Elämää Vauvan kanssa

Syysmami: Meillä on välillä samanlaisia päiviä. Ei tuo nyt varsinaisesti huuda, muttei myöskään nuku päikkäreitä ja on äksy ja haluaa läheisyyttä. Ja sitten yliväsyneenä saa sellasia minuutin raivokohtauksia, huutaa hetken niinkuin johonkin sattuisi. Eilenkin kävelin sen kanssa rattailla 2 tuntia kunnei olis muuten nukkunu.
Maha on kans kovalla, pottaan kopsahtelee jäniksenpapanoita. Ei malta päivisin nyt syödä oikein mitään. Pienikin ärsyke saa huomion pois syömisestä. Tissillä ei malta olla kuin muutaman minuutin pätkiä. Öisin sitten syö 2 kertaa kunnolla, molemmat tissit tyhjiksi kun ennen on riittänyt vain toinen. Ruuista vain kylmät menee alas, lämpimille päristellään..

Aloitin vauvahieronta-kurssin. Oltiin siellä hauskuuttamassa muita äitejä, ohjaajaa ja vauvoja. Kun muut vauvat nautti hieronnasta ja makasivat kiltisti selällään niin minun pirpana yrittää koko ajan vääntäytyä mahalleen, ryömi, hytkyi, potki ja sätki, nauraa räkätti, jutteli ja kirkui. Huoh, tämä ikiliikkuja ei malta olla hetkeäkään paikallaan, siksi sinne kurssillekkin menin jos sillä sais opetettua hiukan rauhallisuutta. Koko hereilläoloaika on yhtä showta, eikä tosiaan hetkeäkään paikallaan. Vauhdikas mimmi :-)
Meillä on yhtenä päivän ohjelmana aina tanssihetki. 15-20 huudatan musiikkia ja tanssitaan ja hytkytään yhdessä. Nyt osaa jo itse alkaa hytkyä niin maan vimmatusti kun kuulee musiikkia, missä vain :) Hassu :)
 
Meilläkin raivotaan välillä ties mistä. Ruokailut menee hyvin ja erittäin huonosti riippuen päivästä. Eilen oli taas suu supussa- päivä. Missään nimessä sinne suuhun ei saa lusikkaa laittaa, vaikka olisi samaa ruokaa mitä hotki ihan mielissään edellisenä päivänä. Tissillä raivoaa välillä niin että pistää selkää kaarelle, "eieieiei, en halua sitä äitiii yhyy", mä kun en luovuta niin aina on sen tissin suuhun ottanut ja sitten imenytkin sitä ja nukahtanut :D Ilkeä äiti.
Niin ja näkökentästä ei saa poistua, huutaa niin kauan että tulen takaisin samaan huoneeseen. Välillä oikein kiukkuaa niin kauan että saa 100% huomioni (vaikka makoiltaisiin sohvalla vierekkäin ja äiti yrittää katsoa telkkaria) ja sitten räkättää ihan tyytyväisenä!
Ihan sairaalloinen vierastaminenkin on alkanut, itkee jos tuntemattomat ihmiset tulee liian lähelle. On tää ihmisen kehitys jännä juttu :D Vaikeamman kautta mennään kaiken kanssa. Onneksi pinna on nykyään pidempi kun ennen lasta.
 
Ainiin ja lisään vielä että tuntuu ettei tuo likka pysy paikallaan yhtään! Sylissäkin kyntii, huitoo, läpsii, puristaa kaikkea mihin kyntensä saa upotettua :D Niin ja mun hiuksista on kiva pitää kiinni ja sit räkätetään kun sanoo että "irti äitin hiuksista" ja availen niitä pikkuisia kämmeniä.
 
