyvä valo! (pitää meidänkin kai sit kokeilla, koska tota pottaa tuo poika _vihaa_)
 
http://www.pori.fi/vapaa-aika/liikunnanohjaus/juoksukoulu.html

Yllä linkki (tai ainakin osoite) hyvälle sivulle, jolta voi tulostaa juoksukouluohjelman halutessaan. Rohkaisua vaan Sanna Koon suuntaan :) Koskaan ei tiedä etukäteen mistä innostuu kunhan on päässyt kokeilemaan. Ja todellakin kokeneiden vinkeistä on paljon hyötyä, ettei innoissaan järkkää turhia jalka- tai muita kipuja itselleen. Minäkin juoksisin jo niin mielelläni enemmän kuin ohjelma kehottaa, mutta pysyttäydyn nyt siinä. Tarkoituksena on saada kroppa tottumaan juoksun tuomaan rasitukseen. Vai on Saparo maratoonia juossut, vau!

Uskottavahan se on, kun on mitattukin, Joonan jalan koko. POjasta kasvaa vielä pitkä mies, joten eihän se nyt ihme olekaan, kun tarkemmin ajattelee. Niin, ja eipä ole pieni 37 äidilläkään ;) Varmasti mittautan vielä Valon jalan, kun seuraavia popoja olen ostamassa. Varmuuden vuoksi. Jonkinlaiset sisätossutkin pitäisi katsella kerhoon ja kotiinkin, sauna kun on kellarissa, neljä kerrosta alempana. Nyt taas kutimet käteen ja hartiat jumiin.
 
Joo, en mä suorilta käsin tyrmää tuota juoksuhommaa, joten kiitosta vaan tuosta linkistä! Joskus yläasteella vaan onnistuin rikkomaan oikeesta nilkasta talus-luun, joka ei koskaan luutunut kunnolla takaisin. Se on siis nilkassa se kaikista "keskimmäisenä" oleva luu, lekuri ei meinannut millään uskoa, että oon saanut just sen yhden pienen luun sieltä keskeltä rikki ja muuten luut on nilkassa kunnossa... No niin tai näin, oisko ollu jopa 5kk kipsi ja kepit, sain jopa taksiseteleitä, vaikka asuttiin 500m koulusta (kun oli siis mennyt koulun liikuntatunnilla, piti brassailla pojille, että osaan mä futispalloa käsitellä. Sateinen päivä, liukas pallo ja liukkaat lenkkarit, koitin kiepauttaa pallon näppärästi jalan päälle ja fudasta sen takas kentälle, mutta ops, pallopa lähti nilkan alta ja rojahdin painolla "sivuttain" olleen nilkan päälle...), eli kyllä se ihan oikeesti oli tosi hajalla. No enihoo, en malttanut sen antaa silloin toipua rauhassa vaan piti riehua ja rehata, sepä sitten jätti luutumatta ja sellainen millin "rako" siinä on edelleen. Ei haittaa normielämää, mutta jos pitkää matkaa juoksee tai pahasti nilkan niksauttaa, niin se luupiikki saattaa alkaa painaa sinne hermoihin ja rustoihin ja tekee kipeetä. Ehkä senkin takia oon jättänyt edes kokeilematta, että voisko se juoksu joskus lähteä kulkemaan... Tai kenties tää on vaan tekosyy, hihih ;) Mutta lupaan tutustua ohjeisiin ja harkita, ainakin pieniä matkoja juoksu vois ollakin ihan kivaa.

Mä oon ihan rakastunut noihin tohvelisankarin sisätossuihin! Harmi, kun meillä ei oo mitään tarvetta sisätossuille :D

Noniin, eipähän voi sanoa, että ois ollut omanapaista tekstiä, kun oli näin paljon asiaa navan alapuolelta ;)
 
Joonalainen se on tänään tasan 20 kuukautta vanha! Se kuulostaa tosi paljolta :))
Tuossa tutkaillessani historiaa taaksepäin, niin tasan vuosi sitten tänä päivänä Joona on ollut 77cm pitkä ja painanut 11.6kg. Tänä vuonna pituutta on arviolta 92cm ja painoa ehkä 13.7kg.

