Moikka pitkänmatkalaiset! En tiedä, muistatteko mua, mutta kirjoittelin ryhmässä viime vuonna, kesällä ja syksyllä. Sitten jäin taustalle, kun iski epätoivo ja harmistus pitkään yrittämiseen, joka ei tuottanut tulosta.
Täällä näkyy edelleen olevan jonkin verran tuttuja nimiä, joten halusin tulla rohkaisemaan, tuomaan toivoa ja tsemppaamaan.
Meillä tuli helmikuun alussa 5 kiertoa täyteen Letrozoleilla, ja oli just tehty uudet hoitosuunnitelmat, haettu piikit ja sovittu inssit.
Kunnes seuraavana päivänä hoidonsuunnittelukäynnistä sain täysin puskista plussan lähinnä vitsillä tehtyyn testiin. Tänään se plussa on rv 7+1 ja 11 milliä pitkä. Ja sillä on sydän, joka lyö vimmatusti.
Siispä kaikille teille, jotka elätte sitä elämää, jota mäkin elin kaksi vuotta, kalenteriseksiä, ovisten tikuttamista, toiveiden nousua ja romahtamista, elämän hienoin asia voi silti tapahtua jopa silloin, kun sitä vähiten odottaa.
Jos joku haluaa seurailla matkaani tällä taipaleella, kirjoittelen lapsettomuuden jälkeisestä odotuselämästä blogissani:
http://www.lily.fi/blogit/pienet-villasukat
Toivon, että jokainen täällä saisi mahdollisimman pian kohdalleen ihania uutisia! <3