Ajattelinpas minäkin kertoo tänne vähän kuulumisia, kun ei pitkään aikaan oo kerenny. Meillä tyttö tulee huomenna 6kk. Mahoton menijä, hän alko viime viikolla ryömiä eteenpäin ja sen jälkeen vauhti vaan kasvanu. Kai tuo kohta konttaa, on sen näköstä meininki. :D Ensimmäisenä tietysti suunnistettiin repimää äidin pajukoria rikki, nyt on löytäny pistorasiat ja imurin johdon...Niitä sitten piilottelemaan, Taas. Esikoinen kun on just suunnilleen melkeen unohtanu ne. :D Tällä on alusta asti kyllä ollu tosi kova tarve päästä liikkumaan, varmaan kun kattelee tota isoveljen menoa. Ja kai myö tytöt sitte kehitytään oikeesti nopeemmin. :)
Mä mietin tosta tutti asiasta, että meilläkin tuo 6kk -> tutti on vielä vähän iso, ottaa sen suuhun ja sylkee hetken päästä pois. Saiskohan sillä ehkä vierotettua sitä pois.. Viihtyy muutenkin päivisin jo aika hyvin ilman. Istumista ei meillä vielä oo, pikkasen oon kyllä jumpannut tyttöä mutta en vielä uskalla edes tukea istumaan, istuu sitten ku istuu. Kiinteiden maisteluita on tehty sitterissä vähän istuvammassa asennossa. Tää ei millään meinais aukasta suuta. Mutta sitten kun sinne suuhun saa jotain niin selkeesti maistuis. :D
 
Meillä tyttö on kyllä istunut tuettuna jo useamman viikon vaikka ikää ei ole kuin 5.5 kk.. Ei vaan tykkää enää olla missään muussa asennossa ja väkisin pungertaa itsensä istumaan. Jos et anna istua niin sitten suuttuu :/
 
Tänään tyttö oli kylpyammeessa ihan yksikseen. Kylpeminen ei ole ollut ikinä oikein meidän juttu, ennemmin lutrataan suihkussa. Nyt laitoin ammeen pohjalle vaan ehkä 10-15 cm vettä ja tyttö istumaan sinne lelujensa kanssa. Tykkäs niin paljon. Lutras ja läiskisi vettä ja nauttisi ekaa kertaa kylpyhetkestään. Muutaman kerran tietty kellahti kumoon mut jatkoi polskuttelua sitten selällään. Vettä oli niin paljon että korvat peittyi, ei ollut siis hukkumaisillaan :) Mä olin itse suihkussa siinä vieressä ja kikateltiin kimpassa. Olipas kivaa.

Sain muuten kivan videonpätkän tänään. Nipa on oppinut pussailemaan. Kun hän on sylissä ja häntä pussaa/päristelee poskelle, hän tekee itse heti samalla tavalla. Pussailivat ja hassuttelivat miehen kanssa vaikka kuinka kauan ennen kuin tajusin hakea kameran esiin.

Nää ihanat päivät ja hetket on kyllä parhaita. Antaa voimia kestää kaikki kiukuttelut ja muut hölmöilyt. Ainoo vaan et nyt alan olla huolissani tuon syömisistä. Nyt on kunnon lakko päälle, juuri mikään ei kelpaa. Öisin sentään syö kunnolla maitoa, mutta päivisin todella huonosti. Toivottavasti maidon tulo ei nyt loppuis tähän.
 
Jokohan jo meillä tehdään hampaita? Pari päivää on mennyt niin, ettei ruoka maistu, pullokin huonommin kuin normaalisti. Itkuinen Elli on myös, ei kuumetta vaikka vähän nuhainen onkin. Maha pikkuisen löysällä, todennäköisesti kyllä vielä rokotuksien jälkimaininkia tämä. Tai voihan nämä kaikki liittyä rokotuksiin, mutta voisi mennä pian ohi, kun on niin kurjaa kun itkututtaa.. ja päikkäritkin on niin vähässä, että äiti ei saa mitään aikaiseksi..