Summasummarum, ipana on siis kerännyt kahdessakymmenessä kuukaudessa kokonaisuudessaan n. 10kg painoa ja noin 40 senttiä pituutta, koittakaapa ite samaa! :D (etenkin toi pituuden kasvatus vaatii jo aika paljon ;)) Ja vuoden takaiseen painoon verrattuna kyllä huomaa, että se pullukkavauva on kaikonnut jonnekin... Tainnu siirtyä äitille nekin kilot ;) Mut hullua aatella, että täällä palstalla on moni samanikäinen, joka painaa tällä hetkellä sen, mitä Joona painoi vuos sitten! :O
 
Ihanaista sateista syysiltaa ladies!

Terveiset uudesta kodista! Hassua miten pian alkaa tuntua että täällähän me on aina asuttu :) ....Silti siellä vanhassa, kidustuskammioltakin joskus tuntuneessa, asunnossa piti itkeä tyhjiä seiniä ja sinne jäävää ikkunamaisemaa. Ei siksi että maisema olisi kaunis vaan siksi kun sitä on oman ihanan pojan kanssa tuijotettu uudelleen ja uudelleen. Odotettu isiä, vilkutettu, katsottu näkyykö lintuja ja onko posti tullut..... Nyt sitten vaan tekemään uusia tapoja ja muistoja.
 
Laitan parissa erässä kun on ollut uuden mokkulan kanssa vähä haasteellista...

Sannak, tohvelisankarilla on ihania tossuja ja REPPUJA. Itse olen ajatellut laittaa sinne repputilauksen, en ole enää käyttänyt vanhaa hoitolaukkua, ajattelin tehdä lapsille omat reput vaippoineen ja vaihtovaatteineen, saa sitten mukaan sen mitä tarvii ja kenelle tarvii, kun poikakin on jo niin iso että saa välillä olla mumman kanssa ihan kahden ;;) Turhaan siellä silloin vauvan maitopullot pyörii. Lisäksi meidän lähtöjä vähän nopeuttaa se kun tietää että on vaihtovaateet valmiina pakattuna.
Ja mä itse ostin gorelenkkarit huutiksesta kun satuin löytämään varsin mieleiset. Ja kun tuli kaupat gorekengistä niin ostin samalta myyjältä myös tosi siistit kontio saappaat (yhtä kokoa suuremman kun juuri ostamamme tretornit), uuden kimperi hatun ja olikohan muuta.... Sitten ne 7,20e postarit (muistaakseni) ei tunnu enää niin paljolta.
 
Mulla on huutiksessa jo useampi tuttu myyjä, joilla on hieman isompi poika kun oma ja tietää että niiden hyväkuntoinen on oikeastikin hyväkuntoinen. Siellä tosiaan tekee hyviä löytöjä, itsellä on hyviä kokemuksia! Suomessa on paljon hamsteriäitejä :)

Suklaalevystä tuli ähky kahden rivin jälkeen ja taidan lähteä nukkumaan..... Puintiaika jatkuu vain ja terassi on täynnä laatikoita ja nyssäköitä vielä, hyi olkoon. Onneksi on se kirpparipaikka nyt samaan aikaan, saa sinne surutta viedä kaiken ylimääräisen. Mutta siis todella hidasta tämä kodinlaitto näiden pikkuapureiden kanssa.

Nojo, hyvää yötä. Kiva kun olitte olleet täällä <3
 
Iltoja! Ja terveisiä saunasta..ja uunituoreelta omenapiirakalta tuoksuvasta keittiöstä! Venla oli niin mahottoman väsynyt, että siltä jäi "iltapala"-piirakat väliin. Vetäsi PILLILLÄ maitoa lasista ja sanoi "tiitti". (kiitti?) Hyvä niin.