Mutta kyllä jotain kivaakin, nimittäin eilen Elli sitten osasi ihan oikeasti kääntyä mahalleen, sai kädet alta pois ja kaikkea! Äiti on niin iloinen ja ylpeä lapsestaan! :Heartred
 
puapru: Niin meilläkin! Tyttö oppi kääntymään selältä mahalleen eilen! Kukaan ei ollut edes todistamassa tätä "ihmettä". Minä olin töissä ja äitini oli tytönvahtina. Hän puuhaili tytöllä ruokaa keittiössä. Kuuli vain yhtäkkiä että tuli kova parku ja siinä se tyttö makasi mahallaan ja oli kärtsy, kun ei päässyt enää takaisin selälleen. No sitten illan aikaan ja myös tänään on käännytty niin monta kertaa että. Sain videollekin :)

Aika hassua on kun meillä tyttö ei ole tehnyt mitään uutta kuukausiin. Mitä nyt seisominen ja istuminen tuettuna tanakoituu ja selvästi tyttö kasvaa. Mutta mitään uutta ei ole tullut.
Nyt sitten viikon aikana tyttölle puhkesi eka hammas, se löysi jalkansa, se alkoi tarkastamaan "missä se äiti on, ettei vaan ole hävinnyt", kääntyi kyljelleen ja sitten myös selältä mahalleen sekä se on oppinut, että ruokalautasen ääressä syödään (innolla availee suutaan ja kenottaa eteenpäin). Tänään se oppi ottamaan hänen kasvoilleen laitetun rätin pois. Leikittiin sitten ihan intona Kukkuuta! Se on aivan kuin eri tyttö kuin viikko sitten.
 
aikkuk, mahtuu sinne pienempään ryhmään ainakin. Laita vaikka mulle yksärinä sun profiiliin linkki, niin pyydän kaveriksi ja saan sut sitte lisättyä..

Sent from my GT-P5110 using Vau Foorumi mobile app
 
Täällä on menty varmaan jo kuukauden verran ihan ihme yötouhuilla. Alussa saatto vkossa olla kaks yötä, jolloin poika nukku tunnin ja heräsi itkemään unissaan. Piti herättää rassukka jotta itku loppui ja sitten nukuttaa uudestaan. Noo, siitä tahti sitten vähän kiihty ja alko vkossa olemaan enempi noita itkukohtaus öitä kuin hyvin nukuttuja.
Nyt viis viimisintä yötä on kyl ollu ihan huippu hirveitä. Max kaks tuntia unta ja sitte poika herää itkemään. Itkee hereillä vaikka kuinka, eikä mikään auta. Rauhottuu hiljalleen itsekseen sylissä ja siitä suostuukin enää vain sylissä nukkumaan. Jos koittaa laskea johonkin, niin sama itkurumba alusta.

Kolme päivää sitten poika heräsi aamusti nenä tukkoisena niin ajattelin että jotain tautia noi yöitkut on kaiketi merkannut, MUTTA, edellisyönä ennen itkujaan, poika pyysi tuttia joten etsin tuttia kädellä sängystä ja siinä rytikässä poika otti käteen kiinni ja "puri" mua sormeen. Siellä pienessä suussa tuntu ikenessä yksi oikeinkin terävä hampaan reuna :D ne kaiketi valvottanut on. Viime yönä poika ei enää itkeskellyt mutta nukkui muuten aika levottomasti.

Jos jokasen hampaan kohdalla on tämmöstä, niin ei kiitos hampaita enää meille. Kai poika yhdelläkin hampaalla pärjää? :D
 
Kattis, toivotaan että teillä seuraavat hampaat tulee vähemmällä työllä :)

Ja onhan se ainakin omalla kohdalla mukava aina kun löytää "omituiselle käytökselle" syyn. Meillä noita hampaita (kahta) tehtiin tosi vähän. Saas nähdä miten muiden kohdalla.

Ja tähän sitten pieni tuuletuksen paikka, wuhuu! :dance011Meillä on nyt kahtena peräkkäisenä iltana nukahdettu 21.00 pintaan, eilen aikaisemminkin :) Kai tähän on vaikuttanut se että ollaan oltu liikenteessä ja tyttö on nukkunut melko lyhyemmin ja pätkissä päivällä. Ollut selkeesti väsynyt jo 20.00 aikaan (lyhythermoinen). Molempina iltoina jäänyt se iltapullo välistä kun tyttö on simahtanut jo tissille. Itse olen kuitenkin käynyt nukkumaan vasta lähempänä puolta yötä :rolleyes: ja olenkin antanut ennen omaa sänkyyn menoa tytölle sen pullon. Eipä oo tainnut neiti edes herätä, mutta unisena syönyt pullon tyhjäksi :) Aamuherätys on sitten ollut hieman aikasemmin, eilen kasin pintaan ja tänään jo seiskan jälkeen. Onneksi tytöllä ei koskaan oo aamulla ruoan kanssa kiire, viihtyy itsekseen hereilläkin, ehtii hyvin itse omat hommat hoidella :)

Tykkään tästä aikasemmasta nukkumaanmenosta :) Nyt vaan tuntuu että on omat päivärytmit ihan sekaisin :grin no eiköhän tää tästä. Yritän aikaistaa koko päivää, esim koirien kanssa lenkille ja tyttö päiväunille jo 12.00 pintaan eikä siinä lähempänä 14....
 
No nyt täällä seistään..:eek:

Istua tönöttää tyytyväisenä jä konttaa oudosti nykien eteenpäin, mutta viimeisin villitys on kiipeily.. Ja kaikki kielletty on nyt must! Pistorasiat, johdot ja sähkölaitteet vetää puoleensa kuin magneetti ja kun nostan pojan uudelle kurssille alkaa kauhea :smiley-angry016
Voisi vähän hidastaa tuota kehitystä, kun ei ole pää vielä mukana hommassa ollenkaan - koko ajan pitää siis nyt olla vieressä ettei toinen telo itseään tyystin.
Muuten meillä kaikki varsin mukavasti ja isosisko ottaa pikkuveljen jo leikkeihinkin mukaan :) uusin villitys on pikkuveljen naurattaminen pieruäänillä:p
 
Täällä sama homma. Kontataan just kans sellai nykien, ryömitään sujuvasti, ja noustaan ylös ihan kaikkea vasten. Ja nousee istumaan jo keskellä lattiaa, ennen ajoi itsensä nurkkaan ja nousi siellä.

Olen antanu muutaman kerran "hiukan" kaatua itsekkin, muttei ainakaan vielä ole loukannut kun ei ole kertaakaan itkenyt, vaikka luulis sattuvan.
 
Teillähän on siellä kova tohina päällä! :) Mä pääsen vielä helpolla, kun ei täällä vasta kuin kääntyillään. Mutta yllättäväen pitkälle niinkin voi päästä, jos ei mitään esteitä satu matkan varrelle :grin Eikä mitä, mä oon ihan tyytyväinen tähän, kyllä se jotenkin hurjalta tuntuisi jos tuo jo viipottaisi ympäri kämppää...

Ainoo minkä suhteen sais vähän jotain kehitystä tapahtua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, olisi toi istuminen. Olisi niin paljon kivempi hoitaa noi syöttöhommat pöydän ääressä tuolista kuin tuolla lattialla sitteristä... Kyllähän tuo tyttö nykyään tosi hienosti selkä suorana istuu sylissä ja näin, mutta en mä halua "väkisin" istuttaa. Ootteko te jotenkin "harjotellut" tota istumista? Vai pitäiskö tuon tytön vaan itse tajuta tuolla lattialla istua? o_O Mä kun ees ollenkaan ymmärrä miten ne vauvat keksii sen istumisen itsekseen..? Tuo tyttö ainkin viihtyy niin paljon enemämmän mahallaan, että taitaa istuminen jäädä ja lähtee eka ryömimään tms....
 
Sandy: änkeääkö siun vauva sitterissä ollessaan istumaan? Meillä tämä on alkanut viimeisen viikon kuluessa ja olen ajatellut, että merkitsisi pikkuhiljaa istumisen lähestymistä. Sylissä on istuskellut jo pidemmän aikaa, mutta esim. syöttötuolissa ei olla vielä pidetty ollenkaan.