Amppu! Nyt siis onnea uuteen kotiin! Kyllä ne nyssäkät sieltä terassilta on pian sisällä! Ja puinnitkin kohta ohi. Täällähän nuo isännät jo syyskylvöjä tekee..että sitä seuraavaksi vissiin sielläkin? Mutta, joo eikös ole jännä miten ne "kidutuskammion" muistot on yhtäkkiä ihania? silloin voi olla varma, että on elänyt oikei ja rehelliseti joka hetki! Onnea siitäkin! Ja syntyihän se teitän prinsessakin sinne vanhaan osoitteeseen, että kovin merkittävä paikka se tulee aina olemaan! Vaan nyt, uudet seinät odottavat uusia elämän ääniä! Nauti, nauti, niinkuin varmasti teetkin.

Pranis... sitte niitä käsityökuvia vaan latailemaan! Sä kyllä olet ahkera! Mulla jotenkin kesän ja syksyn aikan lössähti koko käsityö innostus. Villasukkia aloitein toissapäivänä.. Ekan varsi on puolessa välissä. Venla on ihan jatkuvasti kimpussa. Vetelee puikkoja ja sotkee lankoja ja mulla menee hermot...prkl on lipsahtanut turhan monta kertaa, että tosi rentouttavaa ja meditatiivistä :D Tosin.. olen sitten kyllä ryysännyt tuolla sienimetsässä ja säilönyt niitä. Ja tietty kasvihuoneesta tulee tuota säilöttävää joka päivä. Ehkä kokoan itseni joku kaunis päivä lankakortin ääreen ja olen RAUHALLINEN!

Sanna! Kengän koko mietityttää kyllä. Ja pakkohan se on uskoa kun kaupassa mitataan! Parempi ostaa reilusti sopiva kuin se valmiiksi kinttana. Ei pääse tulemaan asento yms. virheitä. Meillä menee Lyylikillä 24 ihan mukisematta. Mutta tosiaan, varmaan se on 25 tuo talvikengän koko, jotta villasukkaa voi kiristämättä käyttää.

Eipä tässä vissiin  mitään muuta tälle illalle. Nukkumaan jotta taas huomena jaksaa!

ps. kiitos huutonetti-valistuksesta! Ehkäpä sitä... mutta huomena meen ryysii ison kylän kirpparit.
 
Iltaa!

Aivan totta nuo pointit, mitä Amppu vielä tosta huutistelusta nosti esiin! On vaan niin näppärää, jos saa samalta myyjältä samaan pakettiin enempikin tavaraa. Siellä saa myös sellasen niiden oman paketin, missä max. 35kg myyntijuttuja kulkee postissa vaan 8e:lla. Siihen mahtuu aika paljon vaatteita :)
Mua harmittaa, että Joona on vielä toistaiseks kasvanut hyvin pitkälti sellasta kyytiä, ettei oo ketään sellasta "vakkarimyyntikumppania" osunut kohdalle, mitä Amppu on löytänyt! Me so jealous! Tosin musta tuntuu, et mulla menee niin kausina, et koska jaksan huutista vahdata ja koska en...

Suuren suuret ja erittäin lämpöiset onnittelut Ampulle ja koko perheelle uudesta ikiomasta kodista! Siellä on varmasti ihanaa! Ja väkisinkin niitä muistoja alkaa muotoutua <3 Aatella, pian se on taas jo joulu, pikkusiskon ensimmäinen!
Mutta pystyn silti samaistumaan tuohon tunteeseen, että vaikka väliaikaiskoti on tuntunut kuinka loukolta tahansa, niin silti se muutto on niin haikee... Muistan kun viime joulukuussa muutettiin tänne uuteen. Mies kävi viemässä vikat asiat autolla ja mä jäin tekee viimesilaukset siivousten osalta vanhalle kämpälle, sitten miehen piti hakea mut ja yhdessä haettiin Joona ja vietiin se uuteen kotiin... Siellä mä istuin, kyyneleet virtana valuen niiden seinien keskellä, seinien, joista en koskaan oikein ollut välittänyt... Lähettelin Halipossulle viestiä, että ei oltais enää naapureita ja lupasin vilkuttaa, kun viimeisen kerran ajetaan sieltä vanhalta (kodilta) pois. Hah, kunnon draamaa sain siitäkin aikaiseksi :) Mut niin sitä vaan johonkin tottuu, tekee siitä kodin perheelleen, oli se loukko mikä tahansa.
Noniin, se minusta ja palaan takaisin teihin (- kuinka omahyväinen voi ihminen ollakaan, sain taas tämänkin käännettyä itseeni :()
Onnea ja rakkautta <3 Saadaanko tulla kesällä yökylään? :)))
Vieläkö mummot on auttelemassa, vai joko heidän piti lähteä omiin hommiinsa muualle?
 