Meillä ei vielä muuta liikkumista tapahdu, kuin selältä vatsalleen kääntymistä ja navan ympäri pyörimistä kuten kellon viisarit. Mahaltaan ei ole kääntynyt selälleen kuin pari kertaa (ja mie en oo edes nähnyt tätä! On vaan yllättäen ollut takaisin selällään). Muutaman kerran mahallaan ollessaan on alkanut nostella pyllyään. Ja maha-asennossa nousee lantioon saakka irti lattiasta suorien käsien varassa. Tämmöiset "liikkumiset" meillä. Tuntuu huimalta, että toiset jo konttaa tai jopa nousee tukea vasten seisomaan! :eek:
 
Elli taas ei käänny selältä mahalleen, mutta mahalta selälleen kyllä. Sitäkin kyllä vain toiseen suuntaan, toiseen ei edes yritä. Kyljelleen taitaa pyrkiä kyllä, sitäkin vain toiselle, mutta ympäri ei mene, vaikka jossain vaiheessa senkin kyllä kerran, pari taisi tehdä.
Istuu nykyään syödessä syöttötuolista, poistettiin siitä se kaukalo-osa kun joka kerta tuli itku kun piti niitä henkseleitä laitella kiinni. On ehkä vähän aikaista istuttaa, mutta sen hetken kun syö (jos nyt sattuu syömään) on tosiaan viime viikosta asti ollut tuolissa. Toisinaan syö sitten sylissä istuen tai turvakaukalossa (meillä ei sitä sitteriä ole).
 
No istuen on paljon kivampi leikkiä vaikka helistimellä kuin mahallaan. Muistakaa et vauvoissa on niin monta erilaista kehitystapaa kuin on vauvojakin.. Kaverin vauva ei koskaan viihtynyt mahallaan, niinpä ei koskaan oppinut konttamaan tai ryömimään. Hän hilaa itseään istuma-asennossa eteenpäin.

Meillä noustaan istumaan mistä asennosta hyvänsä, hiukan on välillä solmussa jalkojensa hanssa, mutta olen antanut itse ratkaista ongelmansa. Vauvan kuuluukin kupsahdella jne, se kehittää motoriikkaa. Eilen nousi seisomaan turvakaukaloa vasten, no tietenkin kaukalo keikkas ja tyttö kaatuu ja lyöpäänsä kaappiin.. Ekana ilme on järkyttyny, katsoo hädissään molempia vanhempiaan, mä naurahdan ja sanon OHHoh, mies nousee, auttaa likan istumaan ja kaikki on kuin mitään ei ois sattunutkaan, likkaakin naurattaa. Aika nopeesti on oppinut sen, ettei jokaista kupsahdusta tartte itkeä, miehen lapset oppisi sen vasta n 5-vuotiaina :D :D

Alettiin istumaan tuettuna 5kk ikäisenä, pieniä aikoja syöttötuolissa. Seuraavaksi kylpyammeessa, sitten se oppisikin itse jo nousemaan. Ensin tosiaan peruutti johonkin nurkkaan josta oli helppo nousta ja nyt nousee jo keskellä lattiaa. Huimaa on kehitys ja äidillä on kova homma pysyä kehityksen mukana ja ennakoida kaikkea mitä pitää ottaa pois vauvan takia. Mitään ei voi enää jättää mihinkään.
 
Jouduin eilen suojaamaan pistorasiat kun poika ryömi huoneesta toiseen ja jokasta näkyvissä olevaa pistorasiaa tuijotteli melkeinpä ahnaasti.

Lieneekö ottanut kissasta mallia, mut poika osaa avata roskiskaapinkin jo. Lattialla makaa ja kädet oven alta sisään kappiin ja siitä. Joten kaikki pesuaineetkin on siirretty alakaapeista pois.
 
Meillä tyttö kääntyy sekä selältä mahalleen että takaisin, mutta vain toisen kyljen kautta, eli pysyy lattialla vielä m2 sisällä.

Tyttö tykkää istua ja tönöttää aika tukevasti, mutta ei osaa itse nousta istumaan. Olen tyytyväinen, kun itse pääsee vielä helpommalla. Vielä voin jättää tytön yksin aika huoletta.

Meillä ei ole sitteriä tai muutakaan istumapaikkaa tytölle, joten olen syöttänyt ihan lattialla tai aamulla sängyssä. Istutaan vierekkäin ja tyttö istuu koukistettuun polvitaipeeseeni tuettuna ja siinä on syöminen onnistunut oikein mainiosti.

Nyt toi mussukka nukahti tuohon viereeni. On se vaan aika ihana :Heartred
Nim. laatuaikaa lapsen kanssa, pötkötetään sängyssä - äiti tietokone sylissään
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top