Ai siellä Maarinenkin samoihin aikoihin vilahti langoilla! Moooi! :)

Ihanaa, syksy on ajanut äidit taas keittiöihin. Maarinen omppupiiraan pariin ja muutama muu joulukuisen 09n äiti tuolla naamakirjassa tuntui huutelevan, mitä herkkuja niiden keittiöissä on tänään valmistunut. Nom nom! Tää äiti ei oo tänään kokannut mitään. Piirakkaa tekis mieli leipoa, mutta en osaa päättää, et mitä siihen laittaisin! Omppu himottelis, mutta mulla ois (pakkasessa) raparperia, mansikkaa ja mustaviinimarjaa, joita niitäkin ois ihana käyttää...

Noniin, hyvää yötä.
 
Hyiiiiii, mikä kuvottava olo on taas ollu, ihan eri luokkaa ko edellinen raskaus... emoticon
Jotaki koitan täälä saaha aikaseksi ja neitiki varmaan ihmettelee ko äiti makaa soffalla niin paljon... syömisen kans on hankaluuksia, jos ei syö säännöllisesti niin sitten ei maistu ja tulee paha olo, jos ei syö tarpeeksi sama ongelma, ja sitte ku ei oikeen ole semmosta ihan oikianlaista näläntunnetta ku vaan keskellä yötä... voi pahus... ja yöllä pitäs sitten silmät ristissä koittaa vääntää pikaseen jotai naamarii et pääsee takas nukkuun. Oottelen kuitenkin optimistisena että tää pian loppuu tää pahoinvointi. Perjantaina ois sitte se niskapoimu-ultra...=)
Meän neitillä tuntus tosiaan tuo oksentelu taas alkaneen ku alkoi pvähoito, eli pikkusen on nenussa räkä niin heti oksupoksut kehiin, noh mehän sitten annettiin taas piippua ja helppas, kokeeksi jätettiin 2 pvää nyt antamatta niin taas alko se oksuilu. On se kumma homma, noh ne olivat sitten pväkodilla siitä iltapalaverissa puhuneet, luulen että ovat spekuloineet tätä mun "omaa hoitoa". Mutta kyllä minä aion tästä neuvolassa ja lääkärissäkin puhua jos nyt lekurikäyntiä tulee...
Nyt uskaltauiduin tekemään kamun kanssa treffit kiinalaiseen ja ajattelin syödä navan täyteen, oon aiemmin huomannu että roskaruoka on ollu hyvä vaihtoehto nykyisiin oloihin, tosin ei kovin terveellistä mutta eihän kiinalaista lasketakaan roskaruuaksi??? Eihän? =)
 
Rinkulle myötätuntoja pahoinvointiin ja meneehän se ohi aikanaan. Kiinalainen ei taida olla niitä pahimpia himotusruokia, anna mennä vaan kun on mennäkseen! Ja tytön kohdalta, sinähän se äiti olet ja tunnet lapsesi, kyselköön muut sinulta, jos on kysyttävää vaikka oksentelun suhteen. Kyllä äiti tietää :)

Maarinen sinun aikasi on nähtävästi mennyt puskissa ja kasvihuoneessa, metsässä ja keittiössä. Vielä se sadonkorjuu loppuu ja ehdit taas näpertää muutakin. Minä neulon kun Valo katsoo töllö tai nukkuu, hyvin vähän siinä välissä, paitsi jos ovat isin kanssa jossain. Nytkin lähtivät lenkille ihan kävellen, kun pojassa oli ihan liikaa virtaa näihin neliöihin. Ärrän kautta ja kotiin, luulisi olevan raukeampi tapaus kotiutuessaan. I hope.

Ampun  uuteen kotiin rutkasti onnea ja hyviä muistoja<3 Ymmärrän tuon haikeuden vanhaan luukkuun, vaikka olisi surkea ollutkin. Sanna Koo sen osuvasti sanoi, olette eläneet sielläkin ihan omaa elämää. Kyllä ne tavarat paikkansa hakee vähemmälläkin kiireellä ja kirpparilla käy kaupaksi loput. Vakkarimyyjä huutonetissä kuulostaa taivaan lahjalta. Täytyiskö sittenkin käydä kurkkimassa..

Joonalle onnea kaikista 20 kk:sta! Potraksi pojaksi on kasvanut. Meillä paino hipoo kohta 12 kg:a, joten perässä tullaan jos jogurtilla kasvaa, se tuntuu olevan nyt suosikkiruokaa itseleivottujen sämpylöiden lisäksi. Poskihampaita pukkaa vieläkin ja kuolan määrä on valtava. Sormet suussa koko ajan.

Sanna Koo laita kaikkia marjoja piirakkaan ja muruseos päälle (kuolavaluu), jopa paistoksena ilman pohjaa ja reilusti sitä rasvasokerikaurahiutale/vehnäjauhoseosta päälle. Slurp. Vaniljajätskin kanssa ;)

Tohvelisankarin tossuja olen itsekin ihastellut ja katsellut tuleeko tarjousta kohdalle. Olen jymähtänyt ajattelemaan, että käyttöikä on niin lyhyt, ettei mansikoita viitsi maksaa. Vaikka aika paljon on sisko kelpuuttanut tyttärelleen vähän poikamaisempiakin vermeitä, etenkin ulkovaatteista, koska asusteilla voi tehdä lapsen tytön näköiseksi halutessaan. Kirpparilta aion etsiä tossuja ensin , kun nyt sinne itseni saan kammettua.

Nyt kuppi teetä rauhassa ja kutimet kilisemään. Vaikka ei nuo puikot enää nykyään paljon kilise, materiaali on muuttunut ja varsinkin kun käytän aina kuin mahdollista pyöröpuikkoja, ei työ paina puikon päissä. Näkemiin :)
 
Noniin, eipä paljon varmaan tarvii siellä Rinkun jännäillä, että onko se tikun tulos ollut todellinen - eikös usein sanota, että alkuraskauden pahoinvointi on hyvin varma merkki siitä, että pikkupähkinässä siellä eloa on. Vai olitteko käyneet jo varhaisultrassa?

Ja mun mielestä myös sitä roskaruokaa voi syödä raskausaikana, jos nyt ihan pelkästään sillä ei elä... tietty jos sokereissa tai paineissa tai muissa alkaa näkyä viitteitä muusta, niin sitten ottaa tarkempi ruokavalio käyttöön. Mulla etenkin alkuraskaudessa himotti ihan julmetusti pitsat ja mäkkäriruoat, vaikka pitsaa en oikeestaan oo koskaan muuten tykänny syödä, jos ei kotitekoista lasketa... Sillon vaan totesin, että aivan se ja sama, mun on pakko syödä jotain jos haluan saada jostain edes jotain energiaa, tai vaihtoehtoisesti jotta olis oikeesti jotain oksennettavaa, koska se kramppailu ja kouristelu oli vielä hirveempää ku oksentaminen ;) (Tosin mulla tais myös keski- ja loppuraskaus olla aikamoista tunnesyöntiä... vaan silti ei kärsinyt hempat, ei sokerit, ei sf eikä vauvan koko. Vaakakaan ei värähtänyt edes seuraavalle kymmenluvulle, mikä tosin vahvasti varmaan johtui lähtöpainon suuruudesta, mutta edes sillä mättämisellä en saanut kerrytettyä kuin ihan muutaman hassun kilon :D) Eli syö syö nainen, surra ehtii myöhemminkin! Pääasia, että saat jotain suuhusi ja voit edes vähän aikaa voida hyvin! :)

Pranametri, meillä pk-mammoilla on tullut jo lähes vakiolauseeksi pohdittaessa, että kannattaako näihin vaan jokusen kuukauden käytössä oleviin vaatteisiin sijoittaa... vaan taikasana on jälleenmyyntiarvo! Kuten sitä huutista selatessa huomaa, niin käytetystä merkkituotteesta maksetaan paljon! Joten jos ite on se, joka sen uutena ostaa ja laittaa käytettyään myyntiin (hyväkuntoisena siis, eli jonkinlaista riskisijotustahan tää on ;)), niin tulee itse maksaneeksi siitä ihanasta uudesta merkkivaatteesta saman verran, kuin jos olisi ostanut vastaavan markettijutun :) Yks mammakavereista veti tän riskisijoittamisen jo lähes uusiin kantimiin; osti muistaakseni Me&I:n tän kauden joitain vaatteita, joita ei ajatellutkaan tytölleen päälle laittaa, vaan pitää laput kiinni ja myydä vuoden päästä - silloin kuulemma maksetaan ihan naurettavia summia korkkaamattomasta menneen kauden vaatteesta! Hullu tämä maailma, mutta taidan itse olla ihan yhtä vaatehöyrähtänyt ;)
 
Hei,

Ailimea mä kaipailen! Ja possusenkin päivitys alkaa olla paikallaan pikkuhiljaa.... Ja yksi meistä oli hiljan telkkarissakin! :P

Santtuli, syksyn me&i mallisto oli kovasti mun mieleen.... Varsinkin äideille oli pari tunikaa mitkä on ostoslistalla!! Ja vaikka voisi saada parikymppiä voittoa niin on tuo myyntiin ostaminen mun korvaan aivan hullua. Mutta muuten peukut tuolle jälleenmyyntiarvolle, esim ticketin haalarin pitää olla jo melko kurjassa kunnossa että se jää myymättä. Kirppispaikka on muuten menestynyt tosi kivasti!!!

Pranametrillä kilisee kutimet, voikun täälläkin.... Ei tarvi paljon kutimia esiin kaivella tämän härdellin keskellä.
 
Hei,

Ailimea mä kaipailen! Ja possusenkin päivitys alkaa olla paikallaan pikkuhiljaa.... Ja yksi meistä oli hiljan telkkarissakin! :P

Santtuli, syksyn me&i mallisto oli kovasti mun mieleen.... Varsinkin äideille oli pari tunikaa mitkä on ostoslistalla!! Ja vaikka voisi saada parikymppiä voittoa niin on tuo myyntiin ostaminen mun korvaan aivan hullua. Mutta muuten peukut tuolle jälleenmyyntiarvolle, esim ticketin haalarin pitää olla jo melko kurjassa kunnossa että se jää myymättä. Kirppispaikka on muuten menestynyt tosi kivasti!!!

Pranametrillä kilisee kutimet, voikun täälläkin.... Ei tarvi paljon kutimia esiin kaivella tämän härdellin keskellä.
 
Ainiin vielä, Sanna sen uskalsi ekana sanoa, Joulu! Tiedättekö mikä on varma merkki sen lähestymisestä? Mies kirjoitti mulle tänään kauppaan tekstiviestin : Glögiä!   :D
 
Ainiin vielä, Sanna sen uskalsi ekana sanoa, Joulu! Tiedättekö mikä on varma merkki sen lähestymisestä? Mies kirjoitti mulle tänään kauppaan tekstiviestin : Glögiä!   :